Uusimmat kysymykset

Täältä löydät Kysyttävää-palstan viimeisimmät kysymykset sekä niihin tulleet kommentit ja vastaukset.

Sivut

Huonot välit vanhempiin ja pois muuttaminen

Hei! Olen 20v nainen Turusta ja kirjoittelen, että minulla on tosi huonot välit vanhempiini. Haluaisin muuttaa pois. Ongelmana että ei ole vakituisia tuloja. Mitä tuloja voin saada ja miten niitä haetaan?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moikka Inkku98,

Kiitos kysymyksestäsi ja ikävä kuulla, että välit vanhempiisi ovat huonot. Kotoa muuttaminen on aina iso asia ja itsenäinen elämä ei ole ilmaista, varsinkaan ilman vakituisia tuloja. Siksi moni hakeekin Kelan kautta tukia itselleen.

Kelan sivuilla on koottuna tietoa sekä sellaisessa tilanteessa että olisit opiskelija https://www.kela.fi/opiskelijat-pikaopas, että sellaisessa, jossa olisit työtön https://www.kela.fi/tyottoman-pikaopas.

Kelasta sinun on mahdollista hakea myös asumistukea https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-nain-haet sekä perustoimeentulotukea https://www.kela.fi/toimeentulotuki-pikaopas. Jos löydät jonkun asunnon, voit selvittää, olisiko sinun mahdollista saada esimerkiksi vuokravakuutta https://www.kela.fi/toimeentulotuki-vuokravakuudet varten Kelasta toimeentulotukea. Koska tukien myöntäminen on aina yksilöllistä, on varmempaa, että tarkistat juuri sinun tilannettasi edellyttävät perusteet lähialueen Kelastasi, Kelan palvelunumerosta https://www.kela.fi/palvelunumerot tai Kysy Kelasta – palvelusta https://kysykelasta.kela.fi/.

Turussa sinulla on myös mahdollisuus saada ohjausta ja neuvontaa asumisasioihin, mikäli haluaisit että asiaasi lähdettäisiin selvittämään yhdessä. Voit ottaa yhteyttä suoraan Turun Ohjaamon Tieto- ja Neuvontapalvelu NuortenTurkuun:

Puh: 0401833562
[email protected]

tai tule paikan päälle ma klo 12-18 tai ke-pe klo 12-16 (tiistai suljettu)
Yliopistonkatu 25 A, 20100 Turku, ovisummeri 17, 4 krs. (Yliopistonkadun Apteekin vieressä)

Toivottavasti vastauksesta on sinulle hyötyä!

Ystävällisin terveisin,

Tommi/NuortenTurku

tokat menkat, onko normaalia?

Moi! Mulla on nyt mun tokat kuukatiset menossa ja alko heti ekoista menkoista tasan 31 päivää myöhemmin. Mä en tiiä miks mua huolettaa tälläset asiat haha. Mutta onko normaalia jos nämä kuukautise on kestäny jo 5 päivää ja ekat kesti vain 2 päivää. Ja sit se että ekat kaks päivää oli kipuja, mutta nyt ei ole enää yhtään. Runsaat on. Ja sit mietin myös, että muuten veri on kirkasta, mutta välillä jos esim. vessassa pyyhin niin mukaan tulee semmosia mustia juttuja ns. Pelottaa.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kerrot, että sinulla on nyt toiset kuukautiset menossa. Kuukautiset alkoivat ekoista menkoista 31 päivää myöhemmin. Pohdit, onko normaalia, että nykyiset kuukautisesi ovat kestäneet jo 5 päivää ja ensimmäiset kestivät vain 2 päivää. Ensimmäiset kaksi päivää sinulla oli kipuja, mutta nyt ei enää yhtään. Kuvaat kuukautisiasi runsaiksi. Kerrot myös, että muuten veri on kirkasta, mutta välillä tulee ”mustia juttuja”. Sinua pelottaa.

Monia ikäisiäsi huolettaa samanlaiset kuukautisiin liittyvät asiat kuin sinuakin. Mutta niin kuin viestiäsi kommentoinut henkilö on todennut, kuukautisesi kuulostavat ihan normaaleilta, joten ei syytä huoleen. :)

Kuukautiskierron pituus on aina yksilöllinen, tavallisesti n. 23-35 päivää. Kierron pituus lasketaan kuukautisten alkamispäivästä seuraavien kuukautisten alkamispäivään. Kuukautiset voivat kuitenkin olla epäsäännölliset 2-3 vuoden ajan niiden alkamisesta. Vuoto voi olla välillä runsasta ja vuodot voivat joskus pitkittyä. Vuodot voivat tulla muutaman kuukauden välein ja kuukautiskierron pituus voi vaihdella. Tällaiset asiat siis ovat ihan normaaleja, vaikka voivatkin tuntua joskus harmillisilta/turhauttavilta. Lisää kuukautisista voit halutessasi lukea esim. Väestöliiton nuorten sivuilta.

Viestiäsi kommentoinut henkilö jo totesikin, että kuvaamasi mustat jutut ovat todennäköisesti verihyytymiä, jotka siis ovat ihan normaaleja. (Tarkemmin katsottuna ne ovat aivan tummanpunaisia, mutta voivat näyttää lähes mustilta). Sellaisia tulee varsinkin silloin, jos kuukautisvuoto on runsasta. Ja kuukautisiin liittyvät kivutkin ovat normaaleja – joillakin ne ovat voimakkaampia, joillakin lievempiä. Joillakin ei ole kuukautiskipuja lainkaan tai niitä on vain joskus. Kivut voivat tuntua eri paikoissa kehoa – esim. alavatsassa, selässä, nivusissa tai reisissä. Voit lukea lisää kivuliaista kuukautisista Väestöliiton nuorten sivujen Kuukautiskivut-osiosta.

Jos kuukautiskivut, kuukautisten epäsäännöllisyys tai runsaus alkaa jossakin vaiheessa häiritä normaalia elämää tai kuukautiset muuten mietityttävät sinua, voit jutella asiasta kouluterveydenhoitajan kanssa. Erilaisiin kuukautisvaivoihin on olemassa toimivia hoitokeinoja.

Mukavaa viikonloppua! :)

Terveisin, Riina – Nuortenelämä.fi

Se on aivan normaalia, kuukautiset ovat joskus aivan aluksi epäsäännölliset josta voi johtua eri päivien mittaiset kuukautiset. Ei hätää, ne normalisoituvat luultavasti viimeistään parin vuoden päästä.


Toisilla on kipuja kuukautisten aikana, toisilla ei. Se ei ole mitenkään epänormaalia jos tunnet kipua vain joinain kuukautisien aikana, minäkin tunsin kipua toisissa kuukautisissani vaikka minulla ei ollut kipua ensimmäisissä.


Ne mustat jutut ovat luultavasti hyytymiä, jotka ovat täysin normaaleita :)


penikseni

Hei!
olen 18-vuotias onko penkseni normaalin kokoinen se on 1cm pitkä

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei 18-vuotias ja kiitos viestistäsi!

Peniksen koko mietityttää monia muitakin. Kaikki penikset ovat yksilöllisiä ja myös erilaisia kooltaan ja ulkonäöltään. Peniksen normaalia kokoa on hankala määrittää ja se on usein myös tarpeetonta. Koko ei tavallisesti vaikuta peniksen toimintaan kuten virtsaamiseen, lisääntymiseen, seksissä onnistumiseen tai nautinnollisuuteen.

Jos peniksesi koko tai sen toiminta kuitenkin häiritsevät sinua, kannattaa asiasta mennä juttelemaan paikkakuntasi terveysasemalle esimerkiksi terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle, tai jos käyt jotakin koulua, niin opiskeluterveydenhuoltoon. Voit myös lukea lisää peniksestä ja sen koosta Väestöliiton nuorten sivuilta.

Terveisin, Riina – Nuortenelämä.fi

Mistä töitä 16 vuoiaalle?

Tilanne kotona on sellainen, että toiselta vanhemmalta kuulee huutoa useamman kerran viikossa enkä siis millään voi sietää vanhempien ja pikkusisaruksen kanssa asumista. Aloitin nyt syksyllä ammattikoulun hius- ja kauneudenhoitoalalla ja olisin mielelläni tekemässä töitä opiskelun ohella. Omasta mielestäni olen myös muuttamiseen sopivasti valmistautunut, ja jopa vanhempieni kanssa olen puhunut asiasta. On vain suurena ongelmana se, että mistä voin saada töitä. Olen käynyt läpi lukuisat nettisivut, suurimpaan osaan ei palkata alle 18- vuotiaita ja muutamaan paikkaan olen jo lähettänyt hakemuksen, mutta ei vaan ole tärpännyt. Vaihtoehdot alkaa olla vähissä, mutten millään haluaisi asua kotona perheen kanssa yhtään pidempää kuin on pakko. Mitä tehdä?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei!


Kerrot, että haluaisit työskennellä opiskelun ohessa, sekä myös mahdollisesti muuttaa omillesi. Alaikäisenä omilleen muuttamiselle ei ole mitään laillista estettä. Alaikäisenä et kuitenkaan voi solmia itsenäistä vuokrasuhdetta, vaan huoltaja on aina vastuussa alaikäisen asumisesta ja monesti vuokranantajat haluavatkin kirjoittaa sopimuksen vanhempien kanssa.

Yksinasumiseen liittyy myös monia kuluja, joista tulee huolehtia. Vuokran lisäksi tulee maksaa sähköstä, vedestä, netistä ja toki myös ruuasta. Huoltajilla on yhä elatusvelvollisuus sinusta, joten muuttamiseen tarvitset heidän suostumuksensa. Sinun olisi äärimmäisen hyvä olla vanhempiesi kanssa yhteydessä Kelaan, selvittääksenne millaisia tukia sinun olisi mahdollista saada asumiseen.

Esimerkiksi alle 17-vuotias on oikeutettu lapsilisään, joten et voi saada opintorahaa, koska sinusta maksetaan lapsilisää. Voit kuitenkin ehkä saada opintolainan valtiontakauksen ja asumistukea. Kun olet täyttänyt 17 vuotta, voit saada opintorahaa seuraavan kuukauden alusta alkaen.

Vanhempansa kodista erillään asuva alaikäinen lapsi katsotaan yleensä vanhempansa ruokakuntaan kuuluvaksi eikä hän voi saada omaa asumistukea. Jos itsenäisesti asuvalle alaikäiselle on myönnetty opintotuki, hänelle voidaan myöntää myös yleinen asumistuki.

Säännöllisellä työnteolla pystyisit mahdollisesti maksamaan omat elinkustannuksesi, mutta suosittelen sinua kuitenkin keskittymään koulunkäyntiin, jotta opinnot eivät jää roikkumaan. Tällä hetkellä hyvä vaihtoehto voisi olla, että jatkaisit työnhakua. Jos saisit aloitettua säästämisen jo nyt, niin tulevaisuudessa omilleen muuttaminen olisi huomattavasti helpompaa.

Työhakemus kannattaa tehdä huolella, sillä hyvät hakemukset huomataan heti ja kutsu haastatteluun on paljon todennäköisempää. Hakemuksia kannattaa lähettää useisiin eri paikkoihin (henkilöstövuokrausfirmat, TE-palveluiden avoimet työpaikat), soittaa työnantajille sekä käydä mielenkiintoisissa paikoissa näyttäytymässä hakemuksen kera. Oma-aloitteisuus ja reippaus palkitaan!

Ikäsi asettaa jonkin verran rajoituksia siihen, millaista työtä voit tehdä. Myös iltaisin työskentelyä on rajoitettu ja yötyö on kokonaan kielletty. Työpaikan suhteen ei kannata nirsoilla, varsinkaan työuran alussa. Kaikenlaisesta työkokemuksesta on hyötyä, vaikkei työ välttämättä heti tuntuisikaan ”omalta jutulta”.

Tsemppiä työnhakuun ja mahdollisesti myös omaan kotiin muuttamiseen!

Terveisin
Karoliina, Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi

ocd???

Hei. minusta tuntuu että minulla voi olla ocd. olen 15. en tiedä mitä enää teen. listaan alle syitä miksi uskon niin.
No siis minulla on lista koska pelkään unohtamani jotain
- Mun on aina pakko pestä kädet moneen kertaan koska mua pelottaa et tulee jotain tauteja, loisia, yms
- oon jo alkanu pelkäämään huvipuistoja ja päiväkoteja koska siellä on niin paljon lapsia ja pelkään että niistä tarttuu täitä tai muita tauteja
- esimerkiksi sillo ku kouluun tuli täivaroitus, pelkäsin koskea mihinkään ylipäätään
- pelkään koskee ovenkahvoja käsillä ja yleensä työnnän jalalla. jos ei mahdollista, niin ootan että joku muu menee ensin ja avaa jotta pääsen läpi koskematta mihinkään.
- käytän paljon aikaa tarkastaessani ettei vaan minulla ole mitään taudin merkkejä. ajattelen sitä ihan liikaa. äitiäkin ärsyttää.
- esim kerran tuli piikkilangasta pieni naarmu, ei edes verta, ja seuraavat 2 viikkoa en pystynyt ajattelemaan muuta kuin jäykkäkouristusta.
- Äitiä ärsyttää kun kyselen ja varmistan asioita liikaa
- opettajia ärsyttää kun minun on pakko kysyä ohjeita toistamiseen varmistaakseni että teen kaiken oikein
- Kotitalouden opettaja sanoi ettei nosta numeroani jos en lopeta kyselyä. mutta kun en pysty!!!
- pelkään virheitä liikaa
- mieleen tulee vähän väliä ällöttäviä kuvia esim kuolemasta, jne
- Jätin jopa mopokoulutuksen väliin kun kuulin että jollakin oli avomurtuma mopoonnettomuudesta enkä pystynyt lopettamaan sen ajattelemista
- jos kännykkä putoaa maahan, se pitää aina desinfioida
- Pienempänä minulla oli täysi kriisi: olin 6 ja kuulin lentokone onnettomuudesta. pelkäsin ihan kaiken aikaa. Seuraavan kerran kun menin lentokoneeseen, rukoilin koko matkan etten vaan kuolisi.
- pelkäsin jumalanherjausta ja äidin kuolemaa ihan hirveästi. jos tuli yksikin pakko-ajatus, sellainen mitä en oikeasti tarkoita, minun piti koko ajan vakuuttaa itselleni ettei niin tule käymään, jne.
- Se meni niin pahaksi, että koko 1-luokan läpi ajattelin sitä joka päivä, koko päivän. Minun piti keksiä jopa laulu jota hoin sitten tunteja päivässä, pelätessäni ettei vaan pelkoni toteutuisi. se oli hirveää ja ahdistavaa ja pahinta oli, etten pystynyt kertomaan siitä kellekään, koska pelkäsin ettei kukaan ota minua tosissaan. olin siis yksin ongelmani kanssa.
- Nykyään jos minulle nyt tulee jotain tuollaisia ajatuksia, hoen jatkuvasti mielessäni ”ole hiljaa ole hiljaa lopeta lopeta”, ja se on rasittavaa.
- niin ja sitten - en tiedä liittyykö tämä OCD:n mutta jos minulle tulee joku mielenkiinnon kohde, kirja, sarja, elokuva, en pysty lopettamaan sen ajattelua. se on pakkomielle. kaikki elämässäni yhtäkkiä liittyy siihen kohteeseen. Puhun siitä koko ajan. ketään ei kiinnosta ja kaikkia ärsyttää, mutta minun on päästävä puhumaan siitä

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moikka!

Kiitos kysymyksestäsi. Hienoa, että otat asian puheeksi.
Kuulostaa siltä, että sinulla on paljon huolen aiheita terveyteesi liittyen. Mainitsemasi asiat tuntuvat vaikuttavan arkipäivän elämän sujumiseen.
Rohkaisen sinua ottamaan yhteyttä Lasten ja nuorten taloon, jossa voisit purkaa huoliasi ammattilaisten kanssa. Saisit siitä tukea ja apua itsellesi. Jos et halua itse olla yhteydessä, niin myös vanhempasi voivat ottaa sinne yhteyttä.

Lasten ja nuorten talo on Lappeenrannassa, osoitteessa Kasarmikatu 7. Sinne voi mennä suoraan tai soittaa p. 05 352 2360 arkisin klo 9.00-15.00. Lasten ja nuorten talo toimii matalan kynnyksen periaatteella eli nuori voi mennä sinne myös suoraan. Taloon tullessa ei tarvitse tietää, mitä palvelua tarvitsee, sillä ammattilaiset selvittävät tarvittavan tuen. Lisätietoja saat tästä: http://www.eksote.fi/sosiaalipalvelut/lapsiperheet-ja-nuoret/lasten-ja-nuorten-alkuarviointi/Sivut/default.aspx

Mainitsit kysymyksesi lopussa kiinnostuksen kohteet kirjat, sarjat, elokuvat - jos kavereitasi ja läheisiäsi ei kiinnosta samat aiheet, niin voisitko ajatella käyväsi keskusteluja niistä nettipalstoilla asian harrastajien kesken?

Olisi hyvä, että saisit keskusteltua jonkun luotettavan ihmisen kanssa asioistasi. Myös asioiden purkaminen kirjoittamalla, piirtämällä, liikunnan, musiikin tai muun kulttuurin avulla voivat tuoda hyvän mielen.

Muista, että olet hyvä omana itsenäsi :)

Terveisin
Nuortenelämä Minna

Rakkaus?

Oon aina pienestä asti ollu semmonen tyttö, joka ihastuu tosi helposti ja haaveilee paljon. Mutta nyt murrosiässä musta on alkanut tuntua siltä, että rakkaus on elämän tarkoitus ja se minkä takia haluan elää. Minulla on lähes koko ajan joku ihastus, ja joskus ne on tosi pitkäaikaisia. Olin tosi ihastunut yhteen poikaan, mutta tämä poika vain haukkui minua. Kun satun olemaan sellainen aika outo ja välillä vähän ujo, enkä todellakaan ole mikään kaunis tai kurvikas, minkälaisesta pojat joihin ihastun tykkäävät. Ja kun ihastun aina samantyyppisin poikiin, aina niihin kaikista suosituimpiin ja hyvännäköisimpiin. Mutta kukaan ei ikinä ihastu minuun:(
Itken nykyään melkein joka päivä kun mietin, ettei kukaan tykkää minusta, varsinkaan ne pojat joista minä tykkään. Joskus minusta tuntuu että olisi pakko seurustella jotta olisin onnellinen, koska se on ainoa asia, mikä tekee minut oikeasti onnelliseksi. Mietin joka päivä miten kaikilla muilla on poikaystävä. Koulunkäyntinikin on alkanut kärsiä näiden ihastusten ja tunteiden takia. Nyt kesällä tapasin yhden ihanan pojan, joka ei ole kuin muut, paljon kiltimpi ja hyväsydämisempi, jota ajattelen melkein koko ajan. Tulin tosi surulliseksi kun kuulin, että hän haluaa olla sinkku harrastustensa takia. Mutta silti ajattelen tätä poikaa koko ajan. Mitä minun pitäisi tehdä?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Tyttö Tampereelta! :)

Kiitos viestistäsi. Sinulla tuntuu olevan koko ajan joku ihastus, mutta harmiksesi koet, ettei kukaan ikinä ihastu sinuun. Tämän vuoksi itket hyvin usein. Kuvaat itseäsi oudoksi ja välillä vähän ujoksi, etkä mielestäsi ole kaunis tai kurvikas. Mietit päivittäin, miten kaikilla muilla on poikaystävä, mutta ei sinulla. Ihastustesi ja tunteidesi vuoksi koulunkäyntisikin on kärsinyt. Kesällä olet tavannut ihanan pojan, joka on kiltimpi ja hyväsydämisempi kuin muut. Ajattelet tätä poikaa koko ajan, mutta hän puolestaan tahtoo olla sinkku harrastustensa vuoksi. Mietit, mitä sinun pitäisi tehdä.

Ikävä kuulla, ettet koe olevasi kaunis. Itsekriittisyys, omaan ulkonäköön tyytymättömyys ja siitä johtuva epävarmuus ovat varsin yleisiä etenkin murrosiässä. Omaa vartaloa vertaillaan kavereiden ja esimerkiksi netissä, lehdissä ja TV:ssä nähtyihin vartaloihin, jotka kasvattavat ulkonäköpaineita entisestään. Tämä voi aiheuttaa ahdistusta ja ajatuksia siitä, että omankin kehon pitäisi näyttää samalta. Näin ei kuitenkaan ole. Jokaisen keho on erilainen ja ainutlaatuinen. Kaikissa on jotain kaunista riippumatta siitä, onko kurvikas, laiha, kookas, pieni, lyhyt tai pitkä. Ihan varmasti siis sinussakin on kauniita ominaisuuksia/piirteitä, joita et välttämättä vain itse huomaa.

On harmi, että yleensä keskitytään lähinnä niihin omiin huonoihin puoliin ja hyvät puolet jäävät huomiotta. Voisit hetkeksi keskittää ajatuksesi asioihin, joihin olet itsessäsi tyytyväinen tai missä asioissa olet hyvä. Voit myös miettiä, mistä asioista olet saanut kehuja tai positiivisia kommentteja ystäviltäsi tai muilta ihmisiltä.

Kannattaa muistaa, että ulkonäkö ei ole se merkittävin asia, mikä ihmisessä viehättää ja ihastuttaa. Esimerkiksi ihmisen arvot, kiinnostuksen kohteet ja persoonallisuus herättävät kiinnostusta ja ihastumista – vaatii kuitenkin pientä tutustumista, ennen kuin nämä ominaisuudet käyvät toisesta ihmisestä selville. (Persoonallisuus tarkoittaa jokaiselle ihmiselle ominaista, ainutlaatuista tuntemisen, toimimisen ja käyttäytymisen tapaa. –Mielenterveysseura).

Vaikka sinusta tuntuu, että kaikki ympärilläsi seurustelevat, ei se tarkoita, että sinunkin pitäisi. (Lisäksi: tilastotietojen mukaan keskimääräinen vakituisen seurustelun aloitusikä on tytöillä/naisilla noin 16,5v.) Seurustelu kuitenkin tulee ajankohtaiseksi jokaisella omaan aikaan. Ei pidä seurustella siksi, että kaverikin seurustelee tai muidenkaan ulkopuolisten tekijöiden vuoksi. Seurustelu on lisäksi erilaista eri ikäisenä ja eri ihmisten välisissä suhteissa.

Uusia ihastumisia kyllä tulee ja löydät varmasti jonkun ihanan pojan, jonka kanssa ihastutte toisiinne, mikäli tämä nykyinen ihastuksesi ei ole halukas tutustumaan sinuun. Kannustan sinua kuitenkin olemaan rohkea ja ottamaan asiasta selvää olemalla yhteydessä poikaan. Voit esimerkiksi jutella hänelle somessa, jos kasvokkain lähestyminen tuntuu aluksi vaikealta. Jutella voi ihan tavallisista asioista – koulusta, harrastuksista, ruoasta, kesälomasta tai mistä tahansa itseä kiinnostavista asioista. Juttelun avulla toiseen tutustuu ja toisaalta samalla huomaat, onko poika kiinnostunut juttelemaan kanssasi enemmänkin ja tutustumaan sinuun paremmin. Voihan olla, että poika tahtoo viettää aikaa kanssasi ja ehkä ihastuukin. Toisaalta, voit saada hänestä kaverin, vaikkei ihastumisen tunteet heräisikään tai poika haluaa yhä pysyä sinkkuna niin kuin oli päättänytkin.

Voit halutessasi lukea lisää kehonkuvasta Väestöliiton nuorten sivuilta ja ihastumisesta ja aloitteen tekemisestä MLL:n nuortennetistä.

Tsemppiä ja mukavaa koulunalkua! :)

Terveisin, Riina – Nuortenelämä.fi 

Peilin edessä

Miten voin elää itseni kanssa? Oon tosi ruma ja lyhyt. Ja mun perse on ihan liian pieni. Näytän just siltä miltä en halua näyttää. Meikkaamalla saan itsestäni siedettävän näköisen mutta se vie aikaa. En nykyään kehtaa näyttäytyä missään ilman meikkiä. Help me!

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei!

Oma ulkonäkö mietityttää lähes jokaista ihmistä ainakin jossain vaiheessa elämää. Varsinkin nuoruudessa muutokset ulkonäössä ja siihen liittyvät odotukset aiheuttavat monesti epävarmuutta ja itsetunto voi olla todella heikko ja ailahteleva. Itsetunto kuitenkin kehittyy positiivisesti, aikuisuutta kohden. Itsetuntoa voi myös kohottaa pienillä vinkeillä:

- Ole itsellesi armollinen, äläkä vaadi itseltäsi liikoja.
- Hakeudu seuraan, jossa tunnet olosi hyväksi.
- Panosta niihin asioihin, jotka ovat itsellesi tärkeitä ja joissa olet hyvä.
- Vähennä itsesi vertaamista muihin.
- Ota vastaan muilta saatu positiivinen palaute.

Jossain vaiheessa oma ulkonäkö voi kuitenkin tuntua omasta mielestä aivan kamalalta. Tuntuu, että mikään itsessä ei näytä hyvältä ja esimerkiksi meikittä liikkuminen tuntuu aivan mahdottomalta ajatukselta. Ulkonäöstä huolehtiminen on normaalia, mutta ulkonäköpaineiden ei kuitenkaan kannata antaa kasvaa liian suuriksi. Usein on myös niin, että se mikä omasta mielestä tuntuu kauhealta, ei pistä muiden silmään ollenkaan.

Meistä jokainen on erilainen ja ainutlaatuinen. Olisi äärettömän tylsää, jos näyttäisimme kaikki samalta. On tärkeää, että pukeudut (tai meikkaat) siten, että olosi on hyvä ja viihdyt sellaisena kuin olet. Anna kaikkien tunteiden ja ajatusten omasta itsestäsi tulla ja mennä. Sano itsellesi joka päivä, vaikkapa peilin edessä, että ”minä olen ihana juuri sellaisena kuin olen”. Jos ajatukset itsestä ahdistavat sinua tai koet, että niistä olisi hyvä jutella, on olemassa paikkoja, joissa voit käydä juttelemassa. Esimerkiksi Oulun Tyttöjen talo on oiva paikka juttelulle; sinne ovat tervetulleita kaikennäköiset, -kokoiset, -väriset ja –laiset tytöt ja nuoret naiset. Myös meillä täällä Byströmillä voi käydä juttelemassa ihan mistä tahansa, olemme avoinna osoitteessa Hallituskatu 5a arkisin klo 9-16.

Et ole tunteidesi ja ajatustesi kanssa yksin! Ja mikä tärkeintä, olet ainutlaatuinen ja ihana juuri sellaisena kuin olet, maailmassa ei ole toista samanlaista!

Mitä on masennuksen oireet?

Mitkä ovat masennuksen oireita?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Aaro ja kiitos viestistäsi! :)

Masennus aiheuttaa varsin monenlaisia oireita. Tässä masennusinfo.fi:n sivuilta poimittuja masennuksen tyypillisimpiä oireita, joita sairastuneella saattaa esiintyä:

Masentunut mieliala: Tunnetila on suurimman osan aikaa syvästi alakuloinen, ja huomiota on vaikea kohdistaa muihin asioihin.

Mielihyvän menetys: Asiat, joista aiemmin on saanut mielihyvää, eivät enää tuota nautintoa. Oire jatkuu päivästä toiseen ja esiintyy suurimman osan aikaa.

Uupumus: Olotila on jatkuvasti väsynyt ja jaksamaton. Pienikin teko, kuten lievä fyysinen ponnistus, tuntuu raskaalta ja vaatii voimia.

Itseluottamuksen tai itsearvostuksen menetys: Luottamus omaan kykyyn selviytyä elämässä on selvästi heikentynyt, eikä masentunut arvosta itseään.

Kohtuuton itsekritiikki ja syyllisyydentunne: Ajatukset keskittyvät jatkuvasti omaan persoonaan. Omia tekemisiä väheksytään ilman erityisiä perusteita.

Toistuvat kuolemaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käytös: Ajatukset kohdistuvat vahvasti kuoleman ympärille, ja mielessä pyörii itsensä vahingoittaminen.

Päättämättömyyden ja keskittymiskyvyttömyyden tunne: Masentunut on epävarma tehdessään arkisia päätöksiä, joista hän on aikaisemmin selvinnyt helposti. Hänellä on vaikeuksia keskittyä esimerkiksi lukemiseen tai muuhun tarkkaavaisuutta vaativaan toimintaan.

Psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys: Liikkeet voivat hidastua ja kasvot voivat vaikuttaa ilmeettömiltä. Toisaalta voi esiintyä kiihtyneisyyttä, joka ilmenee esimerkiksi raajojen tarkoituksettomina liikkeinä, pakonomaisena kävelynä tai tuskaisena huokailuna.

Unihäiriö: Unihäiriö voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, unen pinnallisuutena ja katkonaisuutena sekä liian varhaisena heräämisenä. Joillakin masennus voi oireilla myös liiallisena nukkumisena.

Ruokahalun ja painon muutos: Masentunut voi menettää ruokahalunsa ja ruoka voi tuntua vastenmieliseltä. Tämä johtaa selvään painon laskuun. Joillakin paino voi nousta.

Masennus ei kuitenkaan aina aiheuta kaikkia edellä mainittuja oireita. Masennus alkaa yleensä lievistä oireista ja pahenee pikkuhiljaa. Avun hakeminen ja hoitoon pääseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa edistävät huomattavasti masentuneen toipumista. Tavallisimpia masennuksen hoitomuotoja ovat lääkehoidot ja keskusteluun ja vuorovaikutukseen perustuva psykoterapia.

Jos epäilee, että itsellä voisi olla masennus tai on muuten huolissaan omasta terveydestä/hyvinvoinnista, kannattaa olla yhteydessä kouluterveydenhoitajaan tai oman paikkakunnan terveysasemaan. 

Voit halutessasi lukea lisää masennuksesta esimerkiksi näistä lähteistä:

Masennusinfo.fi

Mielenterveysseura.fi

Mukavaa loppukesää sinulle! :)

Terveisin, Riina – Nuortenelämä.fi

Menkat vähä epäilyttää?

Hei mulla ois pari kysymystä!

Ensinnäkin mulla oli ekat menkat 2kk sit ja ne vuos vaa kaks yötä ja mulla on lisääntyny nyt valkovuoto aika paljon ja sen lisäks se on muuttunu läpinäkyväks ja vetisemmäks ja siis ei oo tullu ku noi ekat menkat vatsakipuja on ollu välillä et onks normii ja ennustaaks toi menkkojen tuloa pian?

Ja ku luin jostai et menkkoja ennen valkovuoto loppuis mut mul on vaa tullu enemmän sitä ja ku onks normaali et mul vuotais seuraavan kerran vaikka vasta 4kk päästä? Ja oon siis 14 ja mun äitillä alko menkat joko 13v kesällä tai sillo kesällä ku se täytti 15.

Kiitos jo etukäteen vastauksesta!

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Venla14 ja kiitos viestistäsi!

Kerrot, että sinulla on alkanut menkat 2kk sitten ja vuoto kesti vain kaksi yötä. Valkovuotosi on lisääntynyt ja muuttunut vetisemmäksi ja läpinäkyväksi ja asia mietityttää sinua. Sinulla on myös ollut vatsakipuja ja mietit, onko se normaalia ja ennustaako se menkkojen tuloa. Mietit, olisiko normaalia, jos seuraavat menkkasi tulisivat seuraavan kerran esim. vasta 4kk päästä.

Monet ikäisesi miettivät samanlaisia asioita kuin sinä. Alkuvaiheessa, 2-3 vuoden ajan, menkat ovat yleensä epäsäännöllisiä ja vuodot voivat tulla muutaman kuukauden välein. On siis ihan normaalia, että menkat eivät tule aivan joka kuukausi säännöllisesti. Voi toki tuntua turhauttavalta, kun ei oikein tiedä, milloin menkat tulevat seuraavan kerran. Vuodon kesto ja määräkin voi vaihdella. Menkat ovat myös hyvin yksilölliset: esim. toisilla on hyvin runsaat menkat ja toisilla taas niukat.

Tässä Väestöliiton nuorten sivuilta poimittua tietoa menkkakivuista: Menkkakivut voivat tuntua isolla alueella, aina alavatsasta, selkään, nivusiin, jopa reisiin saakka. Lisäksi samaan aikaan voi esiintyä mahaoireita, ripulia, ilmavaivoja, jopa oksentelua. Päänsärkykin voi liittyä menkkoihin.

Menkkakivut ilmenevät yleensä 1-2 vrk vuodon alkamisesta, joten vatsakipusi voi johtua jostain muustakin kuin menkoista. Joillakin menkkakivut voivat alkaa jo päivän pari ennen vuotoa. Menkkakivut ovat kovin yksilöllisiä, joillakin ne ovat lievempiä, joillakin taas kivuliaampia.  

Valkovuotosi kuulostaa normaalilta. Emättimessä kuuluukin olla aina valkovuotoa. Se puhdistaa ja kosteuttaa emätintä sekä ehkäisee happamuutensa ansiosta tulehduksia. Valkovuodon määrä vaihtelee menkkakierron vaiheen mukaan. Joillakin valkovuodon määrä lisääntyy munasolun irtoamisen eli ovulaation aikaan (eli yleensä puolessa välissä menkkakiertoa).

Voit lukea lisää kuukautisista ja valkovuodosta Väestöliiton nuorten sivuilta.

Jos menkat mietityttävät sinua jatkossakin, voit jutella asiasta esim. kouluterveydenhoitajan kanssa. Hän on terveydenhuollon ammattilainen, jonka kanssa voi keskustella terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Lisäksi, jos vatsakipusi yhä jatkuvat, voit siinäkin tapauksessa olla yhteydessä kouluterkkariin tai varata ajan paikkakuntasi terveysasemalta terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle.

Mukavaa loppukesää sinulle! :)

Terkuin, Riina – Nuortenelämä.fi

Vaikea tilanne äidin kanssa

Olen 17 vuotias ja muuttamassa omaan opiskelija soluasuntoon ja äitini vaatii että minun olisi tultava viikonloppuisin kotiin. En oikeastaan tule äitini kanssa toimeen ja kotona en halua olla, joten täytyykö minun alaikäisenä mennä kotiin vain koska äitini niin sanoo, vai voinko jäädä asuntooni. Äitini on myös uhannut että jos en itse tule viikonlopuksi niin minut tullaan sitten asunnostani hakemaan (heillä vara-avain asuntoon) onko heillä siis oikeutta tulla hakemaan minua pois omasta asunnostani josta itse maksan vuokraa?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Opiskelija!

Kerrot, että olet muuttamassa opiskelija-asuntoon ja äitisi vaatii, että sinun on tultava viikonloppuisin kotiin. Et kuitenkaan tule äitisi kanssa toimeen, etkä halua olla kotona. Pohdit, täytyykö sinun alaikäisenä kuitenkin totella äitiäsi ja mennä kotiin vai voitko jäädä asuntoosi. Äitisi on myös uhannut, että jos et vapaaehtoisesti tule, sinut tullaan sitten hakemaan soluasunnostasi.

Ikävä kuulla, että et tule toimeen äitisi kanssa, etkä viihdy kotona. Hienoa, että olet saanut asunnon ja pääset muuttamaan omillesi. Huoltajat ovat kuitenkin elatusvelvollisia ja vastuussa alle 18-vuotiaasta lapsestaan. Huoltaja on siis myös vastuussa alaikäisen lapsensa asumisesta ja lapsi tarvitsee huoltajan suostumuksen, jos hän on muuttamassa alaikäisenä omilleen.

Jos olet saanut luvan muuttoon huoltajaltasi ja vuokrasopimuskin on jo kirjoitettu, on sinulla siitä näkökulmasta oikeus asua ja olla vuokra-asunnossasi. En tiedä, miten sinut käytännössä tultaisiin hakemaan asunnoltasi, mutta väkivalloin sitä ei ainakaan ole hyväksyttävää tehdä. Huoltajallasi on kuitenkin lupa käydä ainakin katsomassa, että voitko hyvin ja oletko kunnossa – onhan hän kuitenkin vielä vastuussa hyvinvoinnistasi.

Kannustan sinua vielä keskustelemaan äitisi kanssa. Voisit kysyä häneltä, minkä takia sinun olisi tultava joka vklp kotiin ja miksi et voisi olla omassa asunnossasi. Voisit samalla perustella hänelle, miksi sinulle on tärkeää, että saisit olla viikonloput asunnossasi. Näin hän ehkä ymmärtää sinun näkökulmasi paremmin. Voi olla, että äitisi ajattelee sinun parastasi, eikä tahdo, että sinulle sattuisi mitään pahaa ja siksi tahtoo sinun tulevan viikonloppuisin kotiin. Kotona hän tietää, että olet turvassa.

Puhumalla asioihin yleensä saadaan ratkaisu. Auttaisikohan, jos keskustelisitte siitä, miten viettäisit viikonloput, jos saisit olla omassa asunnossasi? Keskustelu kannattaa totta kai käydä rakentavasti ja asiallisesti. Voisit kertoa, mitä kaikkea viikonloppuihisi sisältyisi. Voisit myös kertoa, että olet kyllä tavoitettavissa viikonloppuisin esim. puhelimitse, jolloin äitisi voisi aina vaikkapa soittaa sinulle ja tarkistaa, että sinulla on kaikki hyvin.

Yksi vaihtoehto on tehdä kompromissi ja sopia, että tulet kotiin vaikkapa joka toinen vklp. Tämä olisi ainakin hyvä alku, eikö vain? Sitten, jos ja kun äitisi huomaa, että pärjäät kyllä hyvin omillasi viikonloput ja että sinuun voi kyllä luottaa, saattaisi hän suostua siihen, että viettäisit useammankin viikonlopun asunnollasi.

Jos ette tule yhteisymmärrykseen asiassa ja välinne äitisi kanssa muutoinkin tuntuvat hiertävän, voit jutella asiasta/tilanteesta esimerkiksi oppilaitoksesi kuraattorin kanssa. Hän auttaa ja tukee sinua varmasti.

Toivottavasti vastauksesta on sinulle hyötyä!

Mukavaa loppukesää ja sujuvaa muuttoa sinulle. :)
Terkuin, Riina – Nuortenelämä.fi

Sivut