Hei! 

Kiitos viestistäsi politicsman! 

Tuttusi kysyy, miksi väittelyn sijasta ei voitaisi vain keskustella – argumentoinnin sijaan pyrittäisiin yhteysymmärrykseen ja vuoropuheluun. 

Väittelyn tarkoituksena on siis todistaa oma kanta oikeaksi tai paremmaksi ja osoittaa toisen kanta vääräksi tai huonommaksi. Dialogissa sen sijaan kyse ei ole oikeassa olemisesta tai voittamisesta. Dialogin tarkoitus on esimerkiksi ymmärtää toisten näkemyksiä paremmin ja kunnioittaa erilaisia näkökulmia.  

Tuttusi tapa keskustella esimerkiksi leffasta kuulostaa hyvältä ja reilulta. En näe syytä, miksi siitä ei voitaisi keskustella sillä tavoin yhteisymmärryksessä ja sopia, että kumpikin on eri mieltä, mutta se ei haittaa. Kukin voi halutessaan olla väittelemättä ja keskustella esimerkiksi leffasta ilman, että yrittää saada toisen muuttamaan mielipidettään. 

Kysyt myös, onko keskustelu väittelyn ja keskustelun eroista uusi asia, koska et löydä aiheesta artikkelia. Asia ei itseasiassa ole uusi juttu. Tässä yksi löytämäni Sitran artikkeli aiheesta. Saat siitä tietoa, mitä dialogi on, mitä se ei ole ja miten se eroaa väittelystä ja miten dialogi onnistuu. 

Hyvää viikonloppua! :)

Terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

Hei! 

Kiitos kysymyksestäsi. Kerrot isäsi ampuneen koiranne. Nyt sinua pelottaa, että isäsi on vihainen sinulle ja äidillesi. Sinua ahdistaa olla kotona. Mietit, mitä sun pitäis tehdä.  

Olen pahoillani, että isäsi ampui lemmikkinne, eikä keskustellut koiran luopumisesta koko perheen kesken etukäteen. Sinulla on oikeus kaikenlaisiin tunteisiin: vihaan, suruun, helpotukseen, pelkoon, pettymykseen.. Olisi hyvä, jos pystyisit puhumaan tapahtuneesta ja sen aiheuttamista ajatuksista ja tunteista jonkun kanssa (esimerkiksi vanhempiesi, sukulaistesi tai jonkun muun lähiaikuisen kanssa). Lemmikistä luopuminen voi olla raskasta ja tapahtuneesta toipuminen vie oman aikansa.  

Mitä olet mieltä, olisiko teidän hyvä vielä istua alas jutella koko perheen kesken koirasta luopumisesta ja jakaa ajatuksia? Sellainen voi auttaa jokaista osapuolta käsittelemään tapahtunutta ja ymmärtämään toista paremmin.  

Myös oman koulun kuraattorin tai terkkarin kanssa voi käydä juttelemassa mieltä painavista huolista. He tukevat ja auttavat sinua. Keskustelut ovat luottamuksellisia.  

Et kertonut tarkemmin, miksi pelkäät isäsi olevan vihainen ja miksi isäsi seura ahdistaa. Jos sinulla (ja äidilläsi) on kotonanne turvaton olo ja pelko väkivallasta, on teidän tärkeää saada apua. Kotona tulee olla turvallista olla. Vanhempien tulee olla lastensa tuki ja turva. Nettiturvakodin sivulta saat lisää tietoa ja ohjeita avun hakemiseen. 

Saat halutessasi keskustelutukea paikkakuntasi nuorisotyöntekijältä, tai voit keskustella jossakin nuorten chatissa. Chatteja löydät Netarista.  

Tsemppiä ja voimia sinulle. 

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Hei Hazel! 

Kiitos viestistäsi. Kaikki tunteet ovat sallittuja. Omia tunteita voi tarkastella ja sanoittaa. On tärkeää kiinnittää huomiota, miten tunteita käsittelee ja ilmaisee. Mistä esimerkiksi johtuu, että olet vihainen ystäväsi itsetuhoisuudesta? Voiko se johtua esimerkiksi siitä, että ystäväsi on sinulle tärkeä, etkä tahdo, että kukaan (edes hän itse) satuttaa häntä? Vai johtuuko se jostain aivan muusta? 

On luonnollista järkyttyä ystävän itsetuhoisuudesta. Oman kaverin epätoivoa ja pahaa oloa voi olla tuskastuttavaa seurata vierestä. Mykkäkoulun pitäminen ei silti yleensä johda mihinkään. Se voi pahentaa tilannetta ja aiheuttaa molemmille entistä huonomman mielen. Sen sijaan avoin ja rakentava keskustelu voi tuottaa hedelmää. 

Viiltely on vakava oire. Jos ihminen satuttaa itseään noin, kyseessä on yleensä viesti pahasta olosta ja sisäisestä tuskasta. Mielenterveystalon mukaan viiltely on keino selviytyä sietämättömältä tuntuvasta tunnetilasta, jotta henkilö voi viiltelyn jälkeen taas toimia normaalisti ja jatkaa elämäänsä. Viiltelyyn voi myös jäädä riippuvaiseksi. Lue halutessasi lisää viiltelystä Mielen sivuilta. 

Kerroit, että ystäväsi kärsii masennuksesta. Masennus on sairaus, jonka oire voi olla viiltely. Masennus ei ole kenenkään syytä. Kuka tahansa voi sairastua masennukseen. Masennuksen oireet ovat osa sairaudenkuvaa, eikä esimerkiksi viiltelyä ole välttämättä lainkaan helppo lopettaa, vaikka masennukseen sairastunut haluaakin parantua. Masennukseen on tärkeää hakea ammattilaisen apua terveydenhuollosta.  

Ystäväsi on osoittanut sinua kohtaan suurta luottamusta, kun on kertonut masennuksesta ja viiltelystä. Olet hänelle varmasti tärkeä. Voit kysyä häneltä, miten voisit olla parhaiten hänen tukenaan. Yleensä merkityksellistä on jo se, että kuuntelee ja välittää, viettää aikaa yhdessä ja on tukena avun hankkimisessa.  

Pidäthän huolta omasta jaksamisestasi ja haethan itsellesikin tarvittaessa apua. Masennuksesta kärsivien läheisille on olemassa esimerkiksi tuki- ja vertaistoimintaa. Lue halutessa lisää Läheiseni on masentunut –sivulta. 

Tsemppiä ja jaksamista sinulle!  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

Hei Rami! 

Kiitos kysymyksestäsi. Paras juoma onkin vesi. Veden juomisen tarve on yksilöllinen. Yleisohje kuitenkin on: juo 2 litraa päivässä sekä 1 litra liikuttua tuntia kohti tasaisesti pitkin päivää. (Lähde, josta voit myös lukea lisää tietoa ja ohjeita: UKK-instituutti - Terve koululainen). Suurien määrien juominen kerralla voi olla haitaksi terveydelle.  

Olisi parempi, että vettä juo tasaisesti pitkin päivää pienempinä kerta-annoksina, kuin että sitä joisi kerralla litran. En siis suosittele sinua juomaan kerralla ihan niin isoa määrää vettä.  

Terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi