Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kerrot, että sinulla on nyt toiset kuukautiset menossa. Kuukautiset alkoivat ekoista menkoista 31 päivää myöhemmin. Pohdit, onko normaalia, että nykyiset kuukautisesi ovat kestäneet jo 5 päivää ja ensimmäiset kestivät vain 2 päivää. Ensimmäiset kaksi päivää sinulla oli kipuja, mutta nyt ei enää yhtään. Kuvaat kuukautisiasi runsaiksi. Kerrot myös, että muuten veri on kirkasta, mutta välillä tulee ”mustia juttuja”. Sinua pelottaa.

Monia ikäisiäsi huolettaa samanlaiset kuukautisiin liittyvät asiat kuin sinuakin. Mutta niin kuin viestiäsi kommentoinut henkilö on todennut, kuukautisesi kuulostavat ihan normaaleilta, joten ei syytä huoleen. :)

Kuukautiskierron pituus on aina yksilöllinen, tavallisesti n. 23-35 päivää. Kierron pituus lasketaan kuukautisten alkamispäivästä seuraavien kuukautisten alkamispäivään. Kuukautiset voivat kuitenkin olla epäsäännölliset 2-3 vuoden ajan niiden alkamisesta. Vuoto voi olla välillä runsasta ja vuodot voivat joskus pitkittyä. Vuodot voivat tulla muutaman kuukauden välein ja kuukautiskierron pituus voi vaihdella. Tällaiset asiat siis ovat ihan normaaleja, vaikka voivatkin tuntua joskus harmillisilta/turhauttavilta. Lisää kuukautisista voit halutessasi lukea esim. Väestöliiton nuorten sivuilta.

Viestiäsi kommentoinut henkilö jo totesikin, että kuvaamasi mustat jutut ovat todennäköisesti verihyytymiä, jotka siis ovat ihan normaaleja. (Tarkemmin katsottuna ne ovat aivan tummanpunaisia, mutta voivat näyttää lähes mustilta). Sellaisia tulee varsinkin silloin, jos kuukautisvuoto on runsasta. Ja kuukautisiin liittyvät kivutkin ovat normaaleja – joillakin ne ovat voimakkaampia, joillakin lievempiä. Joillakin ei ole kuukautiskipuja lainkaan tai niitä on vain joskus. Kivut voivat tuntua eri paikoissa kehoa – esim. alavatsassa, selässä, nivusissa tai reisissä. Voit lukea lisää kivuliaista kuukautisista Väestöliiton nuorten sivujen Kuukautiskivut-osiosta.

Jos kuukautiskivut, kuukautisten epäsäännöllisyys tai runsaus alkaa jossakin vaiheessa häiritä normaalia elämää tai kuukautiset muuten mietityttävät sinua, voit jutella asiasta kouluterveydenhoitajan kanssa. Erilaisiin kuukautisvaivoihin on olemassa toimivia hoitokeinoja.

Mukavaa viikonloppua! :)

Terveisin, Riina – Nuortenelämä.fi

Hei!

Kerrot, että haluaisit työskennellä opiskelun ohessa, sekä myös mahdollisesti muuttaa omillesi. Alaikäisenä omilleen muuttamiselle ei ole mitään laillista estettä. Alaikäisenä et kuitenkaan voi solmia itsenäistä vuokrasuhdetta, vaan huoltaja on aina vastuussa alaikäisen asumisesta ja monesti vuokranantajat haluavatkin kirjoittaa sopimuksen vanhempien kanssa.

Yksinasumiseen liittyy myös monia kuluja, joista tulee huolehtia. Vuokran lisäksi tulee maksaa sähköstä, vedestä, netistä ja toki myös ruuasta. Huoltajilla on yhä elatusvelvollisuus sinusta, joten muuttamiseen tarvitset heidän suostumuksensa. Sinun olisi äärimmäisen hyvä olla vanhempiesi kanssa yhteydessä Kelaan, selvittääksenne millaisia tukia sinun olisi mahdollista saada asumiseen.

Esimerkiksi alle 17-vuotias on oikeutettu lapsilisään, joten et voi saada opintorahaa, koska sinusta maksetaan lapsilisää. Voit kuitenkin ehkä saada opintolainan valtiontakauksen ja asumistukea. Kun olet täyttänyt 17 vuotta, voit saada opintorahaa seuraavan kuukauden alusta alkaen.

Vanhempansa kodista erillään asuva alaikäinen lapsi katsotaan yleensä vanhempansa ruokakuntaan kuuluvaksi eikä hän voi saada omaa asumistukea. Jos itsenäisesti asuvalle alaikäiselle on myönnetty opintotuki, hänelle voidaan myöntää myös yleinen asumistuki.

Säännöllisellä työnteolla pystyisit mahdollisesti maksamaan omat elinkustannuksesi, mutta suosittelen sinua kuitenkin keskittymään koulunkäyntiin, jotta opinnot eivät jää roikkumaan. Tällä hetkellä hyvä vaihtoehto voisi olla, että jatkaisit työnhakua. Jos saisit aloitettua säästämisen jo nyt, niin tulevaisuudessa omilleen muuttaminen olisi huomattavasti helpompaa.

Työhakemus kannattaa tehdä huolella, sillä hyvät hakemukset huomataan heti ja kutsu haastatteluun on paljon todennäköisempää. Hakemuksia kannattaa lähettää useisiin eri paikkoihin (henkilöstövuokrausfirmat, TE-palveluiden avoimet työpaikat), soittaa työnantajille sekä käydä mielenkiintoisissa paikoissa näyttäytymässä hakemuksen kera. Oma-aloitteisuus ja reippaus palkitaan!

Ikäsi asettaa jonkin verran rajoituksia siihen, millaista työtä voit tehdä. Myös iltaisin työskentelyä on rajoitettu ja yötyö on kokonaan kielletty. Työpaikan suhteen ei kannata nirsoilla, varsinkaan työuran alussa. Kaikenlaisesta työkokemuksesta on hyötyä, vaikkei työ välttämättä heti tuntuisikaan ”omalta jutulta”.

Tsemppiä työnhakuun ja mahdollisesti myös omaan kotiin muuttamiseen!

Terveisin
Karoliina, Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi

Hei Tyttö Tampereelta! :)

Kiitos viestistäsi. Sinulla tuntuu olevan koko ajan joku ihastus, mutta harmiksesi koet, ettei kukaan ikinä ihastu sinuun. Tämän vuoksi itket hyvin usein. Kuvaat itseäsi oudoksi ja välillä vähän ujoksi, etkä mielestäsi ole kaunis tai kurvikas. Mietit päivittäin, miten kaikilla muilla on poikaystävä, mutta ei sinulla. Ihastustesi ja tunteidesi vuoksi koulunkäyntisikin on kärsinyt. Kesällä olet tavannut ihanan pojan, joka on kiltimpi ja hyväsydämisempi kuin muut. Ajattelet tätä poikaa koko ajan, mutta hän puolestaan tahtoo olla sinkku harrastustensa vuoksi. Mietit, mitä sinun pitäisi tehdä.

Ikävä kuulla, ettet koe olevasi kaunis. Itsekriittisyys, omaan ulkonäköön tyytymättömyys ja siitä johtuva epävarmuus ovat varsin yleisiä etenkin murrosiässä. Omaa vartaloa vertaillaan kavereiden ja esimerkiksi netissä, lehdissä ja TV:ssä nähtyihin vartaloihin, jotka kasvattavat ulkonäköpaineita entisestään. Tämä voi aiheuttaa ahdistusta ja ajatuksia siitä, että omankin kehon pitäisi näyttää samalta. Näin ei kuitenkaan ole. Jokaisen keho on erilainen ja ainutlaatuinen. Kaikissa on jotain kaunista riippumatta siitä, onko kurvikas, laiha, kookas, pieni, lyhyt tai pitkä. Ihan varmasti siis sinussakin on kauniita ominaisuuksia/piirteitä, joita et välttämättä vain itse huomaa.

On harmi, että yleensä keskitytään lähinnä niihin omiin huonoihin puoliin ja hyvät puolet jäävät huomiotta. Voisit hetkeksi keskittää ajatuksesi asioihin, joihin olet itsessäsi tyytyväinen tai missä asioissa olet hyvä. Voit myös miettiä, mistä asioista olet saanut kehuja tai positiivisia kommentteja ystäviltäsi tai muilta ihmisiltä.

Kannattaa muistaa, että ulkonäkö ei ole se merkittävin asia, mikä ihmisessä viehättää ja ihastuttaa. Esimerkiksi ihmisen arvot, kiinnostuksen kohteet ja persoonallisuus herättävät kiinnostusta ja ihastumista – vaatii kuitenkin pientä tutustumista, ennen kuin nämä ominaisuudet käyvät toisesta ihmisestä selville. (Persoonallisuus tarkoittaa jokaiselle ihmiselle ominaista, ainutlaatuista tuntemisen, toimimisen ja käyttäytymisen tapaa. –Mielenterveysseura).

Vaikka sinusta tuntuu, että kaikki ympärilläsi seurustelevat, ei se tarkoita, että sinunkin pitäisi. (Lisäksi: tilastotietojen mukaan keskimääräinen vakituisen seurustelun aloitusikä on tytöillä/naisilla noin 16,5v.) Seurustelu kuitenkin tulee ajankohtaiseksi jokaisella omaan aikaan. Ei pidä seurustella siksi, että kaverikin seurustelee tai muidenkaan ulkopuolisten tekijöiden vuoksi. Seurustelu on lisäksi erilaista eri ikäisenä ja eri ihmisten välisissä suhteissa.

Uusia ihastumisia kyllä tulee ja löydät varmasti jonkun ihanan pojan, jonka kanssa ihastutte toisiinne, mikäli tämä nykyinen ihastuksesi ei ole halukas tutustumaan sinuun. Kannustan sinua kuitenkin olemaan rohkea ja ottamaan asiasta selvää olemalla yhteydessä poikaan. Voit esimerkiksi jutella hänelle somessa, jos kasvokkain lähestyminen tuntuu aluksi vaikealta. Jutella voi ihan tavallisista asioista – koulusta, harrastuksista, ruoasta, kesälomasta tai mistä tahansa itseä kiinnostavista asioista. Juttelun avulla toiseen tutustuu ja toisaalta samalla huomaat, onko poika kiinnostunut juttelemaan kanssasi enemmänkin ja tutustumaan sinuun paremmin. Voihan olla, että poika tahtoo viettää aikaa kanssasi ja ehkä ihastuukin. Toisaalta, voit saada hänestä kaverin, vaikkei ihastumisen tunteet heräisikään tai poika haluaa yhä pysyä sinkkuna niin kuin oli päättänytkin.

Voit halutessasi lukea lisää kehonkuvasta Väestöliiton nuorten sivuilta ja ihastumisesta ja aloitteen tekemisestä MLL:n nuortennetistä.

Tsemppiä ja mukavaa koulunalkua! :)

Terveisin, Riina – Nuortenelämä.fi 

Hei Aaro ja kiitos viestistäsi! :)

Masennus aiheuttaa varsin monenlaisia oireita. Tässä masennusinfo.fi:n sivuilta poimittuja masennuksen tyypillisimpiä oireita, joita sairastuneella saattaa esiintyä:

Masentunut mieliala: Tunnetila on suurimman osan aikaa syvästi alakuloinen, ja huomiota on vaikea kohdistaa muihin asioihin.

Mielihyvän menetys: Asiat, joista aiemmin on saanut mielihyvää, eivät enää tuota nautintoa. Oire jatkuu päivästä toiseen ja esiintyy suurimman osan aikaa.

Uupumus: Olotila on jatkuvasti väsynyt ja jaksamaton. Pienikin teko, kuten lievä fyysinen ponnistus, tuntuu raskaalta ja vaatii voimia.

Itseluottamuksen tai itsearvostuksen menetys: Luottamus omaan kykyyn selviytyä elämässä on selvästi heikentynyt, eikä masentunut arvosta itseään.

Kohtuuton itsekritiikki ja syyllisyydentunne: Ajatukset keskittyvät jatkuvasti omaan persoonaan. Omia tekemisiä väheksytään ilman erityisiä perusteita.

Toistuvat kuolemaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käytös: Ajatukset kohdistuvat vahvasti kuoleman ympärille, ja mielessä pyörii itsensä vahingoittaminen.

Päättämättömyyden ja keskittymiskyvyttömyyden tunne: Masentunut on epävarma tehdessään arkisia päätöksiä, joista hän on aikaisemmin selvinnyt helposti. Hänellä on vaikeuksia keskittyä esimerkiksi lukemiseen tai muuhun tarkkaavaisuutta vaativaan toimintaan.

Psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys: Liikkeet voivat hidastua ja kasvot voivat vaikuttaa ilmeettömiltä. Toisaalta voi esiintyä kiihtyneisyyttä, joka ilmenee esimerkiksi raajojen tarkoituksettomina liikkeinä, pakonomaisena kävelynä tai tuskaisena huokailuna.

Unihäiriö: Unihäiriö voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, unen pinnallisuutena ja katkonaisuutena sekä liian varhaisena heräämisenä. Joillakin masennus voi oireilla myös liiallisena nukkumisena.

Ruokahalun ja painon muutos: Masentunut voi menettää ruokahalunsa ja ruoka voi tuntua vastenmieliseltä. Tämä johtaa selvään painon laskuun. Joillakin paino voi nousta.

Masennus ei kuitenkaan aina aiheuta kaikkia edellä mainittuja oireita. Masennus alkaa yleensä lievistä oireista ja pahenee pikkuhiljaa. Avun hakeminen ja hoitoon pääseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa edistävät huomattavasti masentuneen toipumista. Tavallisimpia masennuksen hoitomuotoja ovat lääkehoidot ja keskusteluun ja vuorovaikutukseen perustuva psykoterapia.

Jos epäilee, että itsellä voisi olla masennus tai on muuten huolissaan omasta terveydestä/hyvinvoinnista, kannattaa olla yhteydessä kouluterveydenhoitajaan tai oman paikkakunnan terveysasemaan. 

Voit halutessasi lukea lisää masennuksesta esimerkiksi näistä lähteistä:

Masennusinfo.fi

Mielenterveysseura.fi

Mukavaa loppukesää sinulle! :)

Terveisin, Riina – Nuortenelämä.fi