Uusimmat kysymykset

Täältä löydät Kysyttävää-palstan viimeisimmät kysymykset sekä niihin tulleet kommentit ja vastaukset.

Sivut

Onko tämä normaalia?

Onko masentuneelle normaalia ns haluta itselleen pahemman tilanteen? Tarkoitan tällä sitä, että tekee asioita jotka helposti voivat johtaa huonoon oloon, kuten ottaa yhteyttä pahoihin ihmisiin tai juoda alkoholia

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi Nalle, kiitos kysymyksestäsi. Sini vastaa:

Hei!

Masennuksen oireena voi olla itsetuhoisuus ja näin myös "halu" huonontaa tilannettaan.

Masennuksen kanssa ei tarvitse eikä kannata jäädä yksin. Masennukseen on hyvä hakea ammattilaisten apua terveydenhuollosta: omalta terveysasemalta, koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta tai työterveyshuollosta. 

Jos on on huolestunut itsestään tai läheisestään, voi käydä juttelemassa esimerkiksi Nuortennetin chatissä tai soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen nro. 116 111, joka on maksuton ja anonyymi.

Lisää erilaisia chatteja löydät Netari.fi:stä.

Mukavaa syksyä sulle!:)

Ystävällisin terveisin, Sini - Nuortenelämä.fi

Paino

Moikka. Täällä 14v tyttö. Oon siis lähes aina ollut alipainoinen, mutta nyt aika normaali. Mun esim kädet ja rinnat on tosi pienet verrattuna muihin mun saman ikäisiin tyttöihin.
Miten saisin siis nostettua painoa (ei lihasta) vähäsen, ja niin että esim. rinnat kasvais vähäsen?

Ps. Tiedät että esim rintojen kasvu on yksilöllistä, mutta luulen, että mun kehossa on aika vähän rasvaa, (kun liikunkin aika paljon), niin miten sitä voisi lisätä?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Minätäällä!

Kiitos viestistäsi. Hyvä, että kysyit sinua askarruttavaa asiaa. Olet oikeassa siinä, että rintojen kasvu on yksilöllinen juttu. Hyvä kysymys -palvelussa kerrotaan rintojen kasvusta: "Rintojen kasvuun tai kehitykseen ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Rintojen kehitys kestää 3-5 vuotta. Rinnat eivät ole kuitenkaan koskaan täysin valmiit, sillä ne muuttuvat ja muotoutuvat koko elämän ajan." 

Suosittelen, että käyt koulusi terveydenhoitajan juttusilla. Kouluterkkareilta oppilaat saavat terveysneuvontaa. Koulusi terkkari on terveydenhuollon ammattilainen ja osaa neuvoa, miten sinun kannattaisi lisätä kehon rasvan määrää, jos se on tarpeellista. Hän tietää kasvuhistoriastasi ja terveystiedoistasi. Hän voi keskusteltuaan kanssasi tarkemmin kertoa sinulle, millä tavoin juuri sinun olisi järkevää, turvallista ja terveellistä lähteä lisäämään rasvan määrää kehossasi. Keskustelut hänen kanssaan ovat luottamuksellisia. 

Voit lukea lisää koulutervydenhuollosta esimerkiksi Terve koululainen -sivustolta.

Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

kyssäri

miten kehitysvammainen voi oppia valtio oppia ja valtiotieteitä ps mun koulussa ei ollu yhteiskuntaoppia oon kiinnostunut politiikasta mulla ei oo autismia mutta sn piirteitä mm tiedonhalu mielipide ideastani https://www.nuortenideat.fi/fi/ideat/2533/

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei youtubepoliitikko

Kysyit, miten kehitysvammainen voi oppia valtio-oppia ja valtiotieteitä.

 

En löytänyt suoraan kehitysvammaisille tarkoitettuja kursseja, mutta moni oppilaitos järjestää kursseja tai tutkintoja valtio-oppiin ja valtiotieteisiin. Löydät kaikki tarjolla olevat opinnot opintopolusta. Suoraan hakutuloksiin pääset tästä. Voit opintopolusta katsoa, järjestäisikö joku lähellä oleva oppilaitos kursseja valtio-opisto ja valtiotieteistä, johon voisit hakea opiskelijaksi. Opintopolusta näkyy myös tarkemmin opintojen sisältö ja vaatimukset.

 

Myös jotkin kansalaisopistot järjestävät kursseja tai opintolinjoja aiheesta. Pääset tutustumaan kansalaisopistojen tarjontaan tästä.

 

Voit myös tutustua itsenäisesti aiheeseen esim. hakemalla tietoa erilaisilta sivustoilta, osallistumalla keskustelufoorumeihin, lukemalla kirjoja tai katsomalla valtio-oppiin liittyviä videoita.

 

Valtiotieteellisen tiedekunnan sivustosta voi myös olla hyötyä sinulle.

 

Eri teoksia aiheeseen liittyen löydät täältä.

 

Toivottavasti tästä oli sinulle apua!

-Po1nt koordinaattori Asta / Po1nt

Vanhemmat eivät tue

Olen nyt juuri täyttänyt 18vuotta. Koen epätasa-arvoista kohtelua. Olen jo pitkään suurimmaksi osaksi joutunut maksamaan ja ostamaan välttämättömiä sekä "turhiakin" asioita. Kihlattuni on maksanut suurimman osan myös laskuistani sekä ruoan yms. Olen siis asunut puolivuotta korona aikana kihlattuni kanssa ja nyt kotona koulun takia. Vanhempani eivät ole oikein milloinkaan tukeneet minua ainakaan taloudellisesti. Jouduin autokoulunikin maksamaan ihan itse opintolainalla joka oli välttämätön hankkia. He ovat kuitenkin maksaneet siskoni ja nyt maksavat toisen siskoni mopokoulun. Aina sanotaan, että rahaa ei ole, mutta maksavat joskus jos isosiskoni (24) pyytää niin hänen laskujaan. Hän ei asu kotona ja on mielestäni töissä. Itse en ole päässyt töihin vielä ja lukion kolmannella hiukan hankalaa kun pitäisi keskittyä. Miten voisin keskustella vanhempieni kanssa tästä ?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Epätoivoa täynnä, 

Ymmärrän kokemuksesi epätasa-arvoisesta kohtelusta. Tähän kysymykseen on vaikea vastata tietämättä perheestänne. Mietitkin, miten voisit keskustella vanhempiesi kanssa aiheesta. Ehdottaisin, että puhuisit suoraan siitä, miltä sinusta tuntuu ja miten tämä vaikuttaa sinuun ja jaksamiseesi. Ehkä vanhemmillasi on joku perustelu, ehkä he eivät edes ole ajatelleet kohtelevansa sinua eri tavalla kuin muita.  

Voisit myös yrittää jutella siskojesi kanssa ja kysyä heiltä, miten he ovat tilanteen kokeneet. Ja ovatko vanhempasi maksaneet heidän laskujaan ja auto/mopokouluja.  

Tiedän että aihe on hankala ottaa puheeksi, mutta yritä kerätä rohkeutta ja kysyä ja puhua vanhempiesi kanssa suoraan ja kertoa oma mielipiteesi. 

Tsemppiä syksyyn ja lukioon!  

Terveisin, 

Nuorten Elämä Espoo 

MITÄ TEEN?

Hei! Olen 14-vuotias erolapsi. Äidilläni on uusioperhe ja isäni asuu 200km päässä äidistäni. Asun virallisesti äitini luona, mutta käyn isäniluona säännöllisesti. Koulu äidin luona. Vanhemmat erosivat ollessani 3v ja pian astui mukaan elämääni isäpuoli ja siskopuoli hänen mukanaan. Nykyään kaksi velipuoltakin. Minulla ja isäpuolellani on ollut vääntöä jo vuosia mutta se aina vaan pahenee. Isälläni on vähän heikompi raha tilanne koska on sairauseläkkeellä. Mutta sairaus ei estä pääasiassa muuta kun työn teon ja haittaa hiukan liikumista. Äidilläni on tapana kiristää isääni minulla eli jos elatusmaksut on laittamatta en pääse isälleni.. Ja taannoin jouduin olemaan lähes 2kk putkeen äidilläni, koska heillä oli raha sotkuja siitä kuinka paljon isän minusta kuuluu maksaa. Oikeasti kävisin isälläni joka toinen vklp. Riitelemme jatkuvasti äitini ja isäpuoleni kanssa.. Sitä jatkunut jo monta monta kuukautta. Reilusti ylipuolivuotta. Haluaisin muuttaa isäöleni, koska en jaksa enään. Ja masennus/ahdistus valtaa elämäni.. Vaikka diagnoosia ei vielä ole. Äitini ja iäpuoleni haukkuvat minua jatkuvasti laiskaksi, saamattomaksi yms.. Tiedän omassa käytösessäni olevan petrattavaa, koska vänkään esim kptitöistä usein vastaan mutta en aina niinkuin he väittävät ja heidän mulaamasa en ikinä tee niinkuin sanotaa ja kuulemma samoja asioita saa jankata miljoona kertaaa. Haluaisin muuttaa isälleni mutta pelkään äitiä ja isäpuoltani niin etten uskalla. Ja isänikään ei tiedä mitä tehdä, koska tietää että kärsisin siitä jotenkin. Isäpuoleni ja äitini uhkaavat monesti ottaa puhelimeni ja väittävät huonon oloni johtuvan siitä tai kaveri riidoista. Ei pidä paikkaansa. Vika ei muka ole ikinä heissä en jaksa enää... MITÄ TEEN?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Kiitos viestistäsi. Sini vastaa: 

Heippa ja hienoa kun laitoit viestiä!:)

Ikävä kuulla, että tilanteesi on niin hankala. Oletko puhunut tilanteestasi aikaisemmin kenellekään? Suosittelisin, että kävisit esimerkiksi koulukuraattorin, koulupsykologin tai kouluterveydenhoitajan luona juttelemassa. Voit myös soittaa MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen nro. 116 111, missä voit anonyymisti ja maksutta jutella huolistasi. MLL:n Nuortennetistä löydät myös chatin lapsille ja nuorille. Voit kertoa perheesi tilanteesta, sekä omista mielenterveyden ongelmistasi. Ahdistuksen ja masennuksen kanssa ei pidä jäädä yksin!

Koulukuraattori osaa varmasti auttaa ja neuvoa sinua, niin masennuksen ja ahdistuksen suhteen, kuin myös perheongelmiesi kanssa. Tarpeen tullen voit olla yhteydessä lastensuojeluun, missä sinua myös voidaan auttaa.

Oletko kertonut kokemuksistasi isällesi? Ehkä hänen kanssaan jutteleminen voisi helpottaa. Kannattaa myös koettaa kertoa asiasta äidillesi. Voihan olla, että hän ei ole ymmärtänyt tilannettasi ja sitä, miltä sinusta tuntuu. Osaat selvästi kirjoittaa taidokkaasi, joten jos äidille puhuminen tuntuu liian hankalalta, voisit kirjoittaa hänelle kirjeen, jossa kerrot kokemuksistasi. Yleensä vanhemmat kuitenkin haluavat lapsilleen parasta.

Tsemppiä ja jaksamista sulle!:)

Ystävällisin terveisin, Sini - Nuortenelämä.fi

kyssäri

väittely sjiasta pitäs käydä hedelmällistä keskustelua politiikasta https://blogit.kaleva.fi/massisen-kone/2018/09/10/vaitella-vai-keskustella/
tota tarkotin että miksei väittelyn sjiasta voitas vaan keskustella

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei politicsman.

 

Pohdit miksei väittelyn sijasta voitaisi keskustella asioista.

 

Listasin alle väittelyn ja keskustelun eroja, joka voi auttaa vielä tarkemmin niiden eroavaisuuksien hahmottamisessa ja asian pohtimisessa.

 

Väittely tai debatti on formaali, interaktiivinen argumentointimenetelmä. Väittelyä voisi myös kuvailla sanalliseksi kiistaksi. Käytännössä siis väittelyssä esitetään argumentteja, eli perusteltuja väitteitä tai mielipiteitä jostain asiasta.

Yleensä väittelyihin valmistaudutaan etukäteen keräämällä materiaalia, joka edesauttaa oman asian ilmaisemista. Menestyksekäs väittely perustuu väittelijän omakohtaiseen tietämykseen, jonka varassa hän pystyy esittämään ja perustelemaan mielipiteensä. Väittely on tehokas tapa edistää tietojen omaksumista, omakohtaistumista ja käyttämistä. Väittely noudattaa tiettyjä väittelyyn laadittuja sääntöjä ja sääntöjen mahdollista rikkomista seurataan ja niihin voidaan puuttua.

Väittelyn periaatteet

  1. Tuloksiin päästään todistusaineiston perusteellisen tutkimuksen avulla. Olennaista on kriittisyys ja loogisuus.
  2. Hyvä väittelijä ei ole kansankiihottaja tai populisti vaan tutkija, joka etsii totuutta ja perustaa väitteensä tutkimuksiin ja kiistattomiin tosiasiohin.
  3. Väittelyn aihepiiri voidaan valita vapaasti, mutta sen alueelta rajataan jokin tarkka ja yksiselitteinen väite, johon on helppo esittää myös vastaväitteitä.
  4. Kukaan ei ole väittelijä vielä silloin, kun puhuu tai kirjoittaa asiasta, vaan vasta kun osaa jämäkästi perustella mielipiteensä argumentein.
  5. Loogisuuden ohella ovat tärkeitä persoonalliset ja emotionaaliset tekijät.
  6. Väittelijän tyylin ja esityksen tule olla selkeä ja kiehtova. Väittelijällä pitää olla myös kyky vedota kuulijoihin.

Väittelyyn valitaan ensin osapuolet eli väittelijä ja vastaväittäjä. Väittelytilaisuudessa pitää olla myös puheenjohtaja, joka alkusanoin johdattaa osapuolet väittelyyn ja tarvittaessa pystyy keskeyttämään väittelyn, mikäli väittelyssä mennään aiheen ulkopuolelle tai epäasiallisuuksiin.

 

Väittelyyn kuuluu myös argumentointi. Argumentti on yksittäinen lausuma tai väite, jota väittelijä kannattaa ja johon vastaväittäjällä on yleensä vasta-argumentti tai toinen argumentti, jolla vastaväittäjä pyrkii kumoamaan väittäjän argumentin. Argumentilla on aina selvä tavoite. Kun argumenttia laaditaan, tulee seuraavia asioita ottaa huomioon:

  • mitä itse asiassa väitetään
  • millä perusteella niin voi väittää
  • mistä väitteelle löytyy tukea (teoria, dokumentit, auktoriteetit, yleiset periaatteet)
  • mitkä perustelut ovat vahvempia kuin toiset
  • mitkä perustelut ovat uskottavia
  • missä kohdin omissa perusteluissa on aukkoja (ennakoi mahdolliset takaiskut ja vastaväitteet, varaudu puolustamaan).

 

Väittelyn muotoja ovat mm. traditionaalinen väittely, ristikuulustelu tai parlamentaarinen väittely.

 

 

Keskustelu puolestaan on ihmisten keskinäistä kommunikointia ja ajatustenvaihtoa eri viestinnän keinoilla. Keskustelun vuorovaikutteisuus perustuu siihen, että osapuolet tuovat esiin uusia asioita vastaukseksi aiemmin sanottuun. Keskustelu on useimmiten kahden ihmisen välistä vapaata vuoropuhelua, jossa sen osapuolet vaihtavat ajatuksiaan kuuntelemalla toisen osapuolen ajatuksia, kyselemällä ja vastaamalla. Keskustelussa toinen osapuoli voi yrittää vaikuttaa omalla arvomaailmallaan tai mielipiteillään toiseen osapuoleen.

Keskustelu on vapaamuotoista (harvoin kurinalaista) ja se voi edetä milloin mihinkin suuntaan, mihin keskustelijat haluavat keskustelua viedä. Keskustelu voi siis karata myös itse aiheen ulkopuolelle, tai toinen keskustelija voi ottaa enemmän aikaa omalla puheellaan kuin toinen. Keskustelu keskittyy muuhunkin kuin vastakkainasetteluun. Keskustelun ollessa vapaampaa, saattaa toinen osapuoli myös syyllistyä esim. toisen päälle puhumiseen tai puhua asioista ilman tosiperustaa.

 

Keskustelussa ja väittelyssä on siis eroavaisuuksia.

Väittely on todennäköisesti hyödyllinen tapa tuoda omia argumentteja esille silloin, kun halutaan tuoda oma kanta esille faktoihin perustuen, ja pysyä tietyssä aiheessa. Väittely takaa molemmille osapuolille oman ajan, jossa perustella kantaansa keskeytyksettä, ja jossa haastaa toista osapuolta kurin ja sääntöjen hallitessa tilannetta. Väittelyssä vedotaan myös selkeästi kuulijoihin, ja heille pyritään perustelemaan, miksi oma asia olisi parempi tai tärkeämpi kuin toisen asia. Keskustelu taas on rennompi ja vapaampi tilaisuus ilmaista omia kokemuksia ja mielipiteitä, eikä se välttämättä vetoa suoraan kuulijoihin.

 

Kummallekin tavalla on varmasti oma paikkansa ja tilansa, riippuen siitä, mihin pyritään ja mikä palvelee mitäkin tilannetta parhaiten. Joissain tilanteissa kurinalainen väittely voi olla hyvä menettelytapa tuoda kummankin osapuolen asiat esille tasapuolisesti sääntöjä noudattaen, joissakin tilanteissa keskustelu voi olla parempi vaihtoehto.

 

Tsemppiä pohtimiseen!

 

- Po1nt koordinaattori Asta / Po1nt

 

Kipua

Hei, mulla on jo parin kuukauden ajan ollut kipua alapäässä. Ei levossa, mutta esim joskus kävellessä, kun housut hankaa alapäähän. Joskus painaminenkin tuntuu tietystä kohdasta ikävältä. Kipu tuntuu olevan virtsarakon kohdalla ja sen alapuolella. Välillä kipu on todella pientä ja sitä ei edes huomaa, mutta välillä kipu tuntuu viiltävänä ja joskus jopa tulee kylmöt väreet hetkeksi?mistä voi johtua?mitään muita oireita ei ole. Enkä uskalla sanoa äidille tai kouluterveydenhoitajalle.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Joku,
Kerroit, että sinulla on ollut kipua alapäässä jo kuukauden ajan. Kerroit, että kipua tuntuu esimerkiksi silloin kun housut hankaavat. Kipu voi johtua hankauksesta kun alapäähän tulee painetta. Murrosiässä myös hormonaaliset muutokset saattavat aiheuttaa kipua. Kivun syy olisi kuitenkin hyvä selvittää varsinkin jos kipuilu jatkuu

.
Kirjoitit, että et uskalla sanoa asiasta äidille. Mitä jos laittaisit hänelle viestiä, että haluaisit jutella? Asiasta kannattaa jutella äidin kanssa vaikka sinua jännittää. Voitte varata tarvittaessa yhdessä ajan kouluterveydenhoitajalle tai lääkärille. Toivotaan, että syy selviää! Tsemppiä ja mukavaa viikkoa!

Terkuin Anni

sisäänpääsy ongelmana

Hei, koitettiin poikaystäväni kanssa yhdyntää ensimmäisen kerran hetki sitten, mun ensimmäinen kerta ja py:llä on enemmän kokemusta. Koin olevani tarpeeksi kiihottunut ja märkä, sillä lämmittelimme hyvin esim. suuseksillä ja sormetuksella, mutta siltikään emme millään saaneet penistä sisälleni. Olemme koittaneet nyt kolme kertaa, ja olisi kiva tietää onko jotain mitä voi tehdä asialle? Poikaystävän penis on 14-senttinen, joten ei tämä ongelma siitä pitäisi johtua.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Tässä vinkkejä, joita voitte halutessanne kokeilla seuraavilla yhdyntäkerroilla:

  • Lihasten tietoinen rentouttaminen
  • Liukuvoiteen käyttäminen
  • Erilaisten yhdyntäasentojen kokeileminen
  • Kiihottumisen lisääminen ennen yhdyntää ja sen aikana

Emättimen immenkalvon aukko voi tuntua ahtaalta ja hankaloittaa yhdyntää, jos ei ole koskaan harrastanut yhdyntöjä, käyttänyt tamponia tai työntänyt sormia tai seksilelua emättimen sisään. Se kuitenkin venyy ajan kanssa. Seksuaalisen hyvinvoinnin edistäjä Sexpo neuvoo, että immenkalvoa voi halutessaan varovasti venytellä puhtain, liukuvoiteeseen tai hajusteettomaan öljyyn kastetuin sormin. Kannattaa kuunnella kehoaan ja pitää taukoa, jos kosketus tuntuu epämiellyttävältä. Voit lukea lisää immenkalvosta Sexpon sivuilta.

Peniksen työntämistä emättimeen voi hankaloittaa myös se, jos penis ei ole riittävän erektoitunut eli jäykistynyt. Siihenkin avuksi on kiihottumisen lisääminen. Kiihottumisen seurauksena penis erektoituu. Erektio mahdollistaa yhdynnän peniksellä.

Liukuvoide voi sujuvoittaa yhdyntää, ja se ehkäisee hankaumia ja kipua. Se voi myös lisätä nautintoa. Yhdynnän aikana on syytä käyttää kondomia, sillä se ehkäisee seksitaudeilta ja ei-toivotulta raskaudelta. Liukuvoide puolestaan ehkäisee kondomin rikkoutumista. Sexpo ohjeistaa, että jos yhdyntä tuntuu muutaman ensimmäisen yhdyntäkerran jälkeen vielä kivuliaalta, on hyvä käydä lääkärissä.

Lue lisää yhdynnästä Hyvä kysymys -palvelusta.

Seksin tulee tuntua hyvältä ennen sitä, sen aikana ja sen jälkeen. Yhdyntä on yksi monista seksin tavoista. Seksiin ei aina kuulu yhdyntä. Kumppanin kanssa voi kokeilla erilaisia seksitapoja ja löytää siten molemmista hyvältä tuntuvia asentoja ja tapoja seksiin.

Toivottavasti vastauksesta on teille hyötyä. :)

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Älkää harrastako seksiä. Naimisiin menkää jos haluatte.


Neitsyyden menetys

Onko neitsyyden menettäminen vain sitä perinteistä -penis pilluun- seksiä, vai voiko sen menettää myös suuseksissä? Ja onko normaalia että suuseksi kiinnostaa enemmän kuin ns. normi seksi?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Hei yasmin, 

Pohdit neitsyyden menettämistä ja seksin harrastamista. Neitsyyden menettäminen ei ole yksiselitteistä, vaan jokainen ihminen määrittelee sen itse. Suuseksi on kuitenkin seksiä, joten sen harrastaminen voidaan laskea neitsyyden menettämiseksi. 

Jokaisella on omat mieltymykset, mitä tulee seksiin. On täysin normaalia, että ihmisiä kiinnostavat eri asiat. On myös täysin ok, jos ns. normi seksi ei kiinnosta itseä ollenkaan. Tärkeintä on tehdä vain asioita, jotka tuntuvat itselle mieluisalta. Seksuaalisuudesta voit lukea lisää esimerkiksi Nuorten elämän seksuaalisuusosiosta, https://www.nuortenelama.fi/elavaa-elamaa/ihmissuhteet-ja-seurustelu/seksuaalisuus-497. 

Mukavaa syksyä! 

Terveisin 

Nuorten Elämä Espoo 

Ratsastus ja menkat

Moikka! Voiko sidettä käyttää ratsastuksen aikana. Ratsastan 3 kertaa viikossa joten kuukautiset osuvat usein samalle päivälle kuin ratsatus. En uskalla käyttää tamponia koska minua pelottaa ja en ole vielä valmis. Olen 05/15

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Iik!

Kiitos kysymyksestäsi. Sidettä voi hyvin käyttää ratsastuksen aikana. :) Siteitä on eri pituisia, -paksuisia ja mallisia. Voit halutessasi kokeilla erilaisia, jotta löydät juuri sinulle mieleisen ja sopivan siteen.

Mikä sinua pelottaa tamponin käytössä? Usein tamponin (ja kuukupin) käyttö vaatii alussa harjoittelua, mutta yleensä se alkaa sitten sujumaan näppärästi ihan rutiinilla. Tsekkaa halutessasi lisää tietoa erilaisista kuukautissuojista Hyvä kysymys -palvelun sivulta. Löydät sieltä myös ohjeita eri suojien käyttöön. Joka tapauksessa on kuitenkin oma valintasi, millaisia kuukautissuojia käytät. :)

Mukavaa syksyn jatkoa!

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Sivut