Uusimmat kysymykset

Täältä löydät Kysyttävää-palstan viimeisimmät kysymykset sekä niihin tulleet kommentit ja vastaukset.

Sivut

”Kieltäytyminen” vai pakkoajatus

Hei! Olen 22 nainen ja minulla on muutaman vuoden ajan ollut vähän niinkuin pakkoajatuksena se että olisin lesbo. En pysty kuvittelemaan olemaan esimerkiksi naisen kanssa tai tulevaisuudessa että puolisoni olisi nainen. Nyt kuitenkin ajatus tuntuu ”muka hyvältä” vaikka en ole ihastunut ikinä naisiin. Yleensä jos katson naisen ulkonäköä niin joko hänellä on ominaisuuksia joita itselleni haluan tai sitten hän näyttää muuten kivalta. Pelottaa että ne ”olen lesbo” pakkoajatukset ovatkin jotenkin muuttaneet minut oikeasti lesboksi. Koen itseni kuitenkin heterona ja mikäli olisin lesbo en kyllä hyäksyisi sitä itse. Ajatukset ovat esimerkiksi myös sellasia että ”jos en ole ennen tuota autoa tuossa paalulla niin silloin olen lesbo”.. olen käyny näiden pakkoajatusten takia psykologilla silloin kun ne alkoivat ja ne olivatkin jo yli vuoden ajan paremmalla tasolla. Nyt kuitenkin ahdistaa että mitä jos oikeasti olen lesbo.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei! 

Kiitos viestistäsi. Jokaisella on itsemäärittelyoikeus seksuaalisen suuntautumisen suhteen, eli vain sinä voit kuvata itseäsi jollain sanalla, jos siis ylipäätään haluat niin tehdä. On myös oikeus olla määrittelemättä seksuaalista suuntautumistaan. Ihmiset alkavat hahmottaa omaa suuntautumistaan hyvin eri-ikäisinä - joillekin se alkaa kirkastua jo varhain nuoruudessa, jotkut saattavat pohtia asiaa vielä eläkkeelläkin. Seksuaalinen suuntautuminen voi myös muuntua elämän varrella. Oma kokemus asiasta on kuitenkin aina tärkein. 

Ajatusten voimalla ei oikein voi muuttaa omaa seksuaalista suuntautumistaan, koska se ei ole valinta tai tahdonalainen asia. Sen sijaan omaa suhtautumista eri asioita kohtaan voi muuttaa. Kaikki seksuaaliset suuntautumiset ovat yhtä hyviä, eikä tietty seksuaalinen suuntautuminen tee ihmisestä parempaa tai huonompaa. 

On normaalia ja yleistäkin, että kun katsoo jonkun toisen ulkonäköä, kiinnitetään huomio erityisesti niihin ominaisuuksiin, joita haluaisi itsellä olevanSe, että toinen näyttää omaan silmään kivalta, ei kerro seksuaalisesta suuntautumisesta. Jokaisessa on viehättäviä ominaisuuksia ja kauniita piirteitä sukupuolesta riippumatta. On hienoa, että huomaa niitä muissa ihmisissä (ja itsessä). 

Voit halutessasi lukea seksuaalisesta suuntautumisesta tietoa Setan sivuilta. Tieto voi helpottaa oloa ja selkeyttää omia ajatuksia. 

Kannustan lukemaan myös vastauksen kysymykseen “Apua seksuaalisen suuntautumisen kanssa. Voit saada siitä uusia näkökulmia aiheeseen ja helpotusta ahdistaviin ajatuksiin 

Jos ahdistus ja pakkoajatukset jatkuvat, suosittelen olemaan uudelleen yhteydessä psykologiisi, jotta saat apua ja olosi helpottuu.  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Vaikuttaa siltä, että sulla on "homoja ajatuksia" tai jotenkin ainakin haluat ehkä alitajuisesti antaa ittes kokeilla sitä mahdollisuutta että et ookkaan hetero, koska muuten et luultavasti miettisi paljoa että hmm olenko sittenkin lesbo. Välillä tätä miettii varmaan lähes jokainen jossain vaiheessa. Voit miettiä sopiiko mikään toisista seksuaalisuuksista itellesi, jos ei, siinäs sitte vaan oot onnellisesti hetero. Ei silti tee hyvää, että kiellät iteltäs melkein jo sen pelkän ajatuksen siitä, että saattaisit olla jotain muuta kuin hetero.

Mieti ainakin biseksuaalisuutta (tykkää sekä miehistä ja naisista), sekä panseksuaalisuutta (tykkää sekä miehistä ja naisista, saattaa tuntea romanttisia tunteita vain toista sukupuolta kohtaan, ja seksuaalisia tunteita toista kohtaan).


Vanhempien lupa

Olen 17-vuotias opiskelija ja haluaisin muuttaa vuokralle poikaystäväni kanssa omaan kämppään. Tarvitsenko molempien huoltajien kirjallisen suostumuksen vai riittääkö toinen? Vanhempani erosivat muutama vuosi sitten, mutta asuvat edelleen samalla paikkakunnalla ja tulevat jonkin verran toimeen.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Hämmentynyt, 

kiitos viestistäsi! Niin kuin tiesit, tarvitset huoltajan suostumuksen kirjallisena vuokrasopimuksen tekemiseen. Suostumus annetaan joko allekirjoittamalla vuokrasopimus alaikäisen vuokralaisen lisäksi tai erillisellä vuokrasopimuksen liitteellä. Käytännöt vaihtelevatUseimmiten vuokranantajat kysyvät vain yhden huoltajan tiedot ja allekirjoituksen. Joskus toisenkin huoltajan tiedot ja allekirjoitus pyydetään, mutta tämä on yleensä vapaaehtoista.  

Vaikka sopimusta varten ei välttämättä tarvitse molempien huoltajien kirjallista suostumusta, on kuitenkin kummallakin vanhemmallasi oikeus yhteisesti päättää, saatko muuttaa pois kotoa yhteen poikaystäväsi kanssa, jos heillä on sinusta yhteishuoltajuus. Jos jommallakummalla vanhemmistasi on virallisesti yksinhuoltajuus, riittää tällöin hänen suostumuksensa.  

Tsemppiä muuttosuunnitelmien tekoon ja niiden toteuttamiseen!  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Mihin lapsilisä mennee?

Olen ajattellut muuttaa pois kotoa kun olen 16v mutta mietin että mihin lapsilisä mennee saanko sen itse vai meneekö se vanhemmilleni?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Uskaltaako! 

Kiitos kysymyksestäsi. Lapsilisä maksetaan yleensä äidille tai isälle (tai muulle huoltajalle). 15-17-vuotias voi poikkeuksellisesti hakea maksuvaatimuksella lapsilisän maksamista itselleen. Näin tehdään joskus esimerkiksi silloin, jos nuori muuttaa omilleen opiskelujen takia. Kela maksaa lapsilisää sen kuukauden loppuun, jolloin täytät 17 vuotta. 

Yksi käytäntö nuoren muuttaessa omilleen on, että vanhempi maksaa lapselleen lapsilisän tai tukee hänen itsenäistä asumista rahallisesti jollakin muulla summalla.  

Alle 18-vuotias tarvitsee kotoa pois muuttamiseen vanhempien suostumuksen, joten kannustan keskustelemaan muuttoajatuksistasi heidän kanssaan. Voitte myös olla suoraan yhteydessä Kelaan, jos tukiasiat askarruttaa.  

Mukavaa syksyn jatkoa! 

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Vaatteet päällä raskaaksi?

Hei! Olen 18-vuotias nuori nainen ja aivan järkyttävä stressaaja. Olin viikonloppuna poikaystävällä mitään kuivaseksiä enempää ei tapahtunut, kuitenkin hirveä stressi että voiko siitä tulla raskaaksi? Poikaystävällä oli siis koko ajan bokserit ja itselläni pikkuhousut. Mitään ei mennyt vulvaan eikä hän sinne kosketellutkaan paljain käsin. Tämän jälkeen kuitenkin pikkuhousut olivat hieman märät mutta luulen sen johtuvan ihan itsestäni vaan. Nyt stressaan hirveästi että voiko tuolla tulla raskaaksi. Mahassa kiertää kun ajattelen asiaa. Kiitos etukäteen vastauksesta!

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Yliajattelija! 

Kiitos viestistäsi. Kertomallasi tavalla raskaus ei ala, joten voit olla huoletta. Raskaus voi alkaajos tuoretta siemennestettä pääsee emättimeen. Tavallisesti tämä tapahtuu penis-emätinyhdynnässä, jossa ei käytetä ehkäisyä. Niin kutsutussa kuivaseksissä raskauden alkamiseksi siittiöiden pitäisi kulkeutua emättimeen heti tuoreeltaan. Siittiöt eivät pysy toimintakykyisinä kauaa elimistön ulkopuolella. Siittiöt eivät myöskään mene kankaasta läpi.  

Mukavaa syksyn jatkoa sinulle!  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

Et missään nimessä voi olla raskaana. Raskaaksi tuleminen vaatii, että siemennestettä päätyy vaginaan. Useimmiten näin käy vaginayhdynnässä, tai toki joissakin tapauksissa lääkärin vastaanotolla tarkoituksella. Ei syytä huoleen, kuvaamasi toiminta ei voi johtaa raskauteen.


Menkat meitityttää

Hei, mulla on ollut menkat vähän alle vuoden, mutta noin 5 säännölliset. Kesällö siirsin niitä ja sen jälkeen tuli elokuussa menkat, mutta sen jälkeen ei oo näkyny. 2 kerta on tullut viikon verran sellasta ruskeeta limaa. Nyt näyttää taas alkavan uudestaan. Eli pitäiskö tästä huolestua? Mulla on kyllä viime aikoina ollu aika paljon stressiä, niin vlis periaatteessa johtua siitä, mutta entäs toi ruskea vuoto? Ja tosiaan ei sitä hirveesti tuu, ehkä valkovuodon verran.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Tytteli! 

Kiitos viestistäsi. Kuukautisten epäsäännöllisyys on täysin normaalia ensimmäisten 2-3 vuoden ajan kuukautisten alkamisesta. Kuukautisvuodon väri vaihtelee. Vuoto voi olla vaaleaa, kirkkaanpunaista, tummemman punaista tai eri sävyistä ruskeaa. Jos kuukautiset ovat niukat, eli vuotoa tulee vähän, silloin on tyypillistä, että vuoto on rusehtavaa. Ruskeaa vuotoa voi tulla myös erityisesti kuukautisten alussa ja/tai lopussa.  

Niin kuukautisten kuin valkovuodonkin koostumus voi vaihdella. Olet myös oikeassa, että stressikin voi vaikuttaa kuukautisiin. Kuukautiskierto onkin melko herkkä häiriintymään.  

Kannustan sinua myös katsomaan sen valmisteen pakkausselosteesta kohdan “Mahdolliset haittavaikutukset”, jonka avulla siirsit kuukautisia. Syy muutoksiin vuodossa voi löytyä siitäkin. Jos et löydä pakkausselostetta enää, voit katsoa selosteen laakeinfo.fistä 

Verkkoneuvonnan välityksellä ei kuitenkaan pystytä sanomaan varmuudella, mistä muutokset kuukautisvuodossasi johtuu. Kuukautisiin liittyvissä huolissa voit olla rohkeasti yhteydessä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan. 

Mukavaa syksyn jatkoa sinulle!  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

Miestenpuku ylioppilasjuhliin

Hei! Olen tälläinen omaa sukupuolta pohtiva nuori aikuinen, joka kokee ehkä enemmän olevansa mies kun nainen.
Minulla on suuri haave saada ensimmäinen miestenpuku ensi kevään ylioppilasjuhliin, mutta mua pelottaa miten muut suhtautuis siihen. Vaikka mun vanhemmat on sanonu että ei oo erikseen tyttöjen tai poikien juttuja ja kaikki saa tehä sellasii juttui mistä tykkää. Mut silti pelottaa että jos ne ei hyväksykään ja jää ne juhlat sen takia juhlimatta. Ja sinne tulee myös muitaki sukulaisia, joten sit pelottaa että jotku saattas ihmetellä ja kyseenalaistaa.

Vaikka oonkin aikuinen ja saan pukeutua miten itse haluan, mutta jännittää silti, koska onhan puketuminen iso osa juhlaa.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei EL,

Kiitos kysymyksestäsi. Kerrot pohtivasi omaa sukupuolta ja mietit miestenpuvun pukemista ensi kevään ylioppilasjuhliin. Kerrot, että miestenpuvun saaminen juhliisi on suuri haaveesi. On hienoa, että haluat juhlapäivänäsi pukeutua hienosti, sellaisella tavalla, joka sinua ilmentää. Oletko keskustellut sukupuolen pohdinnastasi vanhempiesi tai läheistesi kanssa. Auttaisiko se hälventämään pelkoja? Asian puheeksi ottaminen voi tuntua hankalalta. Jos sinulla on joku, jonka kanssa olet jo asiasta jutellut, voisitko ottaa hänet "henkiseksi tueksi" tilanteeseen? Jos asian puheeksi ottaminen tuntuu liian vaikealta, voisitko vaikkapa kirjoittaa vanhemmille tai toiselle heistä kirjeen, jossa kertoisit asiasta?

Usein sukupuolet luokitellaan kapeasti kahteen syntymäsukupuoleen. Tästä normista poikkeaminen voi aiheuttaa hämmennystä ja ihmettelyä lähipiirissä. Jokaisella on kuitenkin oikeus ilmentää sukupuoltaan niin, että se tuntuu omalta. Auttaisiko, jos ennen juhlia kokeilisit etukäteen eri pukeutumistyylejä ja valmistautuisit tilanteeseen ennen jo juhlia? Myös vanhempien kanssa omasta asusta puhuminen ja yhdessä vaihtoehtoihin tutustuminen saattaa auttaa. Silloin ehkä sinäkin pystyisit nauttimaan juhlapäivästäsi ilman ylimääräistä jännitystä.

Jos haluat tulla juttelemaan aiheesta, voit varata ajan esimerkiksi Byströmin ohjaamon seksuaalineuvontaan torstaisin 12-15. Voit varata ajan soittamalla tai laittamalla viestiä numeeroon 050 599 2293. Voit myös ottaa meihin yhteyttä verkkosivultamme löytyvällä yhteydenottolomakkeella: Nuortenoulu.fi/byström. Seksuaalineuvonnassa voi halutessaan asioida nimettömänä. Tietoa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyen löydät verkkopalvelustamme.

Myös valtakunnallinen Sinuksi tuki- ja neuvontapalvelu auttaa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä puhelimitse, chatissa ja verkkopalvelussa. Löydät palvelun yhteystiedot alla olevista linkeistä.
Sinuksi puhelin- ja verkkopalvelu
Sinuksi chat

Terveisin,

Sanna, seksuaalineuvoja I Byströmin Ohjaamo, Oulu

Apua seksuaalisen suuntautumisen kanssa

Olen siis 14-vuotias tyttö ja mua on siis jo pitkään mietityttänyt seksuaalinen suuntautumiseni. Mulla on ollut noin päälle kymmenen ihastusta elämän aikana, ja heistä kaksi on ollut tyttöjä, loput poikia (osa pojista ennemminkin kiinnostuksia).Ja lisäksi monia julkkisihastuksia, poikia. Katson vain poikia romanttisessa mielessä, mutta en koskaan puhu pojille. Olen aina sanonut itseäni heteroksi, koska se on tuntunut helpommalla ja sopivammalta, mutta en voi lakata ajattelemasta, että entä jos olenkin bi. Ihastun pojissa yleensä vain ulkonäköön ja välillä luonteeseen, mutta en ole kiinnostunut pojista seksuaalisesti. En ole kiinnostunut myöskään tytöistä sillä tavalla, mutta tyttöjen keho kiinnostaa kuitenkin enemmän, miesten kehoja en halua katsella. Ongelmani on siis se, että en halua olla hetero. Melkein kaikki kaverini ovat biseksuaaleja tai homoja ja pelkään, että he pitävät minua jotenkin huonompana, koska en kuulu lqbtg+ - yhteisöön. Rakastan lgbtq:ta ja haluaisin todella, että minut nähtäisiin osana sitä. Mutta pelkään, että tunteeni tyttöihin ovat olleet feikkejä, ja ne ovat johtuneet siitä, etten halua olla hetero. Tunsin toisen kohdalla kateutta, kun hänellä oli toinen ihastus ja olin aina viivana avaamassa hänen viestiään. Toinen käy samoissa treeneissä ja yritän päästä hänen parikseen, saada katsekontaktin ja olen tosi kateellinen, kun joku puhuu hänelle. Ovatko nuo todellisia tunteita? Ja voinko olla biseksuaali, vaikka pidän pojista enemmän? Tiedän, että olen itsekäs kun haluan olla biseksuaali tuosta syystä. Ja tiedän, että jokaisella on itsemäärittelyoikeus, mutta mä todella haluan apua ja tarkan määritelmän sille, mikä mä olen. Kiitos jos autat!

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi. Seksuaaliterapeutti Outi vastaa:

Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Pohdit siinä mahdollista biseksuaalisuuttasi, ja erilaisia tunteitasi tyttöjä ja poika kohtaan.

Ensiksi haluan sanoa, että rakkaus, seksuaalisuus ja kiintymys ovat yhtä arvokkaita riippumatta siitä, kohdistuvatko ne samaa vai jotain muuta sukupuolta olevaa ihmistä kohtaan. Monelle voi olla tärkeää löytää itseä kuvaava sana, jolla voi itselleen ja muille avata kokemiaan tuntemuksia. Omasta seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuoli-identiteetistä käyttämäsi termi on kuitenkin itsemäärittelyasia, eli vain sinä voit kuvata itseäsi jollain sanalla – halutessasi – mutta muut eivät voi tehdä sitä puolestasi. Määrittelemättömyyskin voi muodostaa oman identiteetin sisällön: jotkut kutsuvat itseään vain termillä queer, ei-hetero tai sateenkaareva, mikä ei kerro identiteetistä muuta kuin sen, että heterous/cissukupuolisuus ei tunnu omalta jutulta. (Cissukupuolinen tarkoittaa henkilöä, joka on samaa mieltä syntymässä annetusta sukupuolimäärittelystä eli siitä, onko hän tyttö tai poika. Suomessa ei valitettavasti ole vielä muita virallisia sukupuolimäärityksiä.)

Kaikki seksuaaliset suuntautumiset (mm. aseksuaali, hetero, homo, lesbo, bi/pan) ja sukupuoli-identiteetit (esim. cisnainen, transnainen, muunsukupuolinen, intersukupuolinen, joustava, sukupuoleton) ovat yhtä hyviä ja aivan tavallisia. Voit lukea määritelmistä enemmän Turvallisen kaapista ulostulon oppaasta, johon löydät linkin tämän tekstin loppupuolelta. Kannattaa myös muistaa, että Suomessa on voimassa Yhdenvertaisuuslaki, joka takaa, että ketään ei saa syrjiä seksuaalisen suuntautumisen perusteella ja Tasa-arvolaki, joka taas puuttuu sukupuoli-identiteetteihin liittyvään syrjintään.

Ehkä vähemmän tunnettua on, että suuri osa meistä tekee seksuaalisen suuntautumisen lisäksi selvän rajan sen osalta, kehen tuntee romanttisia tunteita tai parisuhdekiinnostusta. Niistä muodostuu henkilön oma romanttinen suuntautuminen (mm. a-, hetero-, homo-, bi/panromanttinen). Tällaiset tunteet tai kiinnostus eivät välttämättä johda seksiin, vaan seksuaalinen suuntautuminen voi olla sen sijaan erikin. Monille meistä romanttinen ja seksuaalinen suuntautuminen saattavat mennä samaan suuntaan, mutta osa tunnistaa näiden tasojen erot selkeästi - siten että tuntee vahvoja ihastumisen ja rakastumisen tunteita jotakuta kohtaan ilman seksuaalista mielenkiintoa, ja toisaalta joku taas saattaa olla seksuaalisesti hyvin kiinnostava, mutta romanttinen tunneside ei ole niin läsnä. On siis täysin mahdollista olla esim. heteroromanttinen biseksuaali, mikä tarkoittaisi henkilöä, joka viihtyy pari/monisuhteessa (tai muussa romanttiseksi luokitellussa suhteessa) eri sukupuolta olevian kanssa, mutta seksuaalisesti miehet ja naiset kiinnostavat yhtä lailla. Voi olla myös vaikkapa biromanttinen homoseksuaali eli henkilö, joka ihastuu naisiin ja miehiin, mutta jolle vain oma sukupuoli on seksuaalisesti kiinnostava. Nämä siis vain esimerkkeinä - kaikki yhdistelmät ovat mahdollisia ja voit jäädä pohtimaan niitä omalla kohdallasi, jos se tuntuu tarpeelliselta.

Seksuaalinen ja romanttinen suuntautuminen eivät ole ”tuomioita”, joita voimme itsellemme ja toisillemme jakaa. Erilaisia identiteettejä on lupa pohdiskella ja kokeilla - se kuuluu elämään. Sopiva ja oikea löytyy kyllä jossain vaiheessa tai sitten määrittelemättömyys voi sopia itselle parhaiten. On ihan OK olla tietämätön ja kannattaa pysyä avoimena uusille ajatuksille ja kokemuksille. Tärkeintä on, että ei suostu painostukseen seksuaalisuuden herkällä alueella vaan kuuntele itseäsi ja mene halutessasi turvallisesti, omassa tahdissa ja toisten suostumusta kunnioittaen kohti itseä kiinnostavia ihmisiä ja tilanteita. Osa tietää pienestä saakka, että he ovat jotenkin "erilaisia" ja myöhemmin ymmärtävät, että tunne johtui vaikkapa homoseksuaalisuudesta. Monet havahtuvat suuntautumiseensa murrosikäisenä tai aikuisuuden kynnyksellä, mutta osa pohtii asiaa vielä eläkeiässä. Mihinkään ei siis ole kiire.  Monelle oman määritelmän, identiteetin tai lokeron selviäminen on kuin löytäisi kotiin, mutta matkallakin voi olla ihan mukavaa :-)

Romanttinen ja seksuaalinen suuntautuminen eivät myöskään ole asioita, joita voisi ”lyödä lukkoon” tietyn ikäisenä vaan ihminen saattaa löytää itsensä myös odottamattomista tilanteista epätodennäköisten ihmisten kanssa, jos muut palaset jostain syystä loksahtavat kohdalleen. Monella seksuaalisuuteen liittyy tällaista joustavuutta – ei toki kaikilla. Kiinnostus, identiteetti ja toiminta ovat erillisiä asioita, joten omaa identiteettiä ei tarvitse lähteä rakentelemaan uudestaan, jos se ei tunnu tarpeelliselta, vaikka itsestään löytäisikin jotain uutta. On tärkeä tiedostaa, että seksuaalista suuntautumista ei kuitenkaan pysty tietoisesti ja tarkoitushakuisesti muuttamaan tai päättämään kenestä kiinnostuu tai ei kiinnostu. Tästä syystä ns. eheyttäminen eli toisen identiteetin muuttamiseen pyrkivä toiminta on henkistä väkivaltaa. Biseksuaalisuudessa on hyvin tavallista, että jokin sukupuoli kiinnostaa enemmän tai eri tavalla kuin toinen – tämä saattaa myös vaihdella läpi elämän. Riittää, että oma identiteettimääritelmä tuntuu itselle kotoisalta. Mikä muuttuisi, jos osaisit määritellä suuntautumisesi tarkalleen? Voisiko tämä nykyinenkin tilanne olla ihan hyvä?

LGBTIQA+-yhteisöön kuulumiselle ei olekaan näin mitään kriteereitä (edellytyksiä). Tuo viimeinen A-kirjain viittaa sekä aseksuaaleihin että sanaa ”allies” eli liittolaiset. Sinulla ei siis tarvitse olla varmuutta omasta identiteetistäsi voidaksesi olla kotonasi sateenkaaren alla. Sinulla ei myöskään ole mitään velvollisuutta kuvat identiteettiäsi kenellekään, jos et halua. Esimerkiksi Setan (Suomen valtakunnallinen sateenkaarijärjestö) tapahtumissa ja vertaistukiryhmissä kukaan ei tule kysymään, miksi olet täällä tai mikä identiteettisi on. Kuten sanottua, itsemäärittelyoikeuteen kuuluu myös oikeus olla määrittelemättä. Kasvamisesi ja seksuaalinen kehittymisesi ovat vielä ikäsikin puolesta kesken, joten moni muukaan ei osaa tuossa iässä määritellä itseään edes itselleen – eikä tarvitsekaan.

Monille asiakkaalleni tutustuminen assertiivisiin oikeuksiin eli lupaan olla jämäkkä on ollut silmiä avaava kokemus. Et ole kenellekään mitään selityksiä velkaa. Tutustu assertiivisuuteen enemmän täällä: https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/sinulla-on-itsetuntoa/jamakkyys-omien-oikeuksien-puolustamista/ . Kannattaa lukea myös Turvallisen kaapista ulostulon oppaamme, jossa on paljon perustietoa sateenkaariteemoista: https://www.pirkanmaanseta.fi/wp-content/uploads/2014/05/Sinuiksi_tuleminen_ulostulo-opas-2017.pdf

Toivon, että osaat iloita itsestäsi ja olla sinut itsesi kanssa, ja että saat elää ymmärtävässä ja hyväksyvässä ympäristössä, joka kannusta sinua olemaan aidosti oma itsesi - mitä sen sitten huomaatkaan olevan. Muista, että olet paras itsesi juuri sellaisena kuin olet. Tsemppiä ja kaikkea hyvää! :-)

Jos jokin asia jäi mietityttämään, niin olethan yhteydessä päivystykseemme ma klo 19-20 tai to klo 13-14 puh. 044 988 5090 tai lähetä sähköposti neuvontapalvelu@sinuiksi.fi. Palvelemme asiakkaita nimettömiä ja apumme on asiakkaalle ilmaista (puhelinsoitosta toki menee normaali operaattorin maksu).

Yst. terv.

seksuaaliterapeutti Outi Santavuori

Sinuiksi-palvelu

Miten pois noidankehästä?

Miten pääsisin pois asumisyksiköstä muuttamaan omilleni, niin että pärjäisin varmasti itsenäisessä asumisessa hyvin? Ja voisiko henkilökohtaisesta avustajasta olla minulle siinä asiassa hyötyä?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Ansassa! 

Kiitos viestistäsi. Henkilökohtaiset valmiudet pärjätä itsenäisesti yksin asuessa vaihtelee ihmisten välillä. Joillekin itsenäinen asuminen ei tuota haasteita, mutta jotkut tarvitsevat tukea, jotta itsenäinen asuminen sujuisi ja arki olisi hallussaSekin vaihtelee ihmisten välillä, että mihin itsenäisen asumisen osa-alueisiin tukea tarvitsee ja millaista tukea ja kuinka paljon.  

Tukea voi tarvita esimerkiksi terveydestä ja hyvinvoinnista, hygieniasta, siisteydestä, kodin askareista, vuokrasta ja muista raha-asioista, opinnoista, vuorokausirytmin toteutumisesta tai vaikkapa ruokailuista huolehtimiseen. Joillekin henkilökohtaisesta avustajasta on paljonkin hyötyä itsenäisessä asumisessa. En valitettavasti osaa sanoa, olisiko siitä juuri sinulle hyötyä, koska en tunne tilannettasi ja tuentarpeitasi. 

Voit halutessasi käydä läpi Nuorisoasuntoliitto NALin Asumisen ABC –sisältöjä ja perehtyä, mitä kaikkea on hyvä huomioidakun muuttaa omilleenMitä itse ajattelet, mihin asioihin tarvitsisit eniten tukea, jos muuttaisit pois asumisyksiköstä?  

Kannustan sinua ottamaan rohkeasti puheeksi pohtimasi asiat asumisyksikkösi henkilökunnan kanssa. He tuntevat tilanteesi ja osaavat auttaa sinua eteenpäin pohdinnoissasi. Heiltä saat myös tietoa, millaisia erilaisia tukimahdollisuuksia sinulla on, jos muutat omillesi.  

Tsemppiä ja mukavaa syksyä! 

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Mitä mun pitäs tehä?

Mitä mun pitäs oikein tehä? Mulla on yks kaveri joka on alkanut vältellä mua. Ollaan tunnet joku 14 vuotta, mä en tajua. Oonkohan mä tehnyt jotain? Se ei enää puhu mulle ja koulussa samoilla tunneilla hän ei suostu edes tekemään paritöitä, vaikka opettaja määräisikin parit. Oon yrittänyt puhua sille muttei se suostu kuuntelemaan. Mun kysymys tosiaan on: Mitä mun pitäs tehä?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki sirkku! 

Kiitos kysymyksestäsi. Ikävä kuulla, että pitkäaikainen kaverisi on alkanut vältellä sinua.. Hienoa kuitenkin, että yrität korjata asiaa ja olet yrittänyt puhua hänelle.  

Toisen ajatuksista ei oikein voi varmuudella tietää, jos hän ei niistä itse kerro. Kannustan siis vielä kokeilemaan, saisitko häneen puheyhteyden. Toinen vaihtoehto on, että laitat hänelle viestiä ja kysyt suoraan, mistä muutokset hänen käyttäytymisessään johtuu. Joillekin voi olla helpompi kirjoittaa kuin puhua omista ajatuksista ja tunteista. Voit halutessasi samalla kertoa hänelle, mitä hän sinulle merkitsee ja että et halua ystävyytenne päättyvän.  

Asiasta kannattaa puhua oman kokemuksen kautta ja välttää syyttelemistä, jotta keskustelu sujuisi mukavammin. Kaverisuhteissa tulee välillä vastaan hankalia tilanteita ja riitojakin, mutta niistä kyllä selvitään. Parhaimmillaan vastoinkäymiset vahvistavat kaverisuhdetta, kunhan ne käsitellään hyvin. Ongelmatilanteissa on hyvä keskustella yhdessä, mistä tilanne sai alkunsa, mitä sille on tehtävissä ja kuinka tästä eteenpäin. 

Tukea tilanteen selvittämiseen voit saada Hyvä kysymys –palvelun tietoartikkelista. 

Toivottavasti saatte keskusteltua asian halki ja välinne palaa normaaliksi. 

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Omaan kotiin muutto sisaruksen kanssa

Olen itse 16. vuotias lukiolais tyttö ja siskoni on 15. vuotias ja käy peruskoulun viimeistä luokkaa. Kotona isän ja pikkusiskoni suhde ei toimi millään tavalla ja äidin kanssa emme ole kovin läheisiä. Haluaisimme muuttaa yhdessä omaan kotiin, mutta raha-asiat huolestuttavat. Miten maksamme vuokran ja ruuat? Puhelin-, sähkö- ja vesilaskut?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki nommu! 

Kiitos viestistäsi. Hienoa, että otatte selvää teitä mietityttävistä asioista. Alaikäisenä kotoa pois muuttamiseen tarvitaan vanhempien suostumus. Vanhemmillanne on oikeus ja velvollisuus huolehtia teitä koskevista asioista siihen saakka, kun täytätte 18. Vanhemmillanne on elatusvelvollisuus eli he ovat viime kädessä vastuussa esimerkiksi siitä, että kaikki normaaliin elämiseen tarvittavat kulut tulee maksettua 

Lisäksi pienituloisten on mahdollista saada Kelalta tukea asumiseen ja opintoihin tietyissä tilanteissa. Peruskouluopintoihin ei kuitenkaan myönnetä tukia, vaan vasta toisen asteen opintoihin, kuten lukio-opintoihin. Tukien määrään vaikuttaa esimerkiksi vanhempien tulot ja asunnon vuokra, jos kyseessä on vuokra-asunto. 

Monet toisen asteen opiskelijat tekevät ilta-, viikonloppu- ja/tai keikkatöitä opintojen ohessa ja saavat siten lisätienestiä helpottamaan opiskelijabudjettia. Tärkeää on kuitenkin keskittyä ensisijaisesti opintoihin ja kiinnittää huomiota omaan jaksamiseen. 

Eli jos muutatte pois kotoa, kuluista on vastuussa ensisijaisesti vanhempanne. Myös Kelalta on tilanteesta riippuen mahdollista saada tukea. Töiden tekeminen opintojen ohessa helpottaa raha-asioiden hoitamista.  

Kannustan siis juttelemaan asiasta vanhempienne kanssa. Kelan laskureiden avulla voitte vaikka yhdessä arvioida, mitä tukia ja missä määrin voisitte saada. Siirry tästä Kelan laskureihinVoitte olla myös suoraan yhteydessä Kelaan. 

Kotioloihin, perhesuhteisiin, hyvinvointiin ja omilleen muuttamiseen saatte siskosi kanssa maksutta tukea paikkakuntanne Ohjaamosta. Katso Ohjaamon sivulta lisätietoja. 

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

Sivut