Uusimmat kysymykset

Täältä löydät Kysyttävää-palstan viimeisimmät kysymykset sekä niihin tulleet kommentit ja vastaukset.

Sivut

kyssäri

miten omena vaikuttaa dementtiaan syön hirveesti omenoita

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei!

Ruokien vaikutusta dementtiaan on tutkittu enemmikseen vain ehkäiseviä vaikutuksia. Niissä on todettu monipuolisen ruokavalion ehkäisevän muistisairauksia. Liiallinen omenien syönti ei vaikuta dementtiaan. Kuitenkin kannattaa muistaa kaikessa syömisessä kohtuus, vaikka ruoka itsessään olisi terveellinen. 

terveisin 
Sanni- Po1nt.fi

Yliopistoon vai ammattikouluun?

Moikka, pohdin tässä jatko-opintoja ja meitin, että yksivaihtoehto vois olla muodin opiskelu. En vaa tiiä kannattaisko sitä lopulta hakeutua yliopistoon vai ammattikouluun?
Vaatteiden suunnittelusta ei oo mitään kokemusta muuta kun peruskoulun käsityötunneilta tulleet pohjat. Lähtökohtasesti mietin Aalto-yliopistoa, mutta pääseekö sinne vaikka ei ole mitään kokemusta vaatteiden suunnittelusta?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei,

pahoitteluni, että olet joutunut odottamaan vastaustasi hieman liian kauan, mutta viimeinkin vastaus, johon sain apua myös opinto-ohjaajalta. 

Tiedustelit muodin opiskelusta ja minkälaiselle opintosuunnalle kannattaisi hakeutua.
Se riippuu ihan siitä, mitä haluat työksesi tehdä. Ammattikoulussa opiskellaan tekstiili- ja muotialan perustutkintoa. Osaamisaloja tutkinnossa on useita, esimerkiksi ompelija, mittatilausompelija, muotiassistentti ja niin edelleen. Tutkinnon suorittanut osaa mm. käyttää eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä tarkoituksenmukaisia koneita, laitteita ja työvälineitä. Yliopistossa taiteiden tiedekunnassa pystyy opiskelemaan muotia, esimerkiksi Lapin yliopistossa Rovaniemellä taiteiden tiedekunnassa pääaineena voi opiskella vaatetussuunnittelua ja Espoossa Aalto yliopistossa taiteiden tiedekunnassa muotia, jonka mainitsitkin. Yliopistossa opitaan suunnitteluprosessia, opiskellaan muodin historiaa ja yleisesti muotoilua. Ammatillisessa koulutuksessa siis nimenomaan enemmänkin opitaan tekemään niitä vaatteita, kun taas yliopistossa painottuu niiden suunnittelu.

Muoti- ja tekstiiliala on hyvin kilpailtu ala Suomessa. Koulutuksiin, etenkin yliopistoihin, voi olla hankala päästä sisään, ja ura ei välttämättä aukea huipulle heti valmistumisen jälkeen. Aalto yliopiston pääsykokeissa oli tänä keväänä tehtävänä kolme ennakkotehtävää, ja niiden jälkeen valintakoe. Tämän kevään valintakokeessa on mm. vaatteiden, mallistojen ja tekstiilien suunnittelutehtäviä eri välineitä käyttäen, mallinuken päälle tehtäviä muotoilutehtäviä sekä haastattelu - eli osaamista pitäisi tässä vaiheessa jo löytyä.

Ystävällisin terveisin Nuorten Elämä Espoo

Mikä on liian suuri ikäero?

Hei, olen tällä hetkellä tilanteessa pojan kanssa joka on minua melkein 2 vuotta nuorempi. Hän on siis juuri täyttänyt 16 ja itse olen vielä 17 mutta täytän 18 muutaman kuukauden päästä. Olemme molemmat kiinnostuneita toisistamme myös muuten kuin kavereina mutta mietityttää vain onko ikäero liikaa? Yleensä tytöt haluavat aina itseään vanhemman miehen, itse en ole ikinä ajatellut näin vaan olen enemmänkin pitäytynyt omanikäisissäni tai vuoden vanhemmissa. Poika on fiksun oloinen ikäisekseen enkä tiedä itsekään haluanko mitään parisuhdetta, mutta silti poika kiinnostaa. Pelottaa vain onko tässä iässä ikäero ihan liikaa ja mitä mieltä kaikki muut ovat. Poikaa ei tunnu haittaavan mutta itse pohdin asiaa kovasti, poika kuitenkin tuntuu oikealta ja hänen lähellään on mukava olla, mutta en uskalla antaa hänelle mitään takaisin koska pelkään että minussa on jotain vikana kun olen kiinnostunut itseäni nuoremmasta. En ole ikinä aiemmin ollut kiinnostunut nuoremmasta tai edes etsinyt tarkoituksella nuorempaa, hän nyt sattui vain olemaan paikalla oikeaan aikaan. Onko tämä ihan ok?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei,

kiitos kysymyksestäsi, jossa pohdit, onko ihan ok olla kiinnostunut itseään kaksi vuotta nuoremmasta ja voisitteko olla muutakin kuin kavereita. Vastaus tähän on, että se on oikein ok ja mikäli teistä molemmista siltä tuntuu, voitte olla muutakin kuin kavereita ja katsoa, mihin teidän suhde voi johtaa.

Mikään laki ei teidän suhdettanne tuomitse, vaikka siihen astuisi seksikin mukaan, sillä olette molemmat 16 vuotta täyttäneitä eli suojaikärajan ylittäneitä. Kerrot itse, että poika on fiksun oloinen ikäisekseen, joten ei myöskään kuulosta siltä, että teillä olisi erityisen suurta eroa kehitysvaiheissa, vaan että suhde olisi kahden tasaveroisen nuoren suhde. Kerrot myös, että et ole tarkoituksella etsinyt nuorempaa, vaan hän vain sattui olemaan paikalla oikeaan aikaan. Kaiken tämän kertomasi perusteella minulla ei herää minkäänlaista huolta siitä, että sinulla olisi pedofilisiä mieltymyksiä, joihin nimimerkissäsi viittaat.

Kerrot, että käsityksesi mukaan tytöt haluavat yleensä itseään vanhemman miehen. Mitä ajattelet, jos ikäeronne olisi toisin päin eli poika olisi sinua kaksi vuotta vanhempi, olisitko huolissasi siitä, että hänessä täytyy olla jotain vikaa, kun hän on kiinnostunut itseään kaksi vuotta nuoremmasta? Meillä yhteiskunnassa elää edelleen ns. kaksoisstandardeja, jotka kohtelevat eri sukupuolia eri tavoin, ja yksi niistä on juuri tuo ikäero suhteessa. Mutta kun asiaa oikein miettii, ikäero on kaksi vuotta, oli se mihin suuntaan tahansa, eikä niin että toiseen suuntaan se olisi ok tai jopa toivottavaa ja toiseen suuntaan jotenkin väärin.

Usein käy niin, ettei ihastuksen kohde ole juuri sellainen mitä on luullut etsivänsä, vaan kun oikea tyyppi osuu kohdalle oikealla hetkellä, hän on yleensä jollain tavalla erilainen kuin millaista on ajatellut etsivänsä: nuorempi, vanhempi, eri näköinen, erilaisesta taustasta tms. Kerrot, että olette molemmat kiinnostuneita toisistanne, poika tuntuu oikealta ja hänen lähellään on hyvä olla. Teillä molemmilla on kaikki oikeus tuntea näin ja kokeilla rauhassa mitä kaikkea teidän välillänne voi olla.

Mikäli tämä tai joku muu asia jäi pohdituttamaan, voit tulla keskustelemaan lisää Väestöliiton nuorten seksuaalineuvontachattiin.

Ystävällisin terveisin,
seksuaalineuvoja Mikaela | Väestöliitto
www.hyvakysymys.fi/nuortenvaestoliitto

TÖITÄ

Hei, haluasin kysya että mistä saisin töitä/kesätöitä.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi, tässä Pauliinan vastaus sinulle. :) 

Hei,

Kiitos viestistä. Kiva kuulla, että olet innokas hakeutumaan töihin. Viestistäsi ei käynyt ilmi se, oletko jo täyttänyt tai täyttämässä tämän vuoden aikana 14-vuotta. Valitettavasti alle 14-vuotiasta ei saa palkata töihin. Mikäli sinulla ei ikäsi puolesta ole vielä tänä vuonna mahdollisuutta hakeutua palkkatöihin, kannattaa tutustua Miten saada taskurahaa -artikkeliin, josta saat vinkkejä töistä, joita on mahdollista tehdä alle 14-vuotiaana.

Nuortenelämä.fi:n Ilta- ja viikonlopputyö ja Töitä 14-vuotiaalle -sivuilta löydät hyödyllistä tietoa työnhakuun liittyen, sekä linkkejä eri hakukoneisiin. Sinun kannattaa myös olla rohkeasti yhteydessä lähialueesi yrityksiin, kuten ruokakauppoihin, marjamyyntipisteisiin, postiin jne. josko heillä olisi työtä tarjolla.  

Voisit myös olla yhteydessä paikkakuntasi Ohjaamoon, he osaavat varmasti auttaa sinua työn hakemisessa.

Paljon tsemppiä työnhakuun!

Terveisin,

Pauliina / Nuortenelämä.fi

Harrastuksesta tienaaminen?

Hei! Tienaan siis silloin tällöin piirtämällä ja pyytämällä siitä rahaa, mutta siitä iskeekin kysymys. Paljon saan tienata harrastus työlläni ilman että joudun maksamaan siitä veroa?
Olen lukenut jotain, että max määrä on jotain 10 000€, mutta joku mainitsi 400€ olevan max määrä ennenkuin pitää maksaa veroja?
Olen nyt siis tienannut jotain 150€ ja alkaa kuumottaa, että teen kohta jonkun veropetoksen tässä, kun olen niin tietämätön asiaa kohtaan.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi, alla Pauliinan vastaus viestiisi. :) 

Hei,

Kiitos viestistäsi. Hienoa, että sinun on mahdollista saada harrastuksestasi pientä lisätienestiä. Viestistäsi ei ilmennyt, miten paljon arvioisit piirtämisellä tienaavasi vuositasolla. Periaatteessa kaikista tuloista pitää ilmoittaa verottajalle. Mikäli saat piirtämisestä verotettavaa tuloa, olet myös oikeutettu vähentämään tarvikekuluja verotuksessa. Tältä Verohallinnon sivulta voisit lukea ainakin kohdat 2.3 Muu tulonhankkimistoiminta ja 2.4 Harrastustoiminta. Kertomasi toiminta lukeutuu todennäköisesti jompaankumpaan näistä. Sivulta löydät tietoa niihin liittyvästä verotuksesta ja siitä, mitä sinun kannattaa erityisesti huomioida toimintaa harjoittaessasi. Rajanveto näiden kahden toimintamuodon välillä tehdään tapauskohtaisesti.

Voisit olla yhteydessä Verohallintoon esimerkiksi heidän Chat-palvelussa, he osaavat varmasti neuvoa sinua asiassa tarkemmin. :)

Tuo 150e on kuitenkin vielä suhteellisen pieni summa, joten et sinä veropetosta ole tehnyt. Ei tarvitse siis olla huolissaan. Hyvä kuitenkin, että otat asiasta nyt selvää, niin ei tule myöhemmin yllätyksiä.

Mukavia piirustushetkiä!

Terveisin,

Pauliina / Nuortenelämä.fi 

Seksuaalisuus

Tarvitseeko vanhemmille kertoa olevansa bi? Tai tarvitseeko seurustelusta kertoa?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei!
Kiitos tosi tärkeistä kysymyksistäsi. Koska en tiedä tarkemmin taustoja sille, miksi pohdit näitä kysymyksiä, vastaan niihin yleisellä tasolla. Halutessasi voit kuitenkin tulla keskustelemaan näistä tai muista asioista lisää Väestöliiton seksuaalineuvontachattiin.

Jokaisella on oikeus päättää itse, kertooko omasta seksuaalisesta suuntautumisesta tai seksuaali-identiteetistä, kenelle siitä kertoo, millä tavalla sen tekee ja milloin. Jos vanhempien suhtautuminen asiaan pelottaa, tai jos se ei tunnu turvalliselta ajatukselta, niin missään tapauksessa sitä ei tarvitse vanhemmille kertoa.

Koska meistä jokainen elää erilaisissa olosuhteissa, niin jokainen voi myös kertoa henkilökohtaisista asioista itselle sopivalla tavalla. Ei ole siis oikeaa tai väärää tapaa, on vain erilaisia tapoja. Kertominen voi olla kuitenkin turvallista aloittaa henkilöstä, johon voit luottaa ja jonka kokee läheiseksi. Voit lukea Väestöliiton artikkelista lisää siitä, kuka voisi olla luotettava aikuinen?

Turvalliseksi kokemasi läheisen kanssa voi miettiä, kenelle asiasta voisi seuraavaksi kertoa, jos niin haluaa tehdä. Suuri osa seksuaalivähemmistöön kuuluvista henkilöistä tarvitsee aikaa ja rauhaa kypsytellä omaa identiteettiään ja ajatuksiaan. Myös osalle vanhemmista lapsen seksuaali-identiteetti tulee yllätyksenä, ja hekin voivat tarvita aikaa asian käsittelyyn. Tässä vastauksessa on käytetty apuna Pirkanmaan Setan Turvallista ulostulon opasta, johon suosittelen myös tutustumaan (PDF).

Kysyit myös, tarvitseeko seurustelusta kertoa (vanhemmille)? Siihen päätee samat näkökulmat, joista edellä kerroin. Useimmista vanhemmista on mukava tietää, mitä oman nuoren elämään kuuluu ja he ymmärtävät lapsensa kehityskulkua. Kuulumisten kertominen voi myös lisätä luottamusta vanhempien ja nuorten välille. Kuitenkin perhetilanteet ovat erilaisia ja aina näin ei ole.

Toki nuorella voi olla muitakin syitä kuin turvattomuus sille, ettei halua kertoa esimerkiksi seurustelustaan vanhemmille. Tilanteita on monenlaisia, jonka vuoksi myös ohjeet seurustelusta kertomiseen voivat vaihdella niiden mukaan. Joskus voi olla nimenomaan nuoren edun mukaista, että vanhemmat saavat kuulla seurustelusta ja voivat siten auttaa nuorta esimerkiksi suhteeseen liittyvissä kiemuroissa.

Aika usein murrosikäisestä nuoresta tuntuu, että omat vanhemmat ovat noloja ja viimeisiä ihmisiä maan päällä, joille haluaisi kertoa omista asioistaan yhtään mitään. Se on tavallista ja liittyy kasvamiseen. Sen sijaan, jos oma perhetilanne tuntuu turvattomalta tai ahdistavalta, niin jokaisella nuorella on oikeus saada tilanteeseen apua ja tukea. Jos omista läheisistä ei löydy henkilöä, jonka kanssa perhetilanteesta tuntuisi hyvältä puhua, niin asian voi ottaa puheeksi kouluterveydenhoitajan, -kuraattorin tai -nuorisotyöntekijän kanssa. Yhteyttä voi ottaa myös oman asuinkunnan sosiaalipalveluihin ja lastensuojeluun. Myös nuorisotaloilla olevat aikuiset voivat auttaa asiassa eteenpäin.

Toivottavasti vastauksestani on sinulle apua ja palaat tarvittaessa asiaan! Mukavaa loppukevättä.

Ystävällisin terveisin,
seksuaalineuvoja Mimmu | Väestöliitto
www.hyvakysymys.fi/nuortenvaestoliitto

Painon nousu

Moi.
Oon 13 v. Ja mun paino on noussut 5kg kuukauden aikana. Olin aiemmin ihan normaalin painoinen mutten tiedä enää. Oon siis 157cm ja painan nykyään 54kg. Mä pelkään että mun poikaystävä alkaa jotenkin vihata mua nyt kun oon tällänen läski. Oon liikkunut ja syönyt melko normaalisti viimeaikoina. Vai oonko mä vaan huomaanattani syöny liikaa. Ahdistaa !!
Ja sitten vielä toinen kysymys. Onko normaalia/sallittua että oon harrastanut seksiä samanikäisen poikaystäväni kanssa?
Tiiän oon outo, mutta kysyin kuitenkin.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi, 

Kiitos kysymyksestäsi. Hienoa, ettet jäänyt yksin askarruttavien asioiden kanssa, vaan laitoit tänne viestiä. Sinua pelottaa, että poikaystäväsi alkaa vihata sua, kun painosi on noussut. Painonnousu ahdistaa sinua. Lisäksi kysyt, onko normaalia/sallittua, että oot harrastanut seksiä ikäisesi poikaystäväsi kanssa. 

Paino 

Erityisesti kasvuiässä on normaalia, että paino muuttuu. Painosi on normaali, eikä sinulla ole syytä huoleen sen puolesta. Et ole läski. Ikävää, että ajattelet itsestäsi sillä tavalla. Lohdutukseksi voin sanoa, että monella muullakin ikäiselläsi on murheita omaan painoon tai kehonkuvaan liittyen. Olet joka tapauksessa aivan yhtä hyvä ja arvokas kuin 5kg kevyempänä tai 5kg painavampana. <3  

Luulenpa, että poikaystäväsi pitää sinusta sinun ainutlaatuisen oman itsesi vuoksi, eikä painollasi ole siihen niinkään vaikutusta. Juttelu avoimesti poikaystävän kanssa asiasta voi helpottaa ahdistusta. Voihan olla, ettei hän ole edes huomannut koko asiaa ja vaikka olisikin, en millään usko, että hän voisi vihata sinua sen takia. Vihaisitko sinä jotakuta sen takia, että hänen painonsa on noussut?  

Jos syöminen, liikkuminen ja paino aiheuttaa jatkossakin huolta, voit tsekkaa tervekoululainen.fi:stä perustietoa ja ohjeita normaaliin, tasapainoiseen elämäänSaat sieltä tietoa muun muassa ravinnosta, liikkumisesta, unen merkityksestä sekä murrosiästä. Näistä asioista voi jutella halutessa myös kouluterkkarin kanssa. 

Seksi 

On normaalia ja sallittua, että on harrastanut oman saman ikäisen poikaystävän kanssa seksiä. Seksi on sallittua, kunhan sen osapuolet ovat mukana omasta vapaasta tahdosta, eikä siihen liity painostamista tai pakottamista. Seksiin toisen kanssa voi alkaa tutustua sitä mukaa, kun kokee olevansa siihen itse oikeasti valmis ja halukas. Jos jokin asia seksissä pelottaa, arveluttaa tai tuntuu pahalta tai epämiellyttävältä, pitää sanoa ei. Yleisesti ottaen 13-vuotias on vielä todella nuori harrastamaan seksiä toisen kanssa. (Suomessa seksi aloitetaan toisen kanssa keskimäärin noin 17-vuotiaana, mutta oikeaa ikää seksin aloittamiselle ei ole. Lähde: Fressis.) 

Jokainen nuori kasvaa ja kehittyy fyysisesti ja seksuaalisesti omaan tahtiinsa. Jotkut ovat valmiita seksiin aiemmin kuin toiset. On hyvä yhdessä kumppanin kanssa miettiä, ovatko molempien keho ja mieli valmiita tutustumaan yhdessä seksiin ja jos kyllä, niin minkälaiseen seksiin. Molempien osapuolten on tärkeää olla tietoisia seksiin liittyvistä vastuista, esimerkiksi raskauden ja seksitautien ehkäisystäEhkäisys on hyvä pystyä puhumaan, sopimaan ja huolehtimaan yhdessä. 

Seksi on ihana juttu, mutta sen pariin ei ole kuitenkaan kiire. Kannattaa miettiä, missä omat rajat menee eli mihin on valmis ja halukas, ja mihin taas ei. Tästä on hyvä keskustella puolin ja toisin kumppanin kanssa. On hyvä myös tiedostaa, että mitä kaikkea seksi voikaan ollaOmaan kehoon on aluksi hyvä tutustua itse ihan omassa rauhassa.  

Lue lisää seksistä Sexpon sivulta tai Fressiksestä tai Hyvä kysymys –palvelusta 

Toivottavasti vastauksesta on sinulle hyötyä. 

Terkuin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Abortti

Täytyykö abortin tekemisestä kertoa vanhemmille??

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi Tiksu 

Kiitos kysymyksestäsi. Abortin tekemisestä ei ole pakko kertoa vanhemmille eikä siihen tarvita vanhemman lupaa. Yleensä kuitenkin keskustelua vanhempien kanssa suositellaanKun ei tarvitse salailla omilta vanhemmilta niin isoa asiaa, voi olokin tuntua paremmaltaLisäksi, vanhemmilta voi saada keskusteluapua ja –tukea. Heille kertominen voi aluksi jännittää, kun ei esimerkiksi tiedä miten he suhtautuvat asiaan. Yleensä vanhemmat kuitenkin tahtovat lapselleen parasta ja haluavat olla tukena vaikeissakin asioissa. Jos raskaudesta ja abortista kertominen vanhemmille tuntuu vaikealta, siihen voi pyytää apua terveydenhuollon henkilökunnalta.  

Positiivisen raskaustestin jälkeen kannustetaan olemaan mahdollisimman pian yhteydessä terveysasemalle, jotta saa tarvittavaa ohjausta ja neuvontaa hyvissä ajoin raskauteen liittyen. Terveydenhuollon ammattilaisen kanssa voi keskustella eri vaihtoehdoista (abortti, lapsen synnyttäminen ja vanhemmuus, lapsen synnyttäminen ja luovuttaminen adoptoitavaksi) ja mitä kustakin vaihtoehdosta seuraa. Ammattilaiselle tällaiset keskustelut ovat arkipäivää. Hän osaa siis vastata parhaiten kysymyksiin abortistakin.  

Abortti on iso asia pohdittavaksi yksin. Usein siihen liittyvien päätösten tekeminen ei ole helppoa. Siksi omista ajatuksista voi olla hyvä keskustella jonkun läheisen, lapsen isäja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, vaikka päätöksen raskauden jatkosta tekee raskaana oleva henkilö itse. 

Keskustelutukea aborttiin liittyen ja muihin askarruttaviin asioihin voi saada esimerkiksi erilaisissa nuorten chateissaChatteja löytyy Netarista. 

Terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

Kyllä siitä kannattaa kertoa. Mä kertoisin.


Decire

Moi! Mietin vaan että kuinka vanhana voi fanittaa harry potteria ja hankkii fani kamaa yms. Koska siis pidän henkilöstä Draco malfoy mutta pian hän on elokuvissa jo minua nuorempi niin tuntuu että olen jo liian vanha kun en olisi tylypahkassa edes ikäni takia.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi Decire! 

Kiva kun laitoit viestiä tänne Kysyttävää-palstalle. Mietit siis, kuinka vanhana voi fanittaa Harry Potteria ja hankkia fanikamaa ynnä muuta sellaista.  

Voit olla ihan huoletta, sillä fanittamiselle ei ole ikärajaa. Aikuisiälläkin voi fanittaa. Harry Potter –faneja löytyy varmasti monesta ikäluokasta. Fanittaminen on tyypillistä juuri nuoruudessa, mutta fanittaminen voi jatkua tai alkaa aikuisuudessakin. 

Fanittamisen voidaan ajatella olevan ikään kuin harrastus. Harrastukset tuo iloa ja antaa voimaa, jokaisella olisikin hyvä olla jokin harrastus. Parhaimmillaan fanitukseen liittyy jokin yhteisö, jossa voi tuntea yhteenkuuluvuutta ja saada kavereita saman kiinnostuksen kohteen ääreltä. Fanisuhde voi myös muuttua ajan kuluessa.  

Ihan vasta julkaistiin uusi englanninkielinen Harry Potter –sivusto Potter-faneille. Jos sellainen kiinnostaa, lue lisää sivustosta Koululainen-lehdestä netissä. 

Ihanaa kevättä sinulle! 

Toivottelee Riina | Nuortenelämä.fi  

Poikaystävä ja viestittely

Hei!
Mä en oikein tiedä mihin mä voisin tämän purkaa, niin ajattelin sen nyt sitten tänne. Mä oon nyt seurustellu 8kk yhen ihanan pojan kanssa ja viime aikoina ongelmaksi on muodostunut hänen kanssaan viestitteleminen. En tiedä olenko sitten jotenkin ylianalysoiva ihminen, mutta jos esim. laitan vaikka huomenta/öitä -viestin perään sydämen, niin poikaystävä ei sydäntä laita lähes koskaan mihinkään viestiin itse. Tulee helposti jotenkin sellanen olo, että se ei ois musta yhtä kiinnostunut, vaikka todellisuudessa varmasti onkin. Moni kaveri on mulle sanonut, ettei niillä emojeiden käytöllä oikeasti ole sen syvempää merkitystä. Mutta sitten olen taas kuullut, että jos joku ihminen tykkää jostakin, niin yleensä käyttää niitä emojeita.

Aina kun me nähdään, niin mun poikaystävä on tosi ihana ja meillä on tosi hauskaa, ja sillon niillä tapaamisilla se näyttää olevansa kiinnostunut musta selvästi. Mutta joskus nuo viestit kertoo sitten jotain ihan päinvastaista. Voihan se tietysti olla, ettei kaikki vaan tykkää sillä tavalla hirveästi viestitellä. Mutta silti mua jotenkin aina välillä ahistaa tää asia, enkä tiedä mitä mun kannattais oikein tehdä.

Positiivisena asiana tässä on se, että se vastaa mulle tosi nopeaa. Välillä oon miettiny, että voisin puhua tästä mun poikaystävän kanssa, mutta sitten ajattelen, että jokainen on tottunut viestittelemään omalla tavallaan, enkä mä siihen kylläkään voi hirveesti puuttuakaan.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Heippa,
ihan mahtavaa, että kirjoitit ajatuksistasi tänne. Omista tunnelmista ja ajatuksista kertominen jollekin toiselle, selkeyttää niitä usein myös itselle. Itseasiassa, minusta annoit jo viestisi lopussa itse itsellesi ohjeen ratkaisuksi ongelmaasi.


Kerrot viestissäsi sinun ja poikaystäväsi väliseen viestittelyyn ja emojien käyttöön liittyvistä eroista. Kirjoitat, että sinulle tulee sellainen olo, että poikaystäväsi ei ole kiinnostunut sinusta, koska hän ei käytä kuvamerkkejä viesteissä, joka on ilmeisesti sinulle tavallista. Kirjoitan seuraavaksi muutamia näkökulmia tähän liittyen.


Tekstiin ja kuvamerkkeihin perustuva viestittely ja kommunikoiminen on erilaista kuin esimerkiksi puheeseen ja toisen näkemiseen perustuva vuorovaikutus. Jokainen lukee ja tulkitsee kirjoitettua tekstiä ja kuvamerkkejä omista lähtökohdista ja tunnetiloistaan käsin, keskustelukumppanin ääneenpainon, -sävyn ja ilmeiden puuttuessa viestistä. Silloin on mahdollista, että viestejä tulkitsee eri tavalla kuin sen lähettänyt henkilö on tarkoittanut.


Emojien vaikutuksesta kieleen on käyty paljonkin keskustelua. Tänä päiväni niitä käytetään paljon, josta voi syntyä ajatus, että kaikki käyttävät niitä, mikä ei kuitenkaan pidä paikkansa. Osa pitää niiden käyttämisestä, koska niiden avulla voi olla helpompi ilmaista tunteita kuin esimerkiksi kirjoittamalla. Toiset taas eivät pidä niistä yhtään, koska merkkien tulkitseminen ja ymmärtäminen voi olla itsellekin vaikeaa ja väärinymmärryksen mahdollisuus suuri. Kuvamerkkien merkityksetkin voivat vaihdella siis henkilöstä toiseen.


Kerrot, että tavatessanne poikaystäväsi kanssa, olosi on erilainen ja sinusta tuntuu, että poikaystävä onkin kiinnostunut sinusta. Jotain tilanteissa varmaankin muuttuu riippuen siitä, millä tavalla olette yhteydessä? Voisitko ottaa tämän kokemuksesi esille poikaystäväsi kanssa ja miettisitte sitä yhdessä? Hänen on helpompi ymmärtää sinua, kun kuulee sinulta asiaan liittyvistä tunteista ja ajatuksistasi. Sehän ei tarkoita sitä, että vaatisit kumppaniasi muuttamaan viestittelytapaansa, mutta silloin hän voi kuitenkin ottaa asian halutessaan huomioon.


On tavallista, että jokainen ihmissuhteeseen sitoutunut henkilö haluaa olla kumppanilleen merkityksellinen ja rakastettava tyyppi. Se voi olla tärkeää myös suhteen jatkuvuuden kannalta. Jokainen haluaa tulla kohdatuksi, kuulluksi ja rakastetuksi sellaisena kuin on ja välillä se pitää kuulla myös kumppanilta, jotta itse jaksaa rakastaa. Kuitenkin tapoja tunteiden ilmaisuun ja niistä kertomiseen on yhtä monta kuin on ihmisiäkin. Aina se ei ole helppoa.

Minusta kuulosta siis oikein hyvältä ajatuksesi siitä, että voisit puhua tästä poikaystäväsi kanssa. Se on varmin tapa tulla kuulluksi, sillä toisen ajatuksia emme pysty lukemaan. Voit lukea artikkelin vuorovaikutuksesta hyvakysymys.fi -sivustolta ja tutustua nuorten parisuhdekurssin neljänteen jaksoon, jonka aiheena ovat tunteet ja vuorovaikutus. Toivottavasti vastuksestani on apua sinulle. Jos haluat jutella tästä lisää, niin voit tehdä sen Väestöliiton seksuaalineuvontachatissa.

Ystävällisin terveisin,
seksuaalineuvoja Mimmu | Väestöliitto
www.hyvakysymys.fi/nuortenvaestoliitto

Oli sama tilanne, mutta kyseessä oli vain se, ettei hän vain osannut jutella viesteillä emojeineen. Voit silti tietenkin sanoa hänelle miltä susta Itestä tuntuu! Älä hätäile, keskustele rauhassa. Tsemppiä ❤️


Sivut