Olen 28v mies. Mistä voi johtua, että esinahka ei meinaa enää pysyä ollenkaan terskan päällä? Ennen vain välillä esinahka on lipsahtanut itsestää terskan taakse, kun penis on löysänä. Mutta olen aina vetänyt sen takaisin päälle. Mutta nyt esinahka ei meinaa pysyä terskan päällä eillei ole tosi kireät bokserit jalassa. Voiko asialle tehdä mitään? Paljas terska tuntuu inhottavalle.
Esinahka on muuten ihan normaali ja peittää melkein kokonaan terskan kun vetää sen päälle.
Hei M28!
Kiitos viestistäsi. Kiitos kysymyksestäsi.
Sexpon asiantuntijoiden mukaan tavallinen syy sille, että esinahka ei pysy normaalisti terskan päällä, on terskan ihon kuivuminen. Sen taustalla on usein liiallinen pesu tai vahvojen pesuaineiden käyttö ja omalle iholle riittämätön kosteutus. Sitten kun esinahka lipsuu terskan taakse ja terskaan kohdistuu hankausta, lisää se entisestään kuivuutta.
Voit kokeilla käyttää intiimialueelle sopivaa perusvoidetta tai hajusteetonta ihoöljyä kosteuttamaan terskan ihoa. Tämä voi edistää esinahan pysymistä terskan suojana.
Niin kuin olet havainnut, myös alushousuilla on vaikutusta esinahan pysymiseen terskan suojana. Yksi vaihtoehto onkin kokeilla erimallisia alushousuja – kuitenkin sellaisia, mitkä eivät ikävästi kiristäisi, vaan tuntuisivat hyvältä päällä.
Tsekkaa alan asiantuntijoiden tarkemmat ohjeet ja vastaus samankaltaiseen kysymykseen Sexpon sivulta (avautuu uuteen välilehteen).
Erektiossa esinahka yleensä menee terskan taakse ja erektion poistuttua sen voi siirtää takaisin suojaamaan terskaa. Jokaisen esinahka on kuitenkin yksilöllinen. Lisäksi joillakin esinahka peittää koko terskan, kun taas joillakin terska peittyy luonnostaan vain osittain. Joillakin terska on kokonaan ”paljaana”. Esimerkiksi ympärileikatuilla terska on aina koko ajan paljaana ja altistuu hankaukselle.
Jos edellä mainitut ohjeet eivät auta, voit olla asian kanssa yhteydessä terveydenhuoltoon (opiskeluterveydenhuoltoon/työterveyshuoltoon/kaupunkisi terveysasemalle) ja tiedustella sieltä vielä tarkemmin, onko tarvetta esimerkiksi lääkärillä käyntiin.
Ihanaa kesää sinulle!
Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi
Moi, miten saisin rahankäyttöni takaisin hallintaan? Tuntuu, että olen tämän vuoden puolella ollut jatkuvasti ostelemassa kaikkia herkkuja ja toisinaan myös pientä tavaraa mikä ei edes olisi välttämätöntä. Yhdessä välissä minulla oli kyllä pitempi jakso, jolloin en ostanut kuun aikana juuri mitään. Tässä onnistuin seuraamalla rahankäyttöä listan avulla. Toukokuun alussa aloitin listan uudelleen mutta tällä kertaa se ei ole juuri ostelua vähentänyt. Olisiko jotain parempia keinoja vähentää rahankäyttöä? Asia ahdistaa toisinaan, sillä olen aikaisemmin ollut hyvin "pihi" ihminen.
Moikka Toope Ankka.
Kiva että laitoit viestiä. Sinua mietityttää rahan käyttö ja se että välillä tuhlaat liikaa rahaa herkkuihin ja turhiin tavaroihin. Kirjoitit että aikaisemmin olet pitänyt listaa ostoista ja että nyt aloitit uudestaan sen tekemisen mutta sen avulla ostelu ei ole vähentynyt.
On tärkeää selvittää mihin ja kuinka paljon rahaa kuluu kuukausittain. Kiire, stressi ja arjen epäsäännöllisyys vaikeuttavat talouden tasapainottamista. Kiireessä tulee tehtyä heräteostoksia ja nälkäisenä ei kannata mennä kauppaan.
Suunnitelmallisuudella ja menojen ja tulojen listauksella näkee hyvin mihin rahaa menee. Pakolliset menot kannattaa kirjata ylös ja laittaa sivuun vuokraan ja muihin laskuihin menevät kulut ja sen jälkeen katsoa paljonko rahaa jää ruokaan ja muihin asioihin. Myös ostoksia ja kuluja ennalta suunnittelemalla on mahdollista vaikuttaa rahan käyttöön. Tee ostoslista ennen kuin menet kauppaan ja pyri noudattamaan sitä. Listaa, mitä tavaraa tarvitset, ja vertaile niiden hintoja ennen hankintaa. Kun mielesi tekee ostaa jokin tavara, kysy itseltäsi, tarvitsenko tätä oikeasti?
Martoilla on paljon hyviä vinkkejä oman talouden hallintaan. Esimerkiksi täältä: Kulut kuriin | Martat löydät hyviä vinkkejä, kuinka voit yrittää hillitä omaa rahan kulutustasi.
Toivottavasti saat oman rahan käyttösi takaisin hallintaasi, pystyt varmasti siihen. Pyri löytämään tasapaino ylenpalttisen ostelun ja liian pihistelyn väliltä.
Terveisin Kirsi ja Marjo, Nuorten elämä Espoo
ite en tiiä mitään kovin hyviä vinkkejä tohon mut mitä ittelläni on aina mielessä ennen kun ostan tai otan rahaa lompakosta on et tarviinko ees. tai toinen juttu on et jos sulla ois esim. 545€ nii ajattele et toi loppu numero 45€ on se mitä sä saat käyttää ennenkun saat lisää rahaa. sit seuraavan kerran kun katot sulla oiskin 1595€ niin taas toi 95€ on mitä saat ainoastaan käyttää.
se löytyy youtubesta, mut siitä on aikaa ja en enää tiiä miltä kanavalta.
toivottavasti autti jollain tavalla :)
Yksi tapa pitää kulutus kurissa on ottaa kaksi pankkitiliä samaan pankkiin(ilman mitään rahojensiirtorajoituksia). Siirrät aina rahantulopäivänä tarpeellisiin menoihin tarvittavat rahat(ruoka, vuokra, sähkö, puhelinlasku, ym) toiselle tilille, ja mielellään hiukan enemmänkin jotta on rahaa pahan päivän varalle(esim. mahdolliset yllätyslääkärikäynnit tai kodinkoneen hajoamiset), ja jätät käyttötilille vain sen verran rahaa mitä sinulla on ”lupa” tuhlata siinä kuussa. Täten et voi kuluttaa liikaa sillä kun käyttötili on tyhjä, kortilla ei voi maksaa ennen uusien rahojen tuloa. Kun tulee vuokranmaksun tms aika, siirrät toiselta tililtä tarvittavan verran rahaa käyttötilille jotta voit maksaa laskun, tai maksat suoraan kakkostililtä jos se on mahdollista.
moi, oon tässä miettiny voisko mulla olla adhd. en mielellään sitä halua sanoa että mulla on tai epäilen, koska en haluu olla yks niistä joka vaan randomisti sanoo et "hei, mulla on iha varmaa adhd, mut ei diagnosoitu" mun serkku (jolla on adhd)ja kaveri välillä sanoo et mulla ois se, vaikka varmaan vitsillä. oon myös puhunu tästä isälle paitsi sanonu varmaan vaan kaks juttuu sille. ja se oli vaan sanonu et "varo ettei sulla oo adhd" ja siis sillä on. oon joskus kuullu et tytöillä olis erilainen mutta en oo täysin varma. mulla on aika useasti vaikeeta lukea joku sivu tekstiä, jos ei oo tehty esim. sarjakuva tyyliin tai muulla tavalla. sit useasti uppoudun omiin ajatuksiini, sit vaikka yrittäisin kuunnella ja keskittyy kun joku muu puhuu nii muutaman minuutin päästä tajusin et kaikki mitä se sano tuli toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, enkä enää tiiä mitä se sano. ja yleensä on tosi vaikee pysyy paikoillaan, ja välillä saatan vaan ihan huomaamatta liikuttaa kättä tai jalkaa tai muuten liikkua. sitten joskus ajatuksetkin menee sataa ja tuhatta, tai en ajattele mitään, joskus ne menee laidasta laitaan. välillä taas pysähdyn miettimään mitä olin tekemässä tai ettimäs. en tiiä liittyykö sotkunen huone tai se et mulla menee tosi paljon aikaa läksyjen tekoon nii adhd mut toivon et ei.
en tiiä jos vastaatte tähän tai ette. luulen et mulle tullaan sanoo et mee terveystarkastajalle sen sijaan et kerrotaan oireista. mut musta tuntuu et mulla ei oo sitä ja en haluu sanoo jos ois.
Moi, kiitos kysymyksestäsi. Tässä ADHD-liiton neuvonnasta saamamme vastaus viestiisi:
Hei!
Viestisi perusteella on vaikea sanoa voisiko sinulla olla adhd vai ei. Adhd:n mahdollisuuden arvioiminen tarkoittaa usein nuoren ja vanhemman haastatteluja, kyselyihin vastaamista sekä usein myös esimerkiksi opettajan kuulemista. Joskus psykologin tai toimintaterapeutin arvio toteutuu tutkimusten yhteydessä.
Jos sinulla on merkittäviä arkea vaikeuttavia haasteita, esimerkiksi haasteita koulunkäynnissä, asioiden aikaansaamisessa, ihmissuhteissa, tunteiden säätelyssä ja hallinnassa, joihin toivoisit tukea tai apua, vois olla hyvä hakeutua terveydenhuollon kautta selvittämään, mistä pulmat voisivat johtua ja ottaa adhd:n mahdollisuus huomioon. Jos arki, koulunkäynti, kaveri- ja perhesuhteet toimivat ihan hyvin, ei tarvetta tutkimuksille ole.
Sinun kohdallasi, kun olet yläkouluikäinen, voisi tarvittaessa kouluterveydenhuolto olla paikka, jossa ottaa asiaa puheeksi. Toki ensin voisit jutella vanhempiesi kanssa asiasta ja voisitte yhdessä olla yhteydessä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan. Mutta jos koet että arki ja koulu sujuu hyvin, ei tosiaan tarvetta olisi.
Tässä vielä linkki, josta löytyy tietoa adhd:stä nuorella (avautuu uuteen välilehteen).
Tosiaan tyttöjen ja naisten adhd on usein hieman erilainen kuin mitä poikien, vaikka sama tarkkaavaishaaste molemmilla onkin.
Voit halutessasi tulla chattäämään ADHD-liiton chattiin ja kysymään lisää! Lue lisää chatista (avautuu uuteen välilehteen).
/ ADHD-liiton neuvonta
Moi! Olen 17 vuotias tyttö ja mietin omilleen muuttamista. Miten etsisin itselleni vuokra-asuntoa? Kun etsin asuntoja esimerkiksi vuokraovi.com sivustolta ja löydän mieleisen asunnon, pitääkö minun laittaa viestiä vuokranantajalle, että olisin kiinnostunut asunnosta ja mitä kaikkea kyseiseen vuokrahakemukseen tulisi kirjoittaa, jotta se vaikuttaisi hyvältä. Ja saako luottotiedot itselle jostain ja miten ne ilmoitetaan vuokranantajalle?
Kiitos vastauksesta!
Hei,
Ja kiitos viestistä. Pohdit viestissäsi, mistä voi etsiä vuokra-asuntoa sekä millainen on hyvä asuntohakemus. Nuorena ihmisenä asuntoa kannattaa ensisijaisesti hakea nuoriso- ja opiskelija-asumista tarjoavilta vuokranantajilta. Näitä ovat esimerkiksi Nuorisoasuntoliitto, Nuorisosäätiö ja Helsingin seudun opiskelija-asunnot HOAS. Jokaiselta sivustolta löytyy ohjeet hakemuksen täyttämiseen.
Asuntohakemuksessa tärkeintä on täyttää kaikki kohdat huolellisesti ja kertoa mahdollisimman tarkasti omasta tilanteesta. Hakemuksen tulee myös vakuuttaa vuokranantaja siitä, että olet luotettava vuokralainen, joten hakemuksen kirjoittamiseen kannattaa panostaa. Mikäli hakemuksen kirjoittaminen tuntuu vaikealta, kannattaa pyytää apua esimerkiksi vanhemmilta.
Luottotiedoilla tarkoitetaan henkilökohtaisia tietoja mahdollisista maksuhäiriöistä. Luottotietoihin tulee siis merkintä, mikäli henkilöllä on pitkittyneitä maksuhäiriöitä. Jokaisella kansalaisella on luottotiedot, joten sinun ei näitä tarvitse erikseen mistään hakea. Pääsääntöisesti vuokranantajat tarkistavat luottotietodot itse Suomen luottotietorekisteristä, mutta mikäli vuokranantaja pyytää sinua esittämään luottotietosi, löydät oman luottotietoraporttisi täältä omatieto.
Tässä vielä sinulle linkki itsenäistyvälle nuorelle suunnattuun oppaaseen asumisen abc, johon kannattaa käydä tutustumassa.
Toivottavasti vastauksestani oli sinulle hyötyä.
Mukavaa kesää!
Ystävällisin terveisin,
Tanni Stålhane
Asumisneuvoja
Pääkaupunkiseudun nuorisoasunnot ry
Mulla on tosiaan kestänyt menkat nyt 2 viikon ajan. Tarkemmin ottaen 12 päivää, mutta sitä ennen noin 5 päivän ajan suurehkoa ruskeaa vuotoa. Kierto on mulla vähän miten sattuu, yleensä 30-40 päivän välillä, mutta itse vuoto on ollut suht säännöllistä, 6-8 päivää kestävät. Yleensä 7.
En ymmärrä mikä on syynä mun pitkittyneeseen vuotoon ja olis mukava että tää loppuis vihdoista viimein. Siltä varalta että jos tällä on väliä niin olen neitsyt, eli raskauden mahollisuutta ei ole. Miten voisin saada vuodon loppumaan? Mistä tämä voisi johtua? Ja miten voisin välttää saman tapahtumisen tulevaisuudessa?
Hei nimimerkki Outoa!
Kiitos kysymyksestäsi. Hyvä, kun olit yhteydessä. Kun menkat haittaavat normaalia elämää tai aiheuttavat muutoin huolta, on silloin hyvä kääntyä terveydenhuollon puoleen.
Mahdollisia syitä kuukautisongelmiin on olemassa monia (kuukautiskierto on myös melko herkkä häiriintymään). On myös olemassa keinoja helpottamaan menkkoihin liittyviä ikäviä oireita, kuten pitkittynyttä vuotoa, välivuotoja, runsasta vuotoa ja niin edelleen. Runsaita vuotoja voidaan niukentaa ja epäsäännöllisiä kuukautisia voidaan muuttaa säännöllisiksi. Terveydenhuollossa voidaan jutella ja tutkia, mistä pitkittyneet kuukautiset juuri sinun kohdallasi johtuvat ja mitä apukeinoja tilanteessasi voisi kokeilla, jotta menkat eivät toistuvasti pitkittyisi.
Normaalin kuukautiskierron pituus on 24–35 vuorokautta. Menkat kestävät normaalisti yhteensä 2–7 päivää. On kuitenkin tavallista, että menkat ovat ekat pari vuotta epäsäännölliset ja että vuodon kestokin heittelee. Tämän jälkeen kierto silti yleensä säännöllistyy iän myötä. Voit lukea mahdollisista syitä pitkittyneisiin menkkoihin Terveyskirjaston sivulta (avautuu uuteen välilehteen).
Jos vuotosi on pitkän keston lisäksi runsasta, voi se aiheuttaa esimerkiksi hemoglobiinin laskua, joka puolestaan voi aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä, väsymystä ja jaksamattomuutta. Siksikin on tärkeää käydä juttelemassa terveydenhuollossa.
Voit edetä asiassa käymällä koulusi terveydenhoitajan juttusilla tai varata ajan terveyskeskuksesta. Keskustelut terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ovat luottamuksellisia.
Ihanaa kesää sinulle, voi hyvin!
Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi
Moi! Kotona tilanne on monta vuotta ollut sellainen, ettei yhdessä asuminen oikein enää onnistu huoltajani kanssa. Olen jonkin aikaa nyt yrittnyt kylvää ajatusta siitä, että muuttaisin lähemmäs kaupunkia, jotta oman tilan, itsenäistymisen ja lyhyempien koulu ja työmatkojen tarve täyttyisi. Silti hän tyrmää ajatuksen enkä tiedä miten asian kanssa etenisin. Pois muuttaminen helpottaisi oloani, elämääni ja varmasti lämmittäisi huoltajani ja minun välistä suhdetta...
Hei anon!
Kerrot viestissäsi, että olet kokenut kotona asumisen huoltajasi kanssa hankalaksi jo usean vuoden ajan. Kerrot myös, että olet yrittänyt keskustella ja perustella omillesi muuttamista monesta eri näkökulmasta, mutta huoltajasi on tyrmännyt ajatuksen. Kerrot ikähaarukaksi 16–17 vuotta, joten täysi-ikäiseksi ja omaan täyteen päätäntävaltaan tulemiseenkin on sinulla vielä jonkin verran aikaa.
Kysyt viestissäsi, miten huoltaja saadaan keskustelemaan omilleen muutosta. Kuulostaa siltä, että olet todella yrittänyt kertoa huoltajallesi omaa näkemystäsi siitä, miksi itsenäinen asuminen sinun mielestäsi olisi tarpeellista ja kannattavaa. Oletko kysynyt huoltajaltasi tai onko hän kertonut, mitkä asiat saavat hänet kieltäytymään pyynnöstäsi muuttaa omilleen? Olisiko mahdollista, että kirjoittaisitte auki omilleen muuttamisesi uhat, mahdollisuudet, heikkoudet ja vahvuudet? Tätä menetelmää kutsutaan SWOT-menetelmäksi, ja sitä voi käyttää apuna esimerkiksi ongelmatilanteessa. SWOTin avulla pääsisitte tarkastelemaan asiaa molempien näkökulmista ja käymään keskustelua sen eri puolista. Voit etsiä itse tai voitte huoltajasi kanssa yhdessä etsiä tietoa itsenäistymisestä tästä linkistä.
Sinun kannattaa joka tapauksessa jatkaa keskusteluja huoltajasi kanssa, ja kertoa omia näkökulmiasi sekä kuunnella hänen ajatuksiaan.
Mikäli itsenäistymistarpeidesi taustalla on jotain kotona sinulle haitallista (esimerkiksi henkistä tai fyysistä väkivaltaa sinua tai muita perheenjäseniä kohtaan, liiallista päihteiden käyttöä tai muuta), suosittelen sinua olemaan yhteydessä oman alueesi lastensuojelupalveluihin, joissa sinua voidaan auttaa.
Toivottavasti tästä vastauksesta on sinulle apua. Tsemppiä juttelutuokioihin ja oikein valoisaa alkavaa kesää sinulle!
Terveisin, Liisa
Byströmin Ohjaamo
mitä tuo liiketunnistin ja synkronointi selaimessa tarkottaa
Hei kybermaster!
Kiitos kysymyksestäsi.
Liiketunnistimet keräävät tietoa laitteen käyttäjästä. Eri sivustot hyödyntävät laitteen liiketunnistimien keräämää tietoa yleensä esimerkiksi virtuaalitodellisuuteen tai liikuntaseurantaan. Selaimen asetuksista voit valita, sallitko liiketunnistimen käytön vai et. Oletusasetuksena on, että liiketunnistimen käyttö sallitaan verkkosivustoille, joilla vierailet.
Synkronointi tarkoittaa käytännössä tietojen siirtämistä muille saman tiedon säilyttäville ohjelmille tai laitteille. Kun otat synkronoinnin käyttöön selaimessasi, näet tallentamasi tiedot kaikilla laitteillasi:
Synkronoinnista on esimerkiksi se hyöty, että jos vaikkapa hukkaat puhelimesi, niin saat palautettua tietosi, kun hankit uuden puhelimen. Synkronointia ei kannata ottaa käyttöön muilla, kuin omilla laitteilla.
Mukavaa kuunvaihdetta!
Terkuin, Riina
www.nuortenelama.fi
Kuinka usein käsipyyhkeet pitäisi pestä jos niitä käyttää viitenä päivänä viikossa yli kymmenen kertaa päivässä? Kuinka usein kylpypyyhe pitäisi pestä jos sitä käyttää viisi kertaa viikossa? Kuinka usein lakanat pitäisi pestä jos niillä nukkuu viisi yötä viikossa? Miten usein sohvalla olevat tyynyt ja viltit pitäisi pestä jos niitä käytetään viitenä päivänä viikossa jopa 6h/pvä? Miten usein päiväpeitto pitäisi pestä jos sen päällä nukkuu päikkärit viidesti viikossa? Kuuluuko lasitettua parveketta imuroida vai miten se pidetään puhtaana?
Hei nimimerkki Siistiä!
Kiitos kysymyksistäsi. Siivoussuosituksia on olemassa paljon, kokosin niitä alle vastaamaan kysymyksiisi. Ne ovat nimensä mukaisesti suosituksia, eikä ole olemassa tarkkoja sääntöjä esimerkiksi siivoustapoihin tai -aikatauluihin. Jokainen itse valitsee, miten ja kuinka usein omassa kodissaan siivoaa. :)
Normaalissa käytössä oleva käsipyyhe on hyvä vaihtaa vähintään 1 kerran viikossa. Käsipyyhe kannattaa vaihtaa puhtaaseen sitä tiheämmin, mitä tiheämmin käsipyyhettä käyttää. Kerroit, että käytät käsipyyhkeitä 5 päivänä viikossa yli 10 kertaa päivässä. Kuinka monesta pyyhkeestä on kyse? Jos käytössäsi olisi vain 1 käsipyyhe, voisi olla hyvä vaihtaa se puhtaaseen vielä useammin, kuin 1 kerran viikossa.
Kylpypyyhe suositellaan vaihdettavan puhtaaseen noin 2 viikon välein. Kylpypyyhe kannattaa laittaa aina käytön jälkeen ilmavasti kuivumaan.
Sohvalla käytettävien tyynyjen pesuun voi soveltaa makuuhuoneen tyynyjen pesuohjeita, kun niiden käyttöaste on noin suuri. Martat suosittelevat, että tyynyt pestään 1–2 kertaa vuodessa. Koska sohvallasi olevien tyynyjen käyttö ei ole ihan yhtä runsasta, 1 pesukerta vuodessa saattaa käytössäsi riittää hyvin. Pesuun vaikutta myös tyynyn materiaali. Sohvatyynyjä pitää puhtaana myös niiden säännöllinen tuulettaminen ja niiden päällisten peseminen.
Vilttienkin puhtaanapidosta voi huolehtia tuulettamalla niitä silloin, kun ne vaikuttavat tunkkaisilta/pölyisiltä. Tavalliset peitot suositellaan pestävän noin 1 kerran vuodessa. Vilttien käyttö on tätä vähäisempää, joten niitä ei tarvitse pestä yhtä usein. Viltin puhtautta voi silmämääräisesti arvioida, ja miettiä tarvitseeko se pesua vai ei ja riittäisikö tuulettaminen, jolloin pesemistä voisi lykätä eteenpäin.
Tyynyliina suositellaan vaihdettavan puhtaaseen 1–2 viikon välein. Jos esimerkiksi käyttää paljon hiustenmuotoilutuotteita, voi olla hyvä pestä tyynyliina 1 viikon välein. Aluslakana ja pussilakana suositellaan vaihdettavan noin 2 viikon välein. Jos esimerkiksi hikoilee öisin joskus tavallista enemmän, on lakanat hyvä pestä/vaihtaa jo vähän aiemmin. Jos samassa sängyssä ei tule nukuttua kaikkina öinä, voi vaihtoväli luonnollisesti olla vähän pidempi.
Normaalisti päiväpeitto on hyvä pestä noin pari kertaa vuodessa. Jos pedatulla sängyllä kuitenkin nukkuu päiväunet useita kertoja viikossa tai viettää siinä muuten aikaa, on päiväpeitto hyvä pestä useammin. Myös päiväpeiton materiaali vaikuttaa pesuväliin.
Lue lisää vuodevaatteiden hoidosta Marttojen sivulta (avautuu uuteen välilehteen).
Lasitetun parvekkeen voi hyvin imuroida muun siivoamisen yhteydessä. Jotkut myös käyttävät siivoamisen kihveliä ja harjaa. Parvekkeen pinnat voi pyyhkiä kostealla liinalla. Parvekkeen lasien puhdistamiseen voi hyödyntää Marttojen ikkunanpesuohjeita. Suositus on, että ikkunat pestään 1–2 kertaa vuodessa. Sopiva ajankohta on yleensä keväällä ja/tai syksyllä. Kurkkaa Marttojen ikkunanpesuohjeisiin (avautuu uuteen välilehteen).
Ihanaa loppukevättä ja mukavia siivoushetkiä sinulle!
Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi
Mitä varten ihmiset ottavat velkaa? En voi ymmärtää sitä, kun en itse missään olosuhteissa sellaista voisi tehdä. Kokevatko he jotenkin hienona asiana, jos on vaikka asuntolainaa? Olisikohan viisaampaa ostaa asunto vasta sitten kun omat rahat siihen riitävät?
(Kysymys tullut Decibelistä. Kysymys ja vastaus näkyvät sekä Decibelin Kysy pois! -palstalla että Nuortenelämä.fi-palvelun Kysyttävää-palstalla.)
Heippa ja kiitos kysymyksestäsi.
Monet ihmiset ottavat lainaa varsinkin isompia ostoksia varten. On helpompaa maksaa pienempiä kuukausieriä muiden menojen ohella kuin kerralla iso pompsi. Nykyään myös korot lainoilla ovat varsin kohtuullisia (paitsi pikavipeissä ja-lainoissa) ja on olemassa erilaisia korkokattoja, joiden ansiosta korotkaan eivät pääse kohoamaan älyttömiin mittasuhteisiin.
Toki monet pärjäävät vielä esim. opiskeluajan ilman opintolainaa ja lainan ottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta juurikin asuntoa tai autoa ostettaessa, kun hankitaan jotain isompaa tai tehdään kalliimpaa remonttia. Hyvin harvalla on kerralla niin suuria säästöjä, että kykenee niin suuria summia maksamaan kerralla, toki sekin on mahdollista.
Kuulostaa siltä, että sinulla on taloudellisesti vakaa ja hyvä tilanne, mikä on hyvä. Mikäli joskus tilanne muuttuu ja tarvitset apua, saat lainaneuvontaa esim. omasta pankistasi. Ja tännekin voit laittaa uutta kysymystä, jos joku asia mietityttää.
Aurinkoista kevättä!
Nuortenelämä Lappi / Jenni, nuoriso-ohjaaja
Millä perusteilla täysi-ikäinen masentunut hyväksytään psykiatrian osastolle? Kiinnostaisi tietää sekä vapaaehtoisen että pakkohoidon kriteerit. Kun viimeksi itsemurhaa yrittäessänikään en päässyt vaikka pyysin sitä, ihmetyttää vähän. Ehkä yrityksen täytyisi olla lähes täysin onnistunut?
Hei nimimerkki Dead!
Kiitos kysymyksestäsi. Psykiatrista erikoissairaanhoitoa järjestetään sekä avohoitona että vuodeosastohoitona psykiatrian poliklinikoilla. Suurin osa hoidosta toteutuu avohoitona. Hoitomuotojen valinta perustuu hoitosuunnitelmaan, joka tehdään aina yksilöllisesti yhdessä potilaan kanssa.
Psykiatrian poliklinikalle tarvitaan lähete. Lähetteen voi kirjoittaa esimerkiksi terveyskeskuslääkäri, työterveyslääkäri, opiskeluterveydenhuollon lääkäri tai yksityinen psykiatri, joka tekee arvion potilaan hoidon tarpeesta. Depression Käypä hoito -suosituksen 2022 mukaan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on syytä hoitaa depressiopotilaat, jotka kärsivät
Itsemurhaa yrittäneen hoitoa koskevan Käypä hoito -suosituksen 2022 mukaan itsemurhaa yrittäneet tulee arvioida psykiatrian erikoislääkärin tai psykiatriaan perehtyneen lääkärin johdolla. Potilaalle on suunniteltava tarpeen mukainen jatkohoito. Psykiatrisen sairaalahoidon tarve on arvioitava ja siinä huomioidaan aina
Mielenterveyslain mukaan henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon:
Kaikkien edellä esitettyjen edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti.
*Mielisairaudella tarkoitetaan sellaista vakavaa mielenterveyden häiriötä, johon liittyy selvä todellisuudentajun häiriintyminen ja jota voidaan pitää psykoosina. Psykooseja ovat esimerkiksi skitsofreeniset psykoosit, harhaluuloisuushäiriöt, psykoottisia oireita sisältävät mielialahäiriöt ja vakavat sekavuustilat.
Potilaalla on oikeus olla tietoinen hoitoonsa liittyvistä asioista. Eli potilaalla on esimerkiksi oikeus kuulla perustelut, miksi jokin hoitomuoto on tai ei ole hänen tilanteeseensa terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan sopiva.
Toivottavasti sinulla menee elämässäsi tällä hetkellä jo paremmin. Olet arvokas ja sinulla on aina oikeus saada apua, jos sitä vähänkään tarvitset. Terveydenhuolto on tarvittaessa apunasi ja Nuortenelämä.fi-palvelun Tuki- ja kriisipalvelut -sivulta löydät lisää auttavia tahoja.
Lämpimin terveisin,
Riina | Nuortenelämä.fi
Lähteet:
Valvira: Tahdosta riippumaton hoito (avautuu uuteen välilehteen).
Mielenterveyslaki: 2 luku, 8 § Hoitoon määräämisen edellytykset (avautuu uuteen välilehteen).
