Uusimmat kysymykset

Täältä löydät Kysyttävää-palstan viimeisimmät kysymykset sekä niihin tulleet kommentit ja vastaukset.

Sivut

Kuvia oikein kasatuista aterioista

Onko olemassa jotain nettisivuja(suomen, englannin tai ruotsinkielistä) jolta löytyisi paljon valokuvia erilaisista, oikein kasatuista, normaalikokoisista aterioista ja välipaloista? Haluaisin nähdä paljon erilaisia esimerkkejä joita voisin koettaa matkia. Minun on sangen hankalaa täyttää lautasta ilman kuvallista mallia, tulee usein kukkuratäyteen tai muuten menee pieleen ja olen painoindeksin mukaan jo 10kg ylipainoinen. Ravitsemusterapiaan ei pääse joten haluaisin kokeilla auttaa itseäni muuten. Voitteko antaa vinkkiä mistä etsiä tietoja terveempään elämään? Nimenomaan ruokailuun, koska liikkumaan en pysty juuri lainkaan sairauksien takia.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei! 

Kiitos kysymyksestäsi. Ihmisten energiantarve on yksilöllinen. Siihen, kuinka paljon energiaa tarvitsee, ja minkä verran aterioilla on hyvä syödä, vaikuttaa moni asiaEsimerkiksi vähän liikkuva tarvitsee luonnollisesti vähemmän energiaa (=vähemmän ruokaa) kuin paljon liikkuva.  

Esimerkiksi juuri energiantarpeen yksilöllisyyden takia ei ole olemassa kaikille sopivia tarkkoja, oikeita määriä, kuinka paljon mitäkin ruokaa lautaselle kuuluu milläkin aterialla ottaa. Siksi netistä ei välttämättä kannata suoraan kopioida jonkun toisen kokoamia annoksia sellaisenaan oman ruokavalion perustaksi. Huomioitavaa myös on, että samojen ruokalajien energiapitoisuudet voivat vaihdella paljonkin, jos ruoat on tehty eri reseptillä, vaikka kyseessä olisikin käytännössä sama ruokalaji.  

Voit arvioida Syötkö sopivasti? – Tutustu ruokatottumuksiisi –omahoito-ohjelman avulla, syötkö terveytesi kannalta sopivasti ja jos et, niin mitä muutoksia olisi hyvä tehdä. Tutustu omahoito-ohjelmaan Terveyskylässä (linkki avautuu uuteen välilehteen). 

Terveyttä edistävä ruokavalio on kokonaisuus, joka muodostuu monesta asiasta. Siihen kuuluu myös sallivuus ja joustavuus. Terveyden kannalta ei ole tarpeellistakaan osata ottaa joka aterialla lautaselle täsmälleen omaa energiantarvetta vastaava määrä ruokaa - ruokavalion kokonaisuus ratkaiseeTerveyden (ja painonhallinnan) kannalta oleellista on syödä säännöllisesti ja monipuolisesti terveellisiä ruokia. Tätä varten on onneksi olemassa yleiset ravitsemussuositukset. 

Ravitsemussuositusten mukaisen terveellisen ruokavalion voi koostaa usealla eri tavalla. Ruokakolmiossa havainnollistetaan terveyttä edistävän ruokavalion kokonaisuus. Lautasmalli puolestaan auttaa hahmottamaan ruokavalion kokonaisuutta yksittäisellä aterialla. Näihin yleisiin suosituksiin voi tutustua tarkemmin Ruokaviraston sivuilla: 

Tietoa terveellisestä ruokailusta saat myös esimerkiksi Frressiksen tietopankista. Siirry Fressiksen tietopankkiin tästä (linkki avautuu uuteen välilehteen) 

Halutessasi voit ottaa asian puheeksi myös Ohjaamossa, jossa on mahdollista saada apua erilaisiin arjen asioihin. Etsi lähin Ohjaamosi ohjaamot.fissä (linkki avautuu uuteen välilehteen) 

Toivottavasti vastauksesta on sinulle hyötyä. Mukavaa uutta vuotta!  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

Vielä semmoinen tarkennus että tarvitsisin nimenomaan kuvia joissa on normaali aikuisen annoskoko, ei pelkästään malli siitä miten iso osa mitäkin ruokalajia pitää olla. Esim jos tietty osa lautasesta on lihapullia, niin kuvassa pitäisi olla laitettu myös oikea kappalemäärä niitä eikä vaan randomisti joku läjä joka täyttää tietyn osan lautasta. Myös jonkinlainen lista jossa lukee esim montako nakkia tai lihapullaa tai pinaattilettua kuuluu ottaa voisi toimia. Kiitos.


Tuskantäyteinen gynekologin tutkimus

Jouduin käymään gynekologilla mahakivun takia. Mitään ei löytynyt ja kivut hävisi reilun viikon päästä itsestään joten ei ongelmaa, mutta se tutkimus oli karmeaa ja olen ihan järkyttynyt. Tuntui kuin repeäisin kahtia ja olin varma että alan vuotaa verta ja valun kuiviin ja kuolen! En kuitenkaan ilmeisesti revennyt koska verta ei tullut alkkareihin sen jälkeen, en siis tajua miksi se sattui niin kamalasti. Lääkäri ei sanonut että se sattuisi yhtään ja se kertoi että käyttää pienimpiä välineitä mitä on koska en ole harrastanut seksiä, ja olin mahdollisimman rennostikin kuten se käski. En usko että voin ikinä kokeilla seksiä kenenkään kanssa kun sekin varmasti sattuisi hirveästi. Nyt ajatuskin moisesta touhusta inhottaa enkä enää haluakaan hankkia elämänkumppania, paitsi ehkä jos sattuisi aseksuaali yksilö kohdalle. Mikä kehossani on vialla? Sattuuko tutkimus normaalisti vai menikö jokin pieleen ja sattuisiko yhdyntäkin samalla tavalla? Joitakin kuukausia ennen tutkimusta olin uteliaisuuttani kokeillut laittaa sormia sisääni: yksi meni epämukavasti, ja kaksi sattui kamalasti. Ei kai kapeiden sormien pitäisi koskea jos on rento ja kiihottunut? Tuntuu että olen viallinen.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Autsista! 

Kiitos viestistäsi. Olen pahoillani, että gynekologinen tutkimus oli kokemuksena tuskantäyteinen.. En valitettavasti tiedä, mistä kivut tapauksessasi johtuivat. Mutta jos gynekologi olisi havainnut tutkimuksen aikana jonkin olevan vialla alapäässäsi, olisi hän siitä varmasti kertonut tutkimuksen tuloksena.  

Emätin on noin 6–12 cm pitkä putkimainen elin. Emättimen aukko on normaalitilassa noin 1–2 sormen levyinen. Emättimessä n. sentin syvyydessä sijaitsee immenkalvo, joka on rengasmainen ihopoimu. Jos on rento ja kiihottunut, emätin yleensä joustaa sen verran, että sinne saa laitettua sormen tai vaikkapa seksivälineen. Tätä sujuvoittamaan voi käyttää liukuvoidetta. Immenkalvo on kuitenkin jokaisella erimuotoinen ja -paksuinen. Tämä voi vaikuttaa siihen, miltä gynekologinen tutkimus eri henkilöistä tuntuu.  

Niillä, jotka eivät ole juuri koskaan laittaneet mitään (sormia, tamponia, seksivälinettä, penistä) emättimen sisään, on immenkalvon aukko yleensä pienempi, kun sitä ei ole “venytelty” milläänKyse saattaa tilanteessasi olla tästäYksi syy kipuun tutkimuksen aikana saattaa myös olla, että lihakset ovat olleet jännittyneet (siitäkin huolimatta, että yritit olla rentona). Harvinaisemmissa tapauksissa ahtautta emättimessä ja kipua gynekologin tutkimuksessa aiheuttaa rakennepoikkeavuus emättimessäVerkkoneuvonnan välityksellä kipujen syytä tilanteessasi ei kuitenkaan voida selvittää. Suosittelen ottamaan yhteyttä lääkäriin, jotta saat asiaan varmuuden ja huolen pois mielen päältä. 

Mahdollista seuraavaa tutkimusta ajatellen gynekologille on hyvä mainita, jos tuntee kipua, jotta gynekologi on tietoinen asiasta ja voi siten koettaa tehdä tutkimusta hiukan eri tavalla – siten, ettei se sattuisi. Sinun ei tarvitse suostua mihinkään sellaiseen, mikä sattuu. Kehosi on arvokas ja ainutlaatuinen. Ja sinä päätät kehostasi.  

Mainitsit, ettet usko voivasi kokeilla seksiä kenenkään kanssa tuskaisen kokemuksesi takia. Huomion arvoista kuitenkin on, että seksiä on monenlaista muutakin, kuin yhdyntää (esim. hyväilyseksi, käsiseksi, suuseksi)On myös tavallista, että nainen ei esimerkiksi koe orgasmia yhdynnässä, ja että seksin aikana ei edes olla yhdynnässä. Seksiin vaikuttaa sen osapuolten mieltymykset, halut, omat rajat ja mielikuvitus. Osapuolet itse päättävät, onko heillä ylipäätään seksiä ja jos on, niin millaistaKaikkien seurustelusuhteisiin ei kuulu seksi. Mihinkään sellaiseen ei tarvitse ryhtyä, mihin ei halua tai ei ole valmis, tai mikä sattuu tai tuntuu epämiellyttävältä.  

Toivottavasti vastauksesta on hyötyä. Mukavaa uuttavuotta sinulle!  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Hmm…

Miten aloittaa romanttinen suhde tytön kanssa? Onko se helppoa? Tai mitä sanon?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi, kiitos kysymyksestäsi. Mari vastaa:

Hei Poju!

Mitään sen kummempia ”taikatemppuja” ei tarvitse tehdä, jos on kiinnostunut jostain tytöstä ja haluaisi lähestyä häntä. Kun näet tyttöä, voit katsoa häntä vaikka silmiin ja hymyillä, ja osoittaa näin huomanneesi hänet. Usein hymy tarttuu ja tuntuu toisesta hyvältä. :)

Voit lähteä juttelemaan tytön kanssa ihan tavallisista asioista, jotka häntä tai sinua kiinnostavat, ilman sen suurempaa tavoitetta mahdollisesta seurustelusta. Ole kiinnostunut hänestä - kuuntele, mitä tyttö kertoo ja kysele lisää. Se, ettei heti tähtää romanttiseen seurusteluun mahdollistaa luontevamman kohtaamisen, jonka tytötkin usein kokevat miellyttävämmäksi ja kiinnostavammaksi. Näin annat myös tytöille mahdollisuuden kiinnostua sinusta. Tärkeintä kohtaamisissa on uskaltaa olla oma itsensä ja toimia, kuten tuntuu parhaalta.

Jos haluat jutella enemmän ja saada tukea seurustelun aloittamiseen, voit olla yhteydessä vaikkapa Väestöliiton Poikien Puhelimeen ja chattiin. Palvelu on käyttäjille maksuton, ja siihen voi ottaa yhteyttä nimettömänä. Katso lisätietoja Poikien Puhelimesta (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Paljon tsemppiä kohtaamisiin :)

Mari I tietopalveluohjaaja
Tieto- ja neuvontapalvelu NuortenTurku

Hmm… Kun mä alotin seurustelun, se oli vastapuolen idea, eli…


:’(

Mua vähän kiusattiin netissä…

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi, kiitos kysymyksestäsi. Mari vastaa sinulle:

Hei nimimerkki HaluanApua!

Ikävä kuulla, että olet kohdannut kiusaamista netissä. Et maininnut viestissäsi, minkälaista kiusaaminen on ollut. Kaikenlainen kiusaaminen on joka tapauksessa aina väärin, eikä sitä pitäisi joutua kenenkään kohtaamaan.

Tärkeää on, että kiusaamisen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Uskalla avata tilannetta ja kertoa kokemuksestasi perheenjäsenillesi tai jollekin sinulle luotettavalle aikuiselle. Tällainen aikuinen voi olla esim. opettaja, terveydenhoitaja, kuraattori tai harrastuksen ohjaaja. Miettikää yhdessä keinoja, mitä kiusaamiselle voisi tehdä.

Tilanteita voi esimerkiksi yrittää selvittää ensin kiusaajan kanssa. On mahdollista, että kiusaaja ei ole ymmärtänyt tehneensä väärin. Jos tämä ei ole mahdollista tai se ei auta, myös mahdollisen sivuston tai somekanavan ylläpitoon voi olla yhteydessä. Ylläpitäjä voi poistaa esimerkiksi loukkaavia tekstejä tai kuvia verkosta, ja mahdollisesti selvittää tekijän. Kiusaaja voi myös saada porttikiellon nettipalveluun. Tällainen ilmianto jää vain ylläpidon tietoon, eikä kiusaaja saa tietää, kuka sen on tehnyt.

Halutessasi kiusaamisesta voi jutella luottamuksellisesti ja nimettömästi myös MLL:n Lasten ja nuorten maksuttomassa puhelimessa tai chatissa. Yhteystiedot löydät Nuortennetin sivulta (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Myös somen nettipoliiseille voi laittaa matalalla kynnyksellä viestiä ja kysymyksiä kiusaamisesta. Turun suunnalla netissä nuoria auttaa @konstaapelix.

Tietopalveluohjaaja, Mari

Tieto- ja neuvontapalvelu NuortenTurku

Saako 17 vuotias päättää itsenäisesti muuttaa toisten perheenjäsenien luokse?

Terve,

Olen 17 vuotias poika Espoossa. Minulla on ollut kotona rankka vuosi. Olen ollut esim lastensuojelun kanssa tekemisissä koska minulla on niin henkisesti huono olla kotona. Haluan muuttaa isovanhempieni luokse, ketkä asuvat Helsingissä.

Minun ainoa laillinen huoltaja, siis äitini, ei anna minun muuttaa pois kotoota ollenkaan - ei siis omaan asuntoon tai isovanhempieni luokse. Lastensuojelu ei auttanut minua ollenkaan ja otti äitini puolen. Äitini on uhannut soittaa poliisit jos muutan pois.

Minun isovanhemmat olevat antaneet minulle luvan muuttaa heidän luokse. Voinko minä muuttaa heidän luokse ilman minun äidin suostumusta ja jos en, voiko minut pakottaa takaisin kotiin siinä tilanteessa että en lähde isovanhempieni luota?

En saanut minkäänlaista juridista tietoa lastensuojelulla ja en ole löytänyt mitään netistä. Olen Suomen kansalainen.

Kiitos paljon,

Anonyymi

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei, 

kiitos viestistäsi. Haluaisit muuttaa isovanhempiesi luokse, mutta huoltajasi ei anna lupaa. Olet jo ollut lastensuojelun kanssa tekemisissä, ja koet ettet ole sieltä saanut tarvitsemaasi tukea. 

Lain mukaan huoltaja päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajan on keskusteltava lapsen kanssa ennen päätöksentekoa ja otettava huomioon tämän mielipide ja toivomukset. Huoltajan on kerrottava lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista tämän ikä ja kehitystaso huomioiden.  (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 4 § (Finlex)) Alaikäinen tarvitsee vanhempien/huoltajien luvan omilleen muuttaessa. Omaan asuntoon muuttaessa yleensä tarvitsee vanhemman allekirjoittamaan vuokrasopimuksen.  

Ehdottaisin sinulle, että yrität vielä jutella äitisi kanssa ja jos se tuntuu mahdottomalta tai asia ei etene, voisit ottaa yhteyttä Nuorten turvataloon. https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/nuortenturvatalot  Heillä voisi olla tarjota ainakin keskusteluapua ja vinkkejä sinulle tai sinulle ja äidillesi yhdessä ja voisitte yhdessä miettiä ratkaisua, joka olisi kaikille hyvä.  

Jos olet tällä hetkellä opiskelijana jossain oppilaitoksessa, voit myös olla yhteydessä kuraattoriin, jonka kanssa voisit käydä tilannettasi läpi.  

Toivottavasti saat asiaasi ratkaisun pian.  

Ystävällisin terveisin Marjo, Nuorten Elämä Espoo 

omaan asuntoon muuttaminen täysi-ikäisen siskon kanssa

olen 15, 2022 kesällä 16 ja siskoni on 17, 2022 helmikuussa 18. vanhempamme erosivat noin 7 vuotta sitten, mutta eivät voi käydä normaalia keskustelua ilman että siitä puhkeaa riita. isäni ja siskoni välit eivät ole kovin hyvät, eli he riitelevät aika usein. nämä molemmat asiat ahdistavat minua ja kotona on joskus todella epämukavaa olla, ja sen kukkuraksi vielä joka viikkoinen kodin vaihto ja koulu. siskoni käy lukiota ja itse aijon hakea amikseen ensi vuonna.
eli siis, olemme suunnitelleet vanhemmille puhumista asiasta, ja sitä että kuin olen 16 ja hän 18, muuttaisimme mahdollisesti samaan rakennukseen kuin äitimme, ja samaan asuntoon yhdessä.
haluan kovasti päästä eroon syyllisyyden tunteesta jos vietän aikaa toisen vanhemman kanssa enemmän kuin toisen, ja uskon että asiaa helpottaisi jos suunnitelmamme onnistuu.
ainut vaan, että vanhempamme eivät ole kovin varakkaita, ja isälläni on rahaongelmia koronan takia. miten asiaa voisi edeltää, ja onko se hyvä idea?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki sofia! 

Kiitos viestistäsi. Olen pahoillani, että teillä on haasteita perhesuhteissa.. Satunnaiset riidat kuuluvat ihmissuhteisiin, mutta jos riitely on jatkuvaa, voi se tuntua hyvinkin raskaalta ja kuluttavalta. Sellaiseen tilanteeseen onkin hyvä hakea neuvoja ja yrittää saada positiivista muutosta aikaan.  

Tarvitset alaikäisenä kotoa pois muuttamiseen huoltajien suostumuksen, joten hyvä ajatus, että otatte asian puheeksi vanhempienne kanssa. Voitte yhdessä perheen kesken keskustella ja arvioida, onko teidän muuttonne pois kotoa hyvä idea. Voitte kuitenkin valmistautua tähän siskosi kanssa ottamalla selvää muuttoon ja itsenäiseen asumiseen liittyvistä asioista ja suunnittelemalla, miten hoidatte esimerkiksi raha-asiat omillaan asuessanne.  

Voitte siskosi kanssa käydä läpi Nuorisoasuntoliitto NALin Oletko valmis? -sivua (linkki aukeaa uuteen välilehteen). Sen tarkoitus on auttaa nuorta pohtimaan, onko hän valmis muuttamaan omilleen. Tämä auttaa teitä myös vastaamaan kysymykseen, onko hyvä idea muuttaa pois kotoa.  

Kelan tuet turvaa opiskelijan toimeentulon 

Opiskelijoilla on oikeus Kelan maksamiin etuuksiin. Eli sekä sinä että siskosi saatte Kelalta tukia opiskeluaikananne. Opiskelijan pikaoppaasta saatte katsauksen opiskelijan tärkeimmistä Kela-asioista (linkki aukeaa uuteen välilehteen)Tukien määrään vaikuttaa moni asia. Yleisimmin opiskelijat saavat opintotukea ja asumistukea sekä joissain tapauksissa toimeentulotukea. Voitte arvioida tukien määrän Kelan laskureilla (linkki aukeaa uuteen välilehteen).  

Kelasta voi kysyä suoraan, jos haluaa tietää jostakin tuesta tarkemmin. Asiantuntija auttaa teitä maksutta. Tukiasiat tuntuvat joskus monimutkaisilta, ja aina kannattaa ennemmin kysyä kuin jäädä epävarmuuteen, jotta ei tule yllätyksiä myöhemmin.  

Työnteko opintojen ohessa helpottaa opiskelijan taloutta 

Monet opiskelijat tekevät opintojen ohella ilta- ja viikonlopputöitä osa-aikatöinä tai keikkatöinä ja helpottavat näin opiskelijabudjettiaan. Olisiko työnteko teille mahdollista opintojen ohessa?  

Budjettilaskuria hyödyntämällä voi arvioida tulot ja menot 

Näiden pohdintojen ja selvitysten jälkeen voitte laskea budjettilaskurilla, pärjäisittekö rahallisesti omillanne asuessa. NALin budjettilaskuriin pääsette tästä (linkki aukeaa uuteen välilehteen) 

Perhesuhteiden haasteisiin saatavilla apua 

Muista myös, että perhesuhteiden haasteisiin, kuten vuorovaikutuksen ongelmiin, on saatavilla apua. Apua voi hakea esimerkiksi koulukuraattorilta tai sosiaalipalveluista. Lue lisää sosiaalipalveluiden sivulta (linkki aukeaa uuteen välilehteen). 

Toivottavasti vastaus auttaa teitä eteenpäin asiassanne.  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Paino

Meen nyt vaa iha suoraan asiaan. Eli siis sain tossa about vuos sitte adhd lääkityksen ja lääkkeiden vaikutuksesta ruokahalua ei oikein ole joten paino tippu jonkun verran. Nyt viimeisimmän terveystarkastuksen jälkeen terkkari laitto et jos paino tippuu vielä nii tulis lääkkeen vaihto joten aloin tarkkailemaan omaa syömistäni nyt vähän enemmän ja aloin yrittää saada painoa vähän nousemaankin. Mutta se ongelma on nyt sitten siinä että tykkään tästä painosta mikä mulla nyt on enkä haluu että se paljoa nousis. Ei mulla mitään ongelmia sinänsä syömisen suhteen ole että ihan terve suhde ruokaan on mutta en vaan muista syödä kun ei tule nälkä. Nii en oikein tiiä että mitä mun pitäis tehä ku haluisin että mun paino pysyy semmosena mikä se nyt on enkä välttämättä haluis että se nousis ainakaan paljoa.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Porkkana! 

Kiitos viestistäsi. Ruokailujen muistamiseen voisi auttaa, jos laittaa itselle puhelimeen toistuvia muistutuksia, jotka hälyttävät aina silloin, kun on aika ruokaillaYksi vaihtoehto on, että pyytää esimerkiksi vanhempaa muistuttamaan ruokailuista. Päivittäin on yleensä hyvä syödä 4–5 kertaa (noin 3–4 tunnin välein)Tervekoululainen.fi-sivustolta voit lukea lisää aterioiden rytmityksestä (linkki avautuu uuteen välilehteen). 

Kun syö säännöllisesti, riittävästi ja monipuolisesti terveellisin periaattein sekä liikkuu arjessa yleisten liikkumissuositusten mukaisesti, painon ei pitäisi päästä nousemaan eikä laskemaan. Voit tutustua liikkumissuosituksiin Tervekoululainen.fi-sivustolla (linkki avautuu uuteen välilehteen)On myös tärkeää nukkua ja levätä riittävästi.  

Henkilökohtaisempaa neuvontaa saat esimerkiksi kouluterkkariltasi. Hän on terveydenalan ammattilainen, joka pääsee tarkastelemaan tietojasi ja keskustelemaan kanssasi ruokailuista ja siitä, millaiset liikkumisen tavat sopisivat juuri sinulle parhaiten.  

Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

pulma

miten datankeruu vaikuttaa mainoksiin kysyn koska s euraan tubessa jenkki firmaa mutten saa siitä tai siihen liittyviä mainoksia

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei tuber! 

Kiitos kysymyksestäsi. Näkemiisi mainoksiin vaikuttavat YouTubessa katsomiesi videoiden sisältöjen lisäksi myös Google-tilisi tiedot, esimerkiksi ikä ja sukupuoli. Mainoksiin vaikuttaa myös esimerkiksi Googlen muihin palveluihin liittyvä toiminta, käyttämiesi verkkosivustojen tyypit ja laitteesi sisältämien mobiilisovellusten käyttö.  

Google kerää myös erikseen "mainosprofiilia" käyttäjästä mahdollisten kiinnostuksen kohteiden perusteella ja siksi näyttää tiettyjä mainoksia. Googlen lisäksi muutkin tahot keräävät käyttäjistään dataa ja mahdollisesti jakavat tätä mainostajille.  

Lisäksi mainostajat päättävät itse kohderyhmänsä. On siis mahdollista, että et kuulu kyseisen firman kohderyhmään. Jotkut ulkomaalaiset firmat saattavat valita kohderyhmäkseen esimerkiksi vain henkilöt, jotka sijaitsevat yrityksen kanssa samassa maassa.  

Terkuin, Riina & Marko | Nuortenelämä.fi  

Fantasioin peg-napista

Syöminen on useinmiten inhottavaa. Tykkään vain muutamista ruuista ja ne eivät ole kovin ravitsevia(tyyliin ei-täysjyvä spagetti ketsupilla), muissa on väärä maku/haju/koostumus/ulkonäkö/tms. Syytän nirsoudestani autismia. En saa myöskään syötyä apteekin täydennysravintovalmisteita maun ja koostumuksen takia, en vanukkaita, soseita enkä juomia, yrittänyt olen. Kehokaan ei voi tämän takia kauhean hyvin vaikken olekaan alipainoinen. Fantasioin usein siitä että minulle tulisi jokin oikea syömisongelma kuten nielemisvaikeus ja saisin peg-napin, sitten ei tarvitsisi yrittää syödä vaan saisi ruokkia itselleen terveellistä letkuravintovalmistetta ja olo paranisi. Olin nimittäin kerran viikon nenämahaletkussa ja se oli elämäni parasta aikaa... Miten pääsisin eroon tästä tyhmästä mahdottomasta haaveesta, kun eihän ole oikein että haaveilen lääketieteellisestä jutusta jota sitä todella tarvitsevat varmaan oikeasti inhoavat? Tuskin se käytännössä olisi niin kivaa.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi, tässä Autismiliiton neuvontatiimin vastaus sinulle:

Hei!

Ruokaan ja syömiseen liittyy autismikirjon ihmisillä usein haasteita. Niihin liittyy hyvin monilla erilaisia aisteihin liittyviä haasteita sekä strukturoinnin, jäsentämisen tarpeita. Erityisesti aistikokemuksena ruoka ja syöminen voi olla monille hyvin haastava: on makuja, hajuja, koostumuksia, liikettä ja sen ylläpitoa. Kuvaamasi perusteella ajattelisin, että sinun haasteesi liittyvät juuri aistitoimintojen erityisyyksiin. Neuvoisin sinua hakeutumaan autismikirjosta ja aistien erityisyyksistä ymmärtävän ravitsemusterapeutin puheille ja voisitte yhdessä alkaa pohtimaan ruokia, joita sinun olisi mahdollista syödä. Myös osaava aisteihin erikoistunut toimintaterapeutti voisi olla hyvä vaihtoehto. Tärkeintä on, että et jää kokemuksesi kanssa yksin!

Autismiliiton neuvontapalvelu

Hei, kiitos kysymyksestäsi. Vuodenvaihteen lomien vuoksi vastaamisessa on tavallista pidempi viive. Vastaus on kuitenkin tulossa. 

T. Riina / Nuortenelämä.fi-ylläpito

Ok, mutta miksiköhän tosi moniin uudempiin kysymyksiin on jo vastattu mutta tähän ei vieläkään :( Ellei sitten kyseessä ole tärkeysjärjestykseen laittaminen, tämähän on periaatteessa täysin kiireetön ja hyvin turha pikku ongelma.


Hei. Tämä johtuu siitä, että Kysyttävää-palstalla on lähes 70 vastaajaa, ja jokainen vastaaja vastaa kysymyksiin sitä mukaa, kun ehtii. Normaalisti kuitenkin aina viiden arkipäivän sisällä, mutta vuodenvaihteen aikaan osalla vastaajista on lomaa, minkä takia valitettavasti vastaamisessa on tavallista pidempi viive.. Pahoittelut vielä tästä! Vastaamme kuitenkin kaikkiin kysymyksiin, jokainen kysymys on tärkeä.

terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

KERTOKAA

hei oon tällänen 13v tytsy ja mul alko menkat eile en tiiä mitää menkoist tuleeks niist jotai kipui voinks tehä kaiken iha normaalisti ja mua pelottaa et voinks vaik olla pitkän automatkan istumas koska pelkään että menkat tulee penkille tai koulussa:( voitteko auttaa:(?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi nimimerkki HELP! 

Kiitos kysymyksestäsi. Ensimmäisten 2-3 vuoden ajan kuukautiskierrot voivat olla epäsäännöllisiä. Vuoto voi joskus olla tavallista runsaampaa tai niukempaa. Aluksi kuukautiset voivat olla kivuttomat, mutta monille tulee ainakin lieviä kuukautiskipuja, kun kuukautiskierrot säännöllistyvät. Kipuihin on mahdollista saada helpotusta erilaisin keinoin. 

Normaalit kuukautiset eivät rajoita elämää, kaiken voi tehdä siis normaalisti. Kuukautissuojaa toki pitää vaihtaa riittävän usein tulehduksilta välttymiseksi, ja jotta vaatteet ja öisin lakanat eivät sotkeuduKuukautissuojia on monenlaisia ja erikokoisia, ja niitä kokeilemalla löytää itselle sopivat. Kuukautissuojina voi käyttää: pikkuhousunsuojia, terveyssiteitä, kuukautiskuppia (kuukuppi)tamponeja ja kuukautissieniä. Tutustu kuukautissuojiin Hyvä kysymys –palvelun sivulla (linkki avautuu uuteen välilehteen)Emättimen sisään laitettavien suojien käyttöä joutuu yleensä aluksi vähän harjoittelemaan, mutta sitten niiden asettaminen alkaa sujua näppärästi. 

Kun on sopiva suoja, sen kanssa kyllä pärjää yleensä hyvin oppitunnin ajan. Pitkiin automatkoihin voi valmistautua siten, että vaihtaa juuri ennen lähtöä kuukautissuojan ja ottaa suojia mukaan. Reitiltä voi vaikka etukäteen katsoa, missä kohtaa voisi pysähtyä vaikka huoltoasemalle vessaan.  

Erityisesti jos on runsaat kuukautiset, voi halutessaan käyttää sekä tamponia (tai kuukuppia tai kuukautissientä) että pikkuhousunsuojaa tai terveyssidettä sellaisissa tilanteissa, joissa joutuu olemaan tavallista pidempään pääsemättä vessaan. Näin ainakin saa turvallisuudentunteen siitä, että vuoto ei pääse housuihin asti. 

Voit halutessasi jutella kuukautisten alkamisesta vanhempasi kanssa. Kun hän on tietoinen asiasta, voi hän esimerkiksi hankkia sinulle haluamiasi kuukautissuojia. 

Ihanaa vuodenvaihteen aikaa sinulle!  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Sivut