Uusimmat kysymykset

Täältä löydät Kysyttävää-palstan viimeisimmät kysymykset sekä niihin tulleet kommentit ja vastaukset.

Sivut

lukio

Hei! Olen menossa IB-linjalle lukioon syksyllä ja se on englanniksi ja nyt minua alkoi pelottamaan selviänkö siitä englannin taidoillani vaikka olen hyvä siinä kielessä

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei.

Hienoa, että olet valinnut jatko-opinnoiksesi IB-linjan. Olet varmasti miettinyt asiaa jo pitempään ennen kuin olet tehnyt valintasi. Ehkä vanhempasi, kaverisi, opettajasi ja opinto-ohjaajasi ovat kannustaneet sinua hakemaan IB-linjalle, ja hekin uskovat sinun pärjäävän hyvin. Sinua on nyt alkanut pelottaa, selviätkö omilla englannin kielen taidoillasi, vaikka kerrot olevasi hyvä kielessä. IB-linjalla englannin kieli on jatkuvasti käytössä, joten taidot vahvistuvat ihan itsestäänkin opintojen edetessä. On ihan luonnollista tuntea pelkoa ja epävarmuutta uusien haasteiden edessä, eikä näistä tunteista tarvitse olla huolissaan. Usein pelon ja epävarmuuden tunteet auttavat valmistautumaan haastaviin asioihin ja tilanteisiin, sekä saavat yrittämään entistä kovemmin.

Sinun olisi kuitenkin hyvä jutella ajatuksistasi vanhempiesi, kavereiden tai esimerkiksi opinto-ohjaajasi kanssa. Heiltä saat varmasti lisää tukea ja kannustusta. Voit myös yrittää keskittyä positiivisiin asioihin, kuten tulevaan kesään ja uusiin tuleviin luokkakavereihin.

Sinun on myös hyvä tietää, että jos IB-linja alkaa tuntua liian haastavalta sinulle, voit miettiä muita jatko-opintomahdollisuuksia. Esimerkiksi tavallisiin lukio-opintoihin vaihtaminen onnistuu kyllä, jos opintojen aikana tulet siihen tulokseen, että haluat keskeyttää IB-linjan.

Mukavaa kevään jatkoa sinulle.

Hanna, Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi

Miehellä vaipat.

Moi! Olisin kysynyt että mistä voi ostaa aikuisten paksuja vaippoja? Minä tykkään pissata julkisilla paikoilla Housuun, niin että joku näkee, minua kiihottaa se, olenko jotenkin sairas? Haluaisin että joku vanhempi nainen vaihtaisi minulle vaipat, minulla on aika kookas penis.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei!

Aikuisten vaippoja eli inkontinenssisuojia voi ostaa tavallisista ruokakaupoista, apteekeista tai tilata internetistä niin että ne tulevat kotiin. Voit etsiä verkkokauppoja vaikka googlesta kun laitat hakusanaksi inkontinenssisuoja.

Muuten kannattaa opetella käymään vessassa ja yrittää julkisilla paikoilla olla pissaamatta housuun. Jos haluat saada apua kannattaa käydä oman paikkakunnan terveysasemalla puhumassa tästä ja miettiä mikä auttaisi.

Jokaisen kiihottuminen on yksilöllistä ja ihmisiä kiihottaa erilaiset asiat. Jos sinua mietityttää oma seksuaalisuus tai siihen liittyvät asiat, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi poikien talon seksuaalineuvontaan, josta voit lukea lisää tästä. Myös Sexpo tarjoaa maksutonta neuvontaa seksuaalisuuden, seksin, sukupuolisuuden ja ihmissuhteiden kysymyksissä. Neuvontaa on saatavilla netissä, puhelimitse, Skypen välityksellä ja kasvokkain. Sexpon palvelut ovat luottamuksellisia ja yhteyttä voi ottaa myös nimettömästi.

Toivottavasti näistä vastauksista on sinulle hyötyä.

Nuortenelämä Espoo

Joo eli vaippoja voi ostaa monista liikkeistä, parhaita tuloksia löydät kun haet vain netistä myös naispuolinen vaipanvaihtaja on yleensä normaali periaate. Löydät avustajankin luultavasti joko tuttavapiiristä tai netistä hakemalla.

Ystävällisin terveisin, Kaija Nopola


En saa vedettyä esinahkaa taakse

Eli en saa vedettyä esinahkaa lähes yhtään terskan yli peniksen pituus kyllä vasta 5 cm. Karvotusta kyllä on jo jonkin verran. Mutta olen lukenut, että useimmiten ikäiselläni se onnistuu.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi Poika 13 v!

Kiitos kysymyksestäsi, hienoa että otat selvää sinua mietityttävistä asioista. :)

Ei ole lainkaan epätavallista, että ikäisesi ei vielä saa vedettyä esinahkaa terskan yli. Ei siis syytä huoleen! Tässä vielä hieman tietoa aiheesta.

Väestöliiton nuorten sivuilta poimittua:

Osalla miehistä esinahka peittää koko terskan, toisilla se peittää sen osittain. Osalla terska on kokonaan näkyvillä. Esinahka yhdistyy terskaan, peniksen alapinnalla olevalla ihopoimulla, frenulumilla.

Usein viimeistään murrosiässä, peniksen kasvaessa, esinahka löystyy ja irtoaa terskan pinnasta. Tällöin esinahka on vedettävissä taaksepäin niin, että terska paljastuu.

Esinahka voi olla myös kireä ja ahdas. Se tarkoittaa, ettei sitä ei saa vedettyä taaksepäin. Kireälle esinahalle ei tarvitse tehdään mitään, ellei siitä aiheudu jotain haittaa tai vaivoja, kuten toistuvia tulehduksia. Joskus ahdas esinahka voi aiheuttaa kipua peniksen jäykistyessä ja seksitilanteissa, kuten itsetyydytyksessä. Jos ahdas esinahka aiheuttaa huolta ja vaivoja, on syytä varata aika lääkärille. Lääkäri arvioi tarvitseeko asialle tehdä jotain.

Tässä tietoa esinahasta Sexpon sivulta:

Esinahka on lapsen syntyessä kiinnittynyt penikseen kiinnikkeillä, jotka irtoavat itsestään ajan myötä. Joillakin kiinnikkeet irtoilevat vasta täysi-ikäisyyden kynnyksellä, toisilla aiemmin. Esinahkaa ei saa vetää väkisin terskan yli, sillä seurauksena voi olla kipua ja verenvuotoa sekä kudosvaurio.

On hyvin yleistä, että esinahka on ahdas. Tilanne on kuitenkin lähes aina hoidettavissa omin käsin. Esinahan tiukkuutta on mahdollista helpottaa varovaisilla venyttelyillä, joissa on hyvä käyttää apuna perusvoidetta, liukastetta tai hajusteetonta öljyä. Sitä voi venytellä myös suihkussa. Aika sekä säännöllinen ja kärsivällinen venyttely riittävät useimmiten tuomaan esinahkaan väljyyttä. Myös itsetyydytyksen yhteydessä tapahtuva esinahan liikuttelu on eduksi. Tärkeää on, ettei käsittele esinahkaa liian kovakouraisesti. Kannattaa pitää taukoa, jos tuntuu kipua.

Tilanteessasi ei siis tarvitse tehdä mitään. On ihan ok ja normaalia, että et vielä saa vedettyä esinahkaa terskan yli. Olet vielä murrosiässä, joten esinahka voi vielä löystyä ja irrota terskan pinnasta.

Jos asiasta kuitenkin aiheutuu sinulle jotain haittaa kuten kipuja/vaikeuksia esimerkiksi itsetyydytyksessä, silloin kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä koulusi terveydenhoitajaan tai terveysaseman lääkäriin.

Ihanaa kevättä sinulle! :)

Terkuin, Riina | Nuortenelämä.fi

penikseni

Hei!
olen 18-vuotias onko penikseni normaalin kokoinen se on 1cm pitkä

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei. Penis on normaali silloin, kun se toimii normaalisti. Normaaliin toimintaa kuuluu virtsaaminen ja kyky saada erektio. Jos peniksesi siis toimii normaalisti, sinulla ei ole syytä huoleen. Jos asia sinua kovasti mietityttää, voit käydä juttelemassa terveydenhoitajan kanssa.

Voit lukea lisätietoa peniksen kokoon liittyen Väestöliiton nuorten sivuilta.

Hanna, Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi

Täysin normaalia jokaisen siitin kasvaa omaa tahtiaan


Tarviiko huolestua?

Hei! Entiedä onko tää mitenkään vakavaa, mutta oon huomannut, että mun keho on alkanu ahdistaa mua kokoajan vaan entistä enemmän. Muut sanoo että oon normaalipainonen ja tiiän itekki etten ihan mikään liika lihava ole, mutta pidän itseäni silti vähän lihavana ja mun mielestä 10kg olis kyllä varaa vielä tiputtaa. Oon siis n. 170cm ja painan tällä hetkellä n.65kg.Yhtenä aamuna, en pystynyt mennä edes kouluun, kun omasta mielestä näytin niin inhottavalle, että masennuin ja aloin itkemään. Mun kaverit käy salilla ja niillä on täydellinen vartalo ja se saa mun olon vieläkin huonommaksi. Haluisin itekkin alkaa käymään salilla, mutta en edes kehtais mennä sinne, joten siks oon yrittäny treenata kotona, mut eisiitäkään oikein mitään tuu, turhaudun siihen aina tosi nopeesti. Normaalisti kun syön, se ei ahdista eikä siitä tuu mitään negatiivisia tunteita, mut mulla on tosi huono itsekuri ja sit joskus jos yritän olla pidempään syömättä nii sit illalla tulee kova nälkä ja ahmin kauheesti kerralla ruokaa ja tiiän, että se lihottaa vaan enemmän mut sit sen jälkeen ku oon ahminu, tulee kauhee olo ja tekis mieli vaan oksentaa kaikki ruoka ja oon joskus yrittänykki mut se ei oo onnistunu. Joskus on päiviä et näytän omasta mielestä hyvältä, mikä on aika erikoista kun sit taas suurimmaks osaks ajasta ajattelen ihan toisinpäin. Mietin vaan että voiko tää mun käytös olla merkki jostain alkavasta syömishäiriöstä? tää ei ainakaan tunnu kauheen normaalilta enään. Kiitos jos osaatte auttaa!

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Venla. 

Hyvä että otit yhteyttä ja haluat apua ja neuvoja. Samassa tilanteessa kanssasi on moni nuori nainen. Miettivät omaa kehoaan ja vertaavat muihin. Murrosiässä keho muuttuu ja muokkautuu ja tuntuu siltä että se voi näyttää joka päivä erilaiselta. Olet varmasti hyvä juuri sellaisena kuin olet.  

Omaa painoa ja kehoa ei kannata verrata kavereihin, koska kaikki ovat yksilöitä ja saman verran painavat voivat näyttää aivan erilaisilta. Painoon vaikuttavat luuston, lihaksiston ja sisäelinten suhteellinen paino.  

Monipuolinen ravinto ja säännöllinen ruokailurytmi ovat tärkeitä murrosiässä. Kasvava ja kehittyvä keho tarvitsee riittävästi energiaa. Noin 3-4 tunnin välein tapahtuvilla ruokailuilla, monipuolisella ruualla ja arkiliikunnalla on suuri vaikutus kehoon. Kun ruokaa tulee säännöllisesti, keho saa viestin, ettei ole hätää. Mikäli alkaa jättämään ruokailuja välistä, keho joutuu ikään kuin “taistele ja pakene”- tilaan ja alkaa käymään säästöliekillä. Terveelliset elämäntavat ovat hyvä, positiivinen juttu.  

Halutessasi juttele koulusi terveydenhoitajan kanssa painostasi, jos se sinua mietityttää. Hän on terveydenhuollon ammattilainen ja antaa sinulle asiantuntevia vastauksia esimerkiksi painoon ja terveellisiin elämäntapoihin liittyviin kysymyksiin. 

Myös muille luotettaville aikuisille kannattaa kertoa asiasta, he voivat ja osaavat auttaa sinua. 

Voit lukea lisää esimerkiksi MLL:n nuortennetistä, ja terve koululainen sivustolta.  

Myös Sekaisin chatistä saa keskustelua apua tilanteeseen. Pääset chattiin tästä. 

Omalta paikkakunnaltasi löytyy myös Tyttöjen talo, jonka toiminta on tarkoitettu 13-29-vuotiaille nuorille naisille. Kannattaa kurkata heidän Facebook-sivunsa tästä 

Jos syömishäiriö mietityttää tai kaipaat muuten tukea mielen hyvinvointiin, voit olla myös yhteydessä kuntasi nuorisopoliklinikkaan, jossa on mahdollisuus ajanvarauksettomaan vastaanottoon maanantaista torstaihin klo 16-17.30. Tästä linkistä lisätietoa.

/Nuortenelämä Espoo

 

Pienoismalli rakettien laukaisu

Joo eli olen tässä parin viimeisen viikon aikana rakentanut sellaista AEROBEE-HI pienoismalli rakettia jonka haluasin laukaista ilmaan.
Se on siis ihan harrasteluraketti eli ei mikään ilotulite joka syttyy tuleen ilmassa.
Vasta joitain päiviä sitten tajusin, että tuskin sitä nyt kotipihalla voi laukaista ja siihen varmaan tarvitsisin jonkinlaisen luvan.
Ajattelin laukaista tämän mökilläni sellaisesta vedessä kelluvasta lautasta (raketissa on myös laskuvarjo eli sen pitäisi säästyä).
En oo silti varma pitääkö mun hakea jonkinlaista lupaa poliisilta ja onko jotain kriteerejä millaisia pienoismalli raketteja voi laukaista.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei, Kiitos kysymyksestäsi. Suosittelen ottamaan yhteyttä poliisin neuvontapalveluun varmistaaksesi tarvitseeko rakentamasi raketti lupaa. Neuvoja saa numerosta 0295 419 800 arkisin klo 8-16.15 tai e-maililla neuvontapalvelu(at)poliisi.fi. Sähköpostitse asioista kysyttäessä neuvontapalvelu tarvitsee asiakkaan nimen, puhelinnumeron ja kotipaikkakunnan. Suomen pienoismallirakettiharrastajien keskustelufoorumilta voit saada myös hyödyllistä tietoa https://pollux.ayy.fi/rakettiforum/viewforum.php?f=2&sid=80186562aeef1042875481fb24a4f198

Ystäväni ongelmat kuormittavat

Mitä teen, kun ystäväni on todella epävakaa, masentunut ja itsetuhoinen vuodesta toiseen, purkaa stressiään minuun ja muihin ja häneen on vaikea luottaa? Ystävyyssuhteeni kuormittaa minua valtavasti ja ystäväni jatkuvat, vakavatkin ongelmat ja epäonnisuudet, sekä meidän yhteinen historiamme on oikeastaan ainut syy siihen että olemme enää niinkään läheisiä. Kykeneväisyyteni ja jaksamiseni ei tunnu enää riittävän hallitsemaan ystäväni itsepäistä luonnetta, mutta olen hänelle melkeimpä ainut läheinen, johon voi turvautua. Neuvoja?

Mielenterveyspalveluita voi olla turha harkita sillä hän tuskin sellaisiin suostuisi.
Välillä tuntuu että menee hyvin, mutta kun hetkeksi huoahtaa niin kaikki romahtaa taas alas ja seuraukset vaikuttavat minuun vahvasti. Kyseessä on myös yksi ainuista ystävistäni.

Onko sille rajaa, kun ystävyyssuhde alkaa muuttua liian epäterveelliseksi ja lohduttajasta tulee terapeutti, onko itsekästä edes ajatella niin?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki lohtulauseita!

Kiitos viestistäsi. Kerrot, että ystäväsi on epävakaa, epäluotettava, masentunut ja itsetuhoinen. Ystäväsi purkaa pahaa oloaan muihin ja sinuun. Olet hänelle melkeinpä ainut läheinen, johon turvautua. Tilanne on kuitenkin hyvin kuormittava sinulle ja ystäväsi ongelmat vaikuttavat sinuun vahvasti. Koet, että kykeneväisyytesi ja jaksamisesi ei enää tunnu riittävän. Ystäväsi ei kuitenkaan ole suostuvainen esimerkiksi hakemaan apua mielenterveyspalveluista. Kysyt neuvoa haastavaan tilanteeseesi. Mietit, onko sille rajaa, kun ystävyyssuhde alkaa muuttua epäterveelliseksi ja lohduttajasta tulee terapeutti.

Ikävää, että ystäväsi paha olo on jatkunut jo vuosia, eikä hän halua ammattilaisen apua. On hienoa ja arvostettavaa, että olet ollut ystäväsi tukena. Kiitos siitä! Olet varmasti hyvin tärkeä henkilö ystävällesi.

On kuitenkin ymmärrettävää, että tilanne vie sinulta voimia. Mielenterveyden häiriöt ovat haastavia ja kuormittavia sairastuneen henkilön lisäksi hänen läheisilleen. On ilman muuta oikein pitää huolta omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista, se ei siis ole itsekästä. Ystävän on tärkeää olla tukena, mutta se ei tarkoita, että sinun pitäisi ratkaista ystäväsi ongelmat tai toimia terapeuttina. On hyvä tiedostaa omat rajansa sen suhteen, milloin tukena olo tai auttaminen alkaa viedä itseltä liikaa voimia. Lisäksi, jos itse olet hyvin kuormittunut ja uupunut, on sinun hankala olla ystäväsi tukena, kun itse tarvitsisit tukea jaksamiseen. Täältä Mielenterveysseuran sivulta voit lukea osion ”Läheiseni on masentunut”.

Parastahan olisi, jos ystäväsi hakisi apua terveydenhuollosta, ammattilaisilta. Voit ilmaista ystävällesi, että hän on sinulle tärkeä ja että olet hänen tukenaan, mutta myös sen, että hänen tilanteeseensa on saatavilla ammattilaisten apua. Et pysty auttamaan häntä samalla tavalla kuin terveydenhuollon ammattilaiset. Masennus on sairaus, johon on olemassa tehokasta hoitoa. Apua kannattaa hakea terveydenhuollosta (opiskelijaterveydenhuolto, työterveyshuolto, terveysasema). Ystävääsi voidaan auttaa esimerkiksi terapialla ja lääkehoidolla. Täältä masennusinfon eri sivuilta saat lisää tietoa masennuksesta ja sen hoidosta. Voit vinkata sivuston myös ystävällesi.

Kannustan sinua hakemaan apua/tukea ja neuvoa (Esim. kuinka pitää huolta omasta hyvinvoinnista ja kuinka auttaa ystävääsi) esimerkiksi näiltä tahoilta:

  • FinFami ry tarjoaa tietoa, tukea ja vertaistukea ja neuvoa sekä järjestää esimerkiksi tapahtumia, vertaistukiryhmiä ja kursseja mielenterveyden häiriöstä kärsivien läheisille.
  • Mielenterveyden keskusliiton chat ja neuvontapuhelin ovat apunasi ja tukenasi. Chat on auki ti–to klo 12–15 ja puhelimeen voi soittaa aina arkisin klo 10 – 15. Voit käydä myös paikan päällä juttelemassa kasvotusten huolestasi ja tilanteestasi. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi silloin, kun huoli läheisestä on kova, omat keinot ovat hukassa tai kaipaat ratkaisuja tai kuuntelijaa. Palvelu sopii myös ystävällesi, joten voit vinkata sen myös hänelle.
  • Sekasin-chat tarjoaa keskusteluapua sekä sinulle että ystävällesi.

Paljon voimia ja jaksamista sinulle. Pidäthän huolta hyvinvoinnistasi. <3

Terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Onko normaalia

Onko normaalia että anoreksiaa sairastava on koko ajan kipeä? Esim flunssassa tai kuumessa jne

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei,

Kiitos yhteydenotostasi! Anoreksiaa sairastavan henkilön vastustuskyky on usein heikentynyt aliravitsemuksen vuoksi. Tästä johtuen henkilö sairastuu helposti esimerkiksi infektiosairauksiin ja potee heikon yleiskuntonsa vuoksi myös monia muita fyysisiä oireita. Toistuvan sairastelun vuoksi on hyvä olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin mahdollisten tulehduksellisten sairauksien poissulkemiseksi.

Kuopio SYLI -keskus(syömishäiriöliitto) tarjoaa tukea ja ohjattua vertaistoimintaa myös syömishäiriötä sairastavan läheisille. Avoimien kahvihetkien aikataulut voi tarkistaa osoitteesta: https://syomishairioliitto.fi/tukea-ja-toimintaa/kuopion-syli-keskus

Terveisin, Leena Vamokselta

vanhemmat

Olen nyt kauan miettinyt että mitä teen kun vanhempani vaan haukkuvat ja syrjivät minua. Olen nuorin perheessäni. Ahdistun kotiin tullessani ja jään joskus koulun jälkeen kaverien kanssa ulos että en joutuisi menemään kotiin. Alan miettimään aina että onko vika minussa vai vanhemmissani. Olen miettinyt menemistä puhumaan sossuille tai ohjaamoon mutta minua ahdistaa jutella tuntemattomille ihmisille. Suoraan sanoen pelkään kotiin tulemista. Vanhempani huutavat minulle niin että minussa olisi vika ja että kaikki ongelmat olisi minun syytäni. Usein minun mielipidettä tai haluuvutta ei kysytä vaan joudun tekemään kaiken minkä he sanovat. Onko vika minussa vai vanhemmissani? Mistä haen apua? Voiko tähän olla apua jossain? Mistä saan apua??

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki "elämämenee"! 

Kiitos viestistäsi koskien perhetilannettasi. Kysyit viestissäsi, mistä voisit hakea apua. 

Oletko kuullut Turussa toimivasta Linkki -toiminnasta? Linkistä nuoret voivat saada luottamuksellista keskusteluapua, tukea ja ohjausta, jos tilanne vanhempien kanssa on hankala, eikä oikein osaa ajatella, mistä tämä voisi johtua.  Linkkiin voi olla yhteydessä mm. chatin kautta, jos sinusta tuntuu hankalalta jutella suoraan tuntemattomille ihmisille, kuten kirjoitit. Myös tapaamiset livenä, vaikka myöhemmin, ovat mahdollisia, jos niin haluat. Kaikki Linkin palvelut ovat täysin maksuttomia. Lisätietoja toiminnasta: https://linkkitoiminta.fi/nuorille/keskusteluapu/ 

Toinen voisi olla MLL:n nuorten keskusteluapu, johon voi myös ottaa yhteyttä vaikka kirjoittamalla tai chatilla. Chat on auki sunnuntaista keskiviikkoon klo 17–20.

https://www.nuortennetti.fi/ihmissuhteet/ Myös heidän palvelunsa ovat täysin maksuttomia. 

Toivottavasti pääset näillä eteenpäin. Nämä palvelut ovat juuri tällaisia tilanteita varten, joten voit huoletta olla heihin yhteydessä <3 

Mari / tietopalveluohjaaja

Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu NuortenTurku  

Kavereiden sairaudet aiheuttaa huolta ja pelkoa

Mun kaveriporukkaan kuuluu 3 ihmistä, ja niillä kaikilla on jokin mentaalinen sairaus; jokaisella masennus ja huono itsetunto, yhdellä lisäksi anoreksia.
Mulla ei enään ole mitään sairautta, oon ilosempi ku oon ikinä ollu. Mutta nää mun ystävien sairaudet saa mun olon jotenki pahemmaksi, ku mun pitää aina varoo mitä sanon etten loukkaa niitä ja lisää niitten huonoo itsetuntoa, ja ku pelkään usein että pian ne joutuu osastolle tai yrittää itsemurhaa.
Haluisin usein puhuu jollekki mun mieltä painavista asioista liittyen näihin mun kavereihin, mutta en tiiä kenelle voisin puhuu. Vanhemmille en haluu vaikka ne tietääkin jo mun kaverien sairauksista, enkä mä mun muitten kavereitten kaa viitti puhuu siitä ku ne ei tiedä näitten kolmen sairauksista, enkä mä haluu olla se joka ne paljastaa.
Miten siis saisin tän mun huolen ja pelon poistettua? Kenen kanssa mä puhuisin tästä?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Moklobemidi!

Kiitos, kun laitoit meille viestiä tänne Kysyttävää-palstalle. Sinua huolestuttaa ja pelottaa kavereidesi sairaudet. Tahtoisit puhua jonkun kanssa ja kysytkin, kenen kanssa oikein voisit puhua. Mietit, miten saisit huolen ja pelon poistettua.

Mukava kuulla, että sinulla itselläsi on asiat hyvin. Ikävää, että niin ei ole kavereidesi kohdalla. Olet varmasti tärkeä tuki kavereillesi. Hienoa, että huolehdit kavereistasi, olet hyvä ystävä. On kuitenkin ymmärrettävää, että tukena olo tuntuu joskus raskaalta ja voi viedä voimia. Mielenterveyden häiriöt ovat haastavia ja kuormittavia sairastavan henkilön lisäksi hänen läheisilleen. Sinun onkin tärkeää pitää huolta myös omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Täältä Mielenterveysseuran sivulta voit lukea lisää aiheesta.

Tässä eri tahoja, joista saat keskusteluapua:

  • Voit jutella nuorille tarkoitetuissa chateissa huolestasi ja pelostasi. Erilaisia chatteja löytyy Netarista. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja niissä voi jutella nimettömänä.
  • Syömishäiriöliiton tukipuhelin päivystää numerossa 02 251 9207 maanantaisin klo 9.00–15.00 välillä. Se on tarkoitettu syömishäiriötä sairastavien lisäksi heidän läheisilleen, eli esimerkiksi sinulle.
  • FinFami ry järjestää esimerkiksi vertaistukiryhmiä mielenterveyden häiriöstä kärsivien läheisille.
  • Mielenterveyden keskusliiton chat ja neuvontapuhelin ovat myös sinua varten. Chat on auki ti–to klo 12–15 ja puhelimeen voi soittaa aina arkisin klo 10 – 15.
  • Jos tahdot jutella kasvotusten, voit jutella esimerkiksi paikkakuntasi nuorisotyöntekijän kanssa. Hän varmasti kuuntelee ja keskustelee kanssasi mielellään ja luottamuksellisesti (esimerkiksi nuorisotilalla).

Tsemppiä ja jaksamista sinulle! Kiitos, kun olet kavereidesi tukena. Muista myös pitää huolta omasta hyvinvoinnistasi. <3

Haleja, Riina | Nuortenelämä.fi

Sivut