Lisää uusi kommentti

Uusimmat kysymykset

Täältä löydät Kysyttävää-palstan viimeisimmät kysymykset sekä niihin tulleet kommentit ja vastaukset.

Sivut

Saako 17 vuotias päättää itsenäisesti muuttaa toisten perheenjäsenien luokse?

Terve,

Olen 17 vuotias poika Espoossa. Minulla on ollut kotona rankka vuosi. Olen ollut esim lastensuojelun kanssa tekemisissä koska minulla on niin henkisesti huono olla kotona. Haluan muuttaa isovanhempieni luokse, ketkä asuvat Helsingissä.

Minun ainoa laillinen huoltaja, siis äitini, ei anna minun muuttaa pois kotoota ollenkaan - ei siis omaan asuntoon tai isovanhempieni luokse. Lastensuojelu ei auttanut minua ollenkaan ja otti äitini puolen. Äitini on uhannut soittaa poliisit jos muutan pois.

Minun isovanhemmat olevat antaneet minulle luvan muuttaa heidän luokse. Voinko minä muuttaa heidän luokse ilman minun äidin suostumusta ja jos en, voiko minut pakottaa takaisin kotiin siinä tilanteessa että en lähde isovanhempieni luota?

En saanut minkäänlaista juridista tietoa lastensuojelulla ja en ole löytänyt mitään netistä. Olen Suomen kansalainen.

Kiitos paljon,

Anonyymi

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei, 

kiitos viestistäsi. Haluaisit muuttaa isovanhempiesi luokse, mutta huoltajasi ei anna lupaa. Olet jo ollut lastensuojelun kanssa tekemisissä, ja koet ettet ole sieltä saanut tarvitsemaasi tukea. 

Lain mukaan huoltaja päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajan on keskusteltava lapsen kanssa ennen päätöksentekoa ja otettava huomioon tämän mielipide ja toivomukset. Huoltajan on kerrottava lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista tämän ikä ja kehitystaso huomioiden.  (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 4 § (Finlex)) Alaikäinen tarvitsee vanhempien/huoltajien luvan omilleen muuttaessa. Omaan asuntoon muuttaessa yleensä tarvitsee vanhemman allekirjoittamaan vuokrasopimuksen.  

Ehdottaisin sinulle, että yrität vielä jutella äitisi kanssa ja jos se tuntuu mahdottomalta tai asia ei etene, voisit ottaa yhteyttä Nuorten turvataloon. https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/nuortenturvatalot  Heillä voisi olla tarjota ainakin keskusteluapua ja vinkkejä sinulle tai sinulle ja äidillesi yhdessä ja voisitte yhdessä miettiä ratkaisua, joka olisi kaikille hyvä.  

Jos olet tällä hetkellä opiskelijana jossain oppilaitoksessa, voit myös olla yhteydessä kuraattoriin, jonka kanssa voisit käydä tilannettasi läpi.  

Toivottavasti saat asiaasi ratkaisun pian.  

Ystävällisin terveisin Marjo, Nuorten Elämä Espoo 

Moi. Luulen, että lastensuojelussa ei ehkä ole tullut kaikki seikat ilmi. Se on nyt nimenomaan se taho, johon sinun tulisi ottaa yhteyttä. Jos olosuhteet kotona ovat sellaiset, että sinun on paha olla, pääset luultavasti isovanhemmillesi, kunhan heidän olosuhteet on selvitetty. Onnea matkaan terveisin yksi lastensuojelu äiti 17 vuotiaan tyttären kanssa.


omaan asuntoon muuttaminen täysi-ikäisen siskon kanssa

olen 15, 2022 kesällä 16 ja siskoni on 17, 2022 helmikuussa 18. vanhempamme erosivat noin 7 vuotta sitten, mutta eivät voi käydä normaalia keskustelua ilman että siitä puhkeaa riita. isäni ja siskoni välit eivät ole kovin hyvät, eli he riitelevät aika usein. nämä molemmat asiat ahdistavat minua ja kotona on joskus todella epämukavaa olla, ja sen kukkuraksi vielä joka viikkoinen kodin vaihto ja koulu. siskoni käy lukiota ja itse aijon hakea amikseen ensi vuonna.
eli siis, olemme suunnitelleet vanhemmille puhumista asiasta, ja sitä että kuin olen 16 ja hän 18, muuttaisimme mahdollisesti samaan rakennukseen kuin äitimme, ja samaan asuntoon yhdessä.
haluan kovasti päästä eroon syyllisyyden tunteesta jos vietän aikaa toisen vanhemman kanssa enemmän kuin toisen, ja uskon että asiaa helpottaisi jos suunnitelmamme onnistuu.
ainut vaan, että vanhempamme eivät ole kovin varakkaita, ja isälläni on rahaongelmia koronan takia. miten asiaa voisi edeltää, ja onko se hyvä idea?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki sofia! 

Kiitos viestistäsi. Olen pahoillani, että teillä on haasteita perhesuhteissa.. Satunnaiset riidat kuuluvat ihmissuhteisiin, mutta jos riitely on jatkuvaa, voi se tuntua hyvinkin raskaalta ja kuluttavalta. Sellaiseen tilanteeseen onkin hyvä hakea neuvoja ja yrittää saada positiivista muutosta aikaan.  

Tarvitset alaikäisenä kotoa pois muuttamiseen huoltajien suostumuksen, joten hyvä ajatus, että otatte asian puheeksi vanhempienne kanssa. Voitte yhdessä perheen kesken keskustella ja arvioida, onko teidän muuttonne pois kotoa hyvä idea. Voitte kuitenkin valmistautua tähän siskosi kanssa ottamalla selvää muuttoon ja itsenäiseen asumiseen liittyvistä asioista ja suunnittelemalla, miten hoidatte esimerkiksi raha-asiat omillaan asuessanne.  

Voitte siskosi kanssa käydä läpi Nuorisoasuntoliitto NALin Oletko valmis? -sivua (linkki aukeaa uuteen välilehteen). Sen tarkoitus on auttaa nuorta pohtimaan, onko hän valmis muuttamaan omilleen. Tämä auttaa teitä myös vastaamaan kysymykseen, onko hyvä idea muuttaa pois kotoa.  

Kelan tuet turvaa opiskelijan toimeentulon 

Opiskelijoilla on oikeus Kelan maksamiin etuuksiin. Eli sekä sinä että siskosi saatte Kelalta tukia opiskeluaikananne. Opiskelijan pikaoppaasta saatte katsauksen opiskelijan tärkeimmistä Kela-asioista (linkki aukeaa uuteen välilehteen)Tukien määrään vaikuttaa moni asia. Yleisimmin opiskelijat saavat opintotukea ja asumistukea sekä joissain tapauksissa toimeentulotukea. Voitte arvioida tukien määrän Kelan laskureilla (linkki aukeaa uuteen välilehteen).  

Kelasta voi kysyä suoraan, jos haluaa tietää jostakin tuesta tarkemmin. Asiantuntija auttaa teitä maksutta. Tukiasiat tuntuvat joskus monimutkaisilta, ja aina kannattaa ennemmin kysyä kuin jäädä epävarmuuteen, jotta ei tule yllätyksiä myöhemmin.  

Työnteko opintojen ohessa helpottaa opiskelijan taloutta 

Monet opiskelijat tekevät opintojen ohella ilta- ja viikonlopputöitä osa-aikatöinä tai keikkatöinä ja helpottavat näin opiskelijabudjettiaan. Olisiko työnteko teille mahdollista opintojen ohessa?  

Budjettilaskuria hyödyntämällä voi arvioida tulot ja menot 

Näiden pohdintojen ja selvitysten jälkeen voitte laskea budjettilaskurilla, pärjäisittekö rahallisesti omillanne asuessa. NALin budjettilaskuriin pääsette tästä (linkki aukeaa uuteen välilehteen) 

Perhesuhteiden haasteisiin saatavilla apua 

Muista myös, että perhesuhteiden haasteisiin, kuten vuorovaikutuksen ongelmiin, on saatavilla apua. Apua voi hakea esimerkiksi koulukuraattorilta tai sosiaalipalveluista. Lue lisää sosiaalipalveluiden sivulta (linkki aukeaa uuteen välilehteen). 

Toivottavasti vastaus auttaa teitä eteenpäin asiassanne.  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Paino

Meen nyt vaa iha suoraan asiaan. Eli siis sain tossa about vuos sitte adhd lääkityksen ja lääkkeiden vaikutuksesta ruokahalua ei oikein ole joten paino tippu jonkun verran. Nyt viimeisimmän terveystarkastuksen jälkeen terkkari laitto et jos paino tippuu vielä nii tulis lääkkeen vaihto joten aloin tarkkailemaan omaa syömistäni nyt vähän enemmän ja aloin yrittää saada painoa vähän nousemaankin. Mutta se ongelma on nyt sitten siinä että tykkään tästä painosta mikä mulla nyt on enkä haluu että se paljoa nousis. Ei mulla mitään ongelmia sinänsä syömisen suhteen ole että ihan terve suhde ruokaan on mutta en vaan muista syödä kun ei tule nälkä. Nii en oikein tiiä että mitä mun pitäis tehä ku haluisin että mun paino pysyy semmosena mikä se nyt on enkä välttämättä haluis että se nousis ainakaan paljoa.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Porkkana! 

Kiitos viestistäsi. Ruokailujen muistamiseen voisi auttaa, jos laittaa itselle puhelimeen toistuvia muistutuksia, jotka hälyttävät aina silloin, kun on aika ruokaillaYksi vaihtoehto on, että pyytää esimerkiksi vanhempaa muistuttamaan ruokailuista. Päivittäin on yleensä hyvä syödä 4–5 kertaa (noin 3–4 tunnin välein)Tervekoululainen.fi-sivustolta voit lukea lisää aterioiden rytmityksestä (linkki avautuu uuteen välilehteen). 

Kun syö säännöllisesti, riittävästi ja monipuolisesti terveellisin periaattein sekä liikkuu arjessa yleisten liikkumissuositusten mukaisesti, painon ei pitäisi päästä nousemaan eikä laskemaan. Voit tutustua liikkumissuosituksiin Tervekoululainen.fi-sivustolla (linkki avautuu uuteen välilehteen)On myös tärkeää nukkua ja levätä riittävästi.  

Henkilökohtaisempaa neuvontaa saat esimerkiksi kouluterkkariltasi. Hän on terveydenalan ammattilainen, joka pääsee tarkastelemaan tietojasi ja keskustelemaan kanssasi ruokailuista ja siitä, millaiset liikkumisen tavat sopisivat juuri sinulle parhaiten.  

Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

pulma

miten datankeruu vaikuttaa mainoksiin kysyn koska s euraan tubessa jenkki firmaa mutten saa siitä tai siihen liittyviä mainoksia

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei tuber! 

Kiitos kysymyksestäsi. Näkemiisi mainoksiin vaikuttavat YouTubessa katsomiesi videoiden sisältöjen lisäksi myös Google-tilisi tiedot, esimerkiksi ikä ja sukupuoli. Mainoksiin vaikuttaa myös esimerkiksi Googlen muihin palveluihin liittyvä toiminta, käyttämiesi verkkosivustojen tyypit ja laitteesi sisältämien mobiilisovellusten käyttö.  

Google kerää myös erikseen "mainosprofiilia" käyttäjästä mahdollisten kiinnostuksen kohteiden perusteella ja siksi näyttää tiettyjä mainoksia. Googlen lisäksi muutkin tahot keräävät käyttäjistään dataa ja mahdollisesti jakavat tätä mainostajille.  

Lisäksi mainostajat päättävät itse kohderyhmänsä. On siis mahdollista, että et kuulu kyseisen firman kohderyhmään. Jotkut ulkomaalaiset firmat saattavat valita kohderyhmäkseen esimerkiksi vain henkilöt, jotka sijaitsevat yrityksen kanssa samassa maassa.  

Terkuin, Riina & Marko | Nuortenelämä.fi  

Fantasioin peg-napista

Syöminen on useinmiten inhottavaa. Tykkään vain muutamista ruuista ja ne eivät ole kovin ravitsevia(tyyliin ei-täysjyvä spagetti ketsupilla), muissa on väärä maku/haju/koostumus/ulkonäkö/tms. Syytän nirsoudestani autismia. En saa myöskään syötyä apteekin täydennysravintovalmisteita maun ja koostumuksen takia, en vanukkaita, soseita enkä juomia, yrittänyt olen. Kehokaan ei voi tämän takia kauhean hyvin vaikken olekaan alipainoinen. Fantasioin usein siitä että minulle tulisi jokin oikea syömisongelma kuten nielemisvaikeus ja saisin peg-napin, sitten ei tarvitsisi yrittää syödä vaan saisi ruokkia itselleen terveellistä letkuravintovalmistetta ja olo paranisi. Olin nimittäin kerran viikon nenämahaletkussa ja se oli elämäni parasta aikaa... Miten pääsisin eroon tästä tyhmästä mahdottomasta haaveesta, kun eihän ole oikein että haaveilen lääketieteellisestä jutusta jota sitä todella tarvitsevat varmaan oikeasti inhoavat? Tuskin se käytännössä olisi niin kivaa.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi, tässä Autismiliiton neuvontatiimin vastaus sinulle:

Hei!

Ruokaan ja syömiseen liittyy autismikirjon ihmisillä usein haasteita. Niihin liittyy hyvin monilla erilaisia aisteihin liittyviä haasteita sekä strukturoinnin, jäsentämisen tarpeita. Erityisesti aistikokemuksena ruoka ja syöminen voi olla monille hyvin haastava: on makuja, hajuja, koostumuksia, liikettä ja sen ylläpitoa. Kuvaamasi perusteella ajattelisin, että sinun haasteesi liittyvät juuri aistitoimintojen erityisyyksiin. Neuvoisin sinua hakeutumaan autismikirjosta ja aistien erityisyyksistä ymmärtävän ravitsemusterapeutin puheille ja voisitte yhdessä alkaa pohtimaan ruokia, joita sinun olisi mahdollista syödä. Myös osaava aisteihin erikoistunut toimintaterapeutti voisi olla hyvä vaihtoehto. Tärkeintä on, että et jää kokemuksesi kanssa yksin!

Autismiliiton neuvontapalvelu

Hei, kiitos kysymyksestäsi. Vuodenvaihteen lomien vuoksi vastaamisessa on tavallista pidempi viive. Vastaus on kuitenkin tulossa. 

T. Riina / Nuortenelämä.fi-ylläpito

Ok, mutta miksiköhän tosi moniin uudempiin kysymyksiin on jo vastattu mutta tähän ei vieläkään :( Ellei sitten kyseessä ole tärkeysjärjestykseen laittaminen, tämähän on periaatteessa täysin kiireetön ja hyvin turha pikku ongelma.


Hei. Tämä johtuu siitä, että Kysyttävää-palstalla on lähes 70 vastaajaa, ja jokainen vastaaja vastaa kysymyksiin sitä mukaa, kun ehtii. Normaalisti kuitenkin aina viiden arkipäivän sisällä, mutta vuodenvaihteen aikaan osalla vastaajista on lomaa, minkä takia valitettavasti vastaamisessa on tavallista pidempi viive.. Pahoittelut vielä tästä! Vastaamme kuitenkin kaikkiin kysymyksiin, jokainen kysymys on tärkeä.

terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

KERTOKAA

hei oon tällänen 13v tytsy ja mul alko menkat eile en tiiä mitää menkoist tuleeks niist jotai kipui voinks tehä kaiken iha normaalisti ja mua pelottaa et voinks vaik olla pitkän automatkan istumas koska pelkään että menkat tulee penkille tai koulussa:( voitteko auttaa:(?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi nimimerkki HELP! 

Kiitos kysymyksestäsi. Ensimmäisten 2-3 vuoden ajan kuukautiskierrot voivat olla epäsäännöllisiä. Vuoto voi joskus olla tavallista runsaampaa tai niukempaa. Aluksi kuukautiset voivat olla kivuttomat, mutta monille tulee ainakin lieviä kuukautiskipuja, kun kuukautiskierrot säännöllistyvät. Kipuihin on mahdollista saada helpotusta erilaisin keinoin. 

Normaalit kuukautiset eivät rajoita elämää, kaiken voi tehdä siis normaalisti. Kuukautissuojaa toki pitää vaihtaa riittävän usein tulehduksilta välttymiseksi, ja jotta vaatteet ja öisin lakanat eivät sotkeuduKuukautissuojia on monenlaisia ja erikokoisia, ja niitä kokeilemalla löytää itselle sopivat. Kuukautissuojina voi käyttää: pikkuhousunsuojia, terveyssiteitä, kuukautiskuppia (kuukuppi)tamponeja ja kuukautissieniä. Tutustu kuukautissuojiin Hyvä kysymys –palvelun sivulla (linkki avautuu uuteen välilehteen)Emättimen sisään laitettavien suojien käyttöä joutuu yleensä aluksi vähän harjoittelemaan, mutta sitten niiden asettaminen alkaa sujua näppärästi. 

Kun on sopiva suoja, sen kanssa kyllä pärjää yleensä hyvin oppitunnin ajan. Pitkiin automatkoihin voi valmistautua siten, että vaihtaa juuri ennen lähtöä kuukautissuojan ja ottaa suojia mukaan. Reitiltä voi vaikka etukäteen katsoa, missä kohtaa voisi pysähtyä vaikka huoltoasemalle vessaan.  

Erityisesti jos on runsaat kuukautiset, voi halutessaan käyttää sekä tamponia (tai kuukuppia tai kuukautissientä) että pikkuhousunsuojaa tai terveyssidettä sellaisissa tilanteissa, joissa joutuu olemaan tavallista pidempään pääsemättä vessaan. Näin ainakin saa turvallisuudentunteen siitä, että vuoto ei pääse housuihin asti. 

Voit halutessasi jutella kuukautisten alkamisesta vanhempasi kanssa. Kun hän on tietoinen asiasta, voi hän esimerkiksi hankkia sinulle haluamiasi kuukautissuojia. 

Ihanaa vuodenvaihteen aikaa sinulle!  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

kyssäri

huomasin että crohmen selaushistoriasta oli itsestän hävinny sivu mutten poistanut historiaa tai postanut google tietojani miks näin kävi

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi kissafani! 

Kiitos kysymyksestäsi. En valitettavasti osaa sanoa varmuudella, miksi sivu on hävinnyt selaushistoriasta. Yksi mahdollinen syy on, että olet käyttänyt yksityistä selausta (incognito). 

Terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Empäs tiedä! Voi olla, että meitä painamaan jotain nappia vahingossa, ja sen seurauksena näin kävi. Jos se toistuu, kannattaa tarkistaa Chromen käyttöehdot.


en painanut


Kaveri uhkaa itsemurhalla!

Mun hyvä ystävä (täysi-ikäinen) uhkaa itsemurhalla. Hän kertoo olevansa väsynyt elämään ja maailmaan ja haluaa päättää päivänsä. Ei ole vielä kertonut milloin ja miten, mutta olen huolissani!!!! Mitä mun pitäisi tehdä??!! Aijon varmasti soittaa hätäkeskukseen jos tilanne sitä todella vaatii!!

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei! 

Kiitos viestistäsi. Teeihan oikein, kun kysyt neuvoja haastavaan tilanteeseen ja autat ystävääsi. 

MIELI ry:n sivulta “Miten tukea itsemurhaa harkitsevaa?” saat hyvät toimintaohjeet kuvailemaasi tilanteeseenSiirry tästä MIELI ry:n sivulle (linkki avautuu uuteen välilehteen) 

Kannustan lukemaan koko sivun alusta loppuun ja ottamaan linkin talteen mahdollista myöhempää tarvetta varten. Huomioi myös sivun ohjeet omasta jaksamisesta huolehtimiseen.  

Voit myös soittaa MIELI ry:n 24/7 Kriisipuhelimeen, jos haluat jutella tilanteesta ja saada lisää tukea: 09 2525 0111. 

Olet hyvä ystävä, kun autat. <3 Voimia ja jaksamista sinulle.  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

humalasalko

Mikä on humalasalko?

(Kysymys tullut Decibelistä. Kysymys ja vastaus näkyvät sekä Decibelin Kysy pois! -palstalla että Nuortenelämä.fi-palvelun Kysyttävää-palstalla.)

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moikka! 

Kiitos kysymyksestäsi. Humalasalko on humalan kasvatuksessa käytettävä tukikeppi. Humala taas on köynnöskasvi, jota näkee paljon suomalaisten pihoilla esimerkiksi talojen seinustoilla ja kuisteilla.  

Mukavaa loppuvuotta sinulle! 

Terkuin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Sattuuko verikoe?

Hei! Oon 13v tyttö. Mä pelkään ja jännitän kaikkee pistämistä tosi paljon. Esim. rokotuksii ja hemoglobiinin mittausta. Mulle ei oo ikinä tehty verikoetta.
Mulla ei oo nyt tiedossa, et tulis mitään verikokeita. Kuitenkin ehkä haluaisin ottaa verikokeen, koska haluan tietää että kaikki on kunnossa. En kuitenkaan usko että pystyisin voittamaan pelkoani ja meneään verikokeeseen omasta tahdostani.
Sattuuko verikoe? Tai miltä se tuntuu? Tuntuuko se samalta ku rokotus vai sattuuko enemmän? Ja mitä verikokeessa tarkallen ottaen tapahtuu? Menenkö sinne, ja heti pistetään? :(
En haluaisi puhua tästä vanhemmilleni, enkä tiedä kenelle voisin puhua tästä.

Toivon, että osaatte vastata edes johonkin kysymyksiini.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei, nimimerkki Minä ja kiitos kysymyksestäsi.

Huippua, että löysit Nuortenelämä- sivuston ja tulit kysymään asiasta, joka mietityttää.

On varsin yleistä ja täysin normaalia, että vieras ja ennestään kokematon asia pelottaa ja jännittää. Olet varmaan lapsena saanut normaalit rokotukset, mutta silloin ihminen on niin nuori, ettei tuolta ajalta juuri ole muistikuvia.

Verikoe ei juurikaan eroa muista mainitsemistasi piikitystilanteista. Kipua ei pitäisi tuntua sen enempää kuin hemoglobiinin mittauksessakaan. Ajallisesti verikokeen otto kestää yleensä hieman kauemmin, mutta kesto riippuu paljon siitä, millaisia tutkimuksia sinulle tehdään ja kuinka monta näytettä hoitaja ottaa kerrallaan.

Käytännössä verikokeeseen pääsee lääkärin lähetteellä ja tilanne on nopea ja mutkaton. Kun saavut verikokeen ottopaikkaan, sinut kutsutaan sisään hoitajan luo. Hän tarkistaa henkilöllisyytesi kysymällä sosiaaliturvatunnuksesi ja saat istua alas. Olisi hyvä kertoa hoitajalle, että sinua jännittää, jotta hän voi ottaa sen huomioon ja tehdä tilanteestasi ja olostasi mahdollisimman mukavan. He kohtaavat jännittäviä ja piikkikammoisia asiakkaita varmasti paljon ja osaavat hyvin rauhoitella ja kertoa, mitä tulee tapahtumaan. Saat tarvittaessa käydä myös sängylle makaamaan. Hoitaja tarkistaa lähetteeltä, millaisia näytteitä sinulta on määrätty otettavaksi ja laittaa välineet valmiiksi.

Näyte otetaan kyynärtaipeesta ja hoitaja käyttää suonen löytämiseksi pientä kiristyssidettä. Heti, kun sopiva suoni on löytynyt, hoitaja poistaa kiristyssiteen ja desinfioi pistoalueen.

Neula on muutaman millin ohuinen ja pituudeltaan muutamia senttejä. Hoitaja kertoo, kun hän on sinua pistämässä, ja parhaiten toimenpide onnistuu, kun olet niin rauhassa kuin mahdollista. Verta kerätään näytepurkkiin muutamia millilitroja ja sen jälkeen hoitaja ottaa neulan pois. Pistokohtaa kannattaa painaa paperilla hetken aikaa, jotta verenvuoto tyrehtyy kunnolla ja pistokohtaan ei tule mustelmaa. Kun olet saanut laastarin tai pienen haavataitoksen pistokohtaan, hoitaja varmasti kyselee, mitä olitte lääkärin kanssa tulosten kuulemisesta sopineet ja varmistaa, että vointisi on hyvä. Mikäli sinulla tulee missään vaiheessa huono olo, kerro siitä rohkeasti hoitajalle, niin näytteenotto voidaan tarvittaessa keskeyttää.

Kun hoitaja on varmistunut, että vointisi on hyvä, eikä sinulla ole enää kysyttävää, olet valmis lähtemään kotiin. Muutaman tunnin päästä voit irrottaa laastarin ja pistokohta paranee nopeasti itsestään.

Toivottavasti tämä pitkä sepustus antoi sinulle muutamia vastauksia kysymyksiisi. Voit lähettää uuden viesti, jos vielä joku asia jäi mietityttämään. Oman koulusi terveydenhoitajan kanssa voit myös puhua piikkikammostasi ja verikoetilanteista, jos mikä tahansa asia on mielenpäällä. Myös vanhempien kanssa voit ottaa jännityksesi puheeksi, hekin varmasti osaavat auttaa ja kuulla sinua.

Rentouttavaa joulun odotusta ja talven jatkoa sinulle!

Jenni, nuoriso-ohjaaja / Nuortenelämä Lappi

se sattuu hirveesti. ne ottaa sen tosi isolla neulalla ja pistää kovaa


Kuten tuossa aiemmassa kommentissa todetaan, neula, jolla verikoe otetaan, on hyvin ohut ja vain muutaman sentin mittainen. Pistos itsessään nipistää vähän, mutta ei satu paljoa.

Jenni / Nuortenelämä Lappi

Sen verikokeen jälkeen käsi tuntuu puutuneelta. Eikä se satu paljon paitsi jos heiluu tai kuvittelee että se sattuu tosi paljon.


Sivut