Lisää uusi kommentti

Uusimmat kysymykset

Täältä löydät Kysyttävää-palstan viimeisimmät kysymykset sekä niihin tulleet kommentit ja vastaukset.

Sivut

Tabletin/kännyn lataus

Kuulin epäselvästä lähteestä että iPadin ja iPhonen akut pysyisivät parhaassa kunnossa jos niiden ei yleensä antaisi kulua tyhjemmäksi kuin 20 prosenttiin ja ne lataisi useimmiten ainoastaan 80 prosenttiin, koska ”ensimmäiset ja viimeiset 20% ovat rankimpia akulle”. Onko tässä väitteessä mitään tosipohjaa vai onko ihan sama kuluttaa aina akut miltei tyhjäksi ja ladata ihan täyteen? Ottaako laitteiden lataus sähköä niin vähän ettei ole taloudellisesti olennaista merkitystä miten kalliiseen aikaan vuorokaudesta sitä lataa? Ajattelin myös hankkia semmoisen pienen varavirtalähteen sähköpulaa&sähkökatkoja varten, miten paljon virtaa siihen pitäisi mahtua jos pitää ladata pelkkää yhtä iPhonea?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Näpyttelijä!

Kiitos kysymyksestäsi. Saamassasi tiedossa on perää. Lataustavoilla on vaikutusta laitteen akun käyttöikään. Nykypäivän puhelinten ja tablettien akkuja tosiaan suositellaan ladattavan jo ennen, kuin virta pääsee tippumaan alle 40–20 prosenttiin. Ja parempi, että akkua ei lataa täyteen, vaan korkeintaan 80–90 prosenttiin. Lyhyet latauskerrat ovat akun kannalta parempi vaihtoehto, kuin pitkät latauskerrat.

Tabletin ja puhelimen lataamiseen kuluu verrattain vähän sähköä, eivätkä erot ole senttimääräisesti isoja latasi sitten mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Esimerkiksi Ylen julkaisemasta jutusta voit katsoa ja vertailla taulukkoon koottujen laitteiden sähkönkulutusta ja hintaa (avautuu uuteen välilehteen).

Varavirtalähde voi näinä aikoina olla hyödyllinen hankinta. Varavirtalähteen hankinnassa kannattaa kysyä neuvoja kaupan myyjältä (tai verkkokaupan asiakaspalvelusta), sillä varavirtalähteiden kapasiteeteissa on eroja. Työntekijä osaa opastaa valitsemaan juuri sinun laitettasi ajatellen sopivan varavirtalähteen.

Mukavaa marraskuun jatkoa sinulle!

Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

muutto 17-18v

Moikka,
haaveissani olisi muuttaa nyt 17-vuotiaana omaan kämppään. Mietityttää kuitenkin, että onko tässä vaiheessa järkevää muuttaa. Asuntohan tulee alaikäisellä olla vanhemman nimissä, enkä ilmeisesti saa yhtä paljon tukia kuin täysi-ikäisenä. Miten asiat näiltä osin tulevat siis muuttumaan täysi-ikäistyttyäni, onko asunnon omiin nimiin vaihto, tukien muuttaminen/hankkiminen ja muu sellainen tuossa tilanteessa vaikea prosessi? Onko muutto nyt hyvä idea, vai suositteletteko mennä helpoimman kautta ja odottaa suoraan täysi-ikäisyyteen

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei, tässä asumisneuvoja Heidin vastaus sinulle: 

Hei Naomi!

Kiitos viestistäsi. Suunnittelet muuttoa omaan asuntoon 17-vuotiaana, mutta samalla pohdit tämän kannattavuutta. Olet myös miettinyt etukäteen talouden ja paperiasioiden hoitamista suhteessa täysi-ikäisyyteen. On erittäin hyvä, että pohdit näitä asioita etukäteen – monesti omilleen muuttaminen onnistuu parhaiten, kun sitä suunnittelee hyvin jo ennen muuttoa.

On totta, että alaikäinen ei voi vielä allekirjoittaa itse vuokrasopimusta, ja ikä vaikuttaa myös mahdollisiin tukiin. Esimerkiksi yleistä asumistukea alaikäinen voi pääsääntöisesti saada vain, jos hänellä on muitakin tuloja (opintotuki/ansiotulot yms).

Kun täytät 18 vuotta, tulisi sinun allekirjoittaa uusi vuokrasopimus omiin nimiisi. Samalla sinun tulisi päivittää ajantasaiset tiedot Kelalle. Vuokrasopimuksen allekirjoittaminen ja tukien hakeminen/muuttaminen ei ole vaikea prosessi, ja monesti nämä onnistuvat myös kätevästi sähköisen asioinnin kautta. Toki tämä vaatii sinulta itseltäsi oma-aloitteisuutta ja aktiivista asioiden hoitamista.

On hyvin yksilöllistä, milloin on oikea aika muuttaa omaan kotiin ja itsenäistyä. Toisilla elämäntilanne on sellainen, että se edellyttää itsenäistymistä jo hyvinkin varhaalla iällä. Mikäli olet kuitenkin vuoden sisällä täyttämässä 18 vuotta, voisi olla ihan hyvä idea odotella vielä hetken. Silloin pääsisit aloittamaan itsenäisen elämän suoraan omillasi. Mihin tahansa tulokseen tuletkin, niin toivotan oikein paljon onnea oman kodin löytämiseen sitten, kun se on sinun kohdallasi ajankohtaista!

Terveisin, Heidi (asumisneuvoja) – Nuortenelämä.fi

Ydinaseiskun vaikutukset Suomeen

Jos Ukrainassa räjähtäisi ydinpommi tai ydinvoimala, tulisiko siitä haitallista määrää säteilyä Suomeen asti? Miten nopeasti mahdollinen säteily tulisi, pitäisikö joditabletti olla aina mukana laukussa siltä varalta että käsketään ottaa se, vai riittääkö että pystyy kävelemään kotiin ottamaan sen vajaassa tunnissa? Miten ydinonnettomuudessa tai -iskussa suojaudutaan/toimitaan?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Scared!

Kiitos kysymyksestäsi. Jos Ukrainassa ydinvoimalaan kohdistuisi isku tai ydinase räjäytettäisiin maan pinnalla, Säteilyturvakeskuksen mukaan Suomeen ei leviäisi radioaktiivisuutta niin paljoa, että väestön täytyisi suojautua. 

Säteilyturvakeskuksen sivuilta löydät tietoa:

Jos aihe aiheuttaa sinulle huolta tai muuten haluat jutella siitä, voit aloittaa esimerkiksi nuorten chateista. Chatteja löydät Netarista (avautuu uuteen välilehteen)

Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

Unelmien puuttuminen

Kaikkialla toitotetaan että terveillä ihmisillä on unelmia, että ihminen voi psyykkisesti hyvin kun on juttuja joita tavoitella/haluta, ilman haaveita vaipuu toivottomuuteen, jne. Mutta minä en löydä itselleni minkäänlaista unelmaa. Tuntuu, että minulla on jo kaikki mitä tarvitsen/haluan. Kotini on juuri minulle sopiva, rahatilanne on sen verran hyvä että voin välillä ostaa myös ”turhaa” tavaraa tai vaikkapa hieronnan pakollisten menojen lisäksi, fyysinen vointi on ok, psyykkinen vointi on ok, minulla on sukulaisia joihin pidän yhteyttä ja joiden kanssa vietän aikaa(he ovat tavallaan kavereitani), käyn viikottain harrastuksessa, minulla on silloin tällöin mahdollisuus käydä lomalla, saan sukulaisten lemmikeiltä aitoa hellyyttä ja kosketusta… Tuntuu, ettei minulta puutu mitään olennaista. En halua enempää ihmissuhteita, kumppania, lapsia, omaa lemmikkiä, arvostettua työtä, omaa taloa, mainetta&kunniaa, rikastumista, vaikutusvaltaa, tms. Toki muutama miljoona ekstrarahaa mahdollistaisi velallisten sukulaisten auttamisen(muiden onnea ja vakaata elämää on kiva seurata), ja itselleni vaikkapa laajemman reissaamisen ympäri maailmaa(mutta olen melko varma että siihenkin kyllästyisi lopulta ja palaisin vanhaan rentoon rutiiniin). Plus ei ole mahdollista saada rahapottia kun en edes lottoa tai mitään, joten ei kiinnosta kuvitella semmoista, se tuntuisi ajanhukalta. Käytän mielikuvitustani mieluummin lukemalla(matkustan lukiessani ilmaiseksi ajassa ja paikassa ja vaihdan hahmoani/näkökulmaani: koen lentämisen lohikäärmeellä, avaruuden painottomuuden, 1800-luvun siirtolaisten vaikean arjen, ruton kauhut, vedenalaisen maailman, jne, ihan vain kotisohvalla istuksimalla). Onko tämä tilanteeni ok vai olenko jotenkin ongelmainen? Jotenkin aina puhutaan negatiivissävytteisesti nuorista joilla ei ole mitään unelmia, ikään kuin se olisi tie tuhoon...

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Tyytyväinen!

Kiitos viestistäsi, jossa sanoitat hienosti pohdintojasi elämääsi liittyen. Ilahduttavaa kuulla, että olet tyytyväinen elämääsi. Jos jo elää omaa ihanne-elämäänsä, unelmia voi tosiaan olla vaikea keksiä. Eikä se mikään pakollinen juttu olekaan, niin kuin viestiäsi kommentoinut henkilökin totesi.

Ulkoa päin tulee paljon erilaisia viestejä ja odotuksia siitä, millaista elämän kuuluisi olla. Oleellista kuitenkin on se, millaista itse haluat elämäsi olevan. Koska olet tyytyväinen esimerkiksi nykyiseen asumismuotoosi, ei sinun tarvitse alkaa unelmoida omasta talosta, vaikka se monen muun unelma onkin. Sama pätee muihinkin elämän osa-alueisiin. Tärkeintä on, että saat elää sellaista omien arvojesi mukaista elämää, johon olet itse tyytyväinen. Ja voi tosiaan olla, että vaikka sinulla ei nyt olisi unelmia, saatat jossain kohtaa huomata unelmoivasi jostain asiasta – pienestä tai isommasta.

Joskus unelmien puuttumisesta saatetaan puhua mielenterveydenongelmien yhteydessä. Mutta ei siksi, että unelmien puuttuminen aiheuttaisi ongelmia, vaan koska esimerkiksi masennukselle yhtenä tyypillisenä oireena on näköalattomuus sekä tulevaisuususkon ja unelmien puuttuminen. Monesti myös ajatellaan, että unelmat ovat elämässä kantava voima. Ehkä tällaistenkin takia voi joskus törmätä sellaiseen asenteeseen, että unelmattomuus olisi vain negatiivinen asia.

Eri ihmiset ovat joka tapauksessa erilaisia unelmoijia. Joillakin on valtava määrä unelmia, joillakin on suuria ja joillakin pieniä unelmia. Jollakin on yksi iso unelma, jota tavoitella elämässä. Jotkut eivät unelmoi. Monet innostuvat ja saavat elämälle lisää merkitystä, kun heillä on unelmia, joita fiilistellä ja tavoitella.

Mukava kuulla, että hyödynnät mielikuvitustasi ja esimerkiksi matkustelet ajassa ja eri paikoissa lukemisen kautta. Se voi olla iso voimavara ja hyvinvoinnin lähde elämässä, samaan tapaan kuin monen kohdalla unelmointi on. 

Halutessasi voit lukea lisää unelmoinnista esimerkiksi Nyytin sivulta (avautuu uuteen välilehteen).

Kaikkea hyvää sinulle!

Lämpöisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Jos olet itse tyytyväinen tämän hetkiseen elämääsi, miksi mikään olisi vialla? Jos taas olisit tyytymätön tilanteeseesi, asia olisi toisin. Ehkä jossain vaiheessa löydät itsellesi unelman, mutta ei se mikään pakollinen asia ole.


Nahkojen eettisyys

Kannattaako välttää nahkaisia kenkiä ja laukkuja, jos ajatellaan eläinten hyvinvointia ja ympäristöä? Onko tekonahka vai aito nahka parempi ympäristölle? Onko aito nahka lihantuotannosta syntynyttä ”roskaa” vai kasvatetaanko/tapetaanko eläimiä nahkaa varten? Jos lopetan nahkan käytön, vähentääkö se eläinten kärsimystä yhtään, menisikö eläinten nahkat sitten vaan hukkaan/biojätteisiin? Entä lampaantaljat ja porontaljat, ovatko ne lihantuotannosta jäänyttä ”roskaa” joka hyötykäytetään, vai tapetaanko eläimiä niiden takia?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Epätietoinen!

Kiitos viestistäsi, jossa pohdiskelet nahkasta tehtyjen asusteiden eettisyyttä ja ekologisuutta. Sekä tekonahkasta että aidosta nahkasta valmistettujen asusteiden tuotanto kuormittaa ympäristöä ja molempiin liittyy eettisiä kysymyksiä. Jos ajattelee eläinten hyvinvointia, on lähtökohtaisesti parempi välttää aidosta nahkasta tehtyjen asusteiden ostamista. Kun haluaa tehdä vastuullisia valintoja, on hyvä aina ennen ostopäätöstä selvittää, millainen alkuperä tuotteella on.

Nahka-asusteen vastuullisuutta voidaan arvioida sen perusteella, miten kyseessä oleva asuste on tuotettu. Mikä eläinlaji on kyseessä? Miten eläimistä huolehditaan? Millaisissa työoloissa nahkateollisuuden työntekijät työskentelevät? Millaiset ilmasto- ja ympäristövaikutukset asusteen valmistamisella on? Miten pitkäikäinen tuote on?

Nahka-asusteen ekologisuutta puoltaa nahkan kestävyys ja pitkä käyttöikä. Jotkut perustelevat nahka-asusteiden käyttöä nostamallasi näkökulmalla siitä, että nahka on lihan- ja maidontuotannossa syntynyttä ”roskaa”. Eli sitä syntyy joka tapauksessa, käytettiin nahka asusteisiin ja vaatteisiin tai ei. Sellaisten eläinten nahkasta tehdyt asusteet voidaankin ajatella olevan eettisempiä valintoja, joista on hyödynnetty muukin osa kuin nahka: esimerkiksi mainitsemasi lammas tai poro sekä lehmä. Näitä kasvatetaan pääasiassa lihan ja maidon takia. Asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen, sillä lihan, maidon ja nahkan tuotanto ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa.

Esimerkiksi lehmännahkan kysyntä lisää karjankasvatusta. Sekä lihan, maidon että nahan kysynnät vaikuttavat kokonaistuotantoon. Voidaan ajatella, että jos ostaa lehmännahkasta valmistetut kengät tai laukun, tulee samalla väistämättä tukeneeksi karjateollisuutta, samoin kuin ostaessa naudanlihaa. Esimerkiksi monet vegaanit eivät käytä aitoa nahkaa vaatetuksessaan.

Nahkan tuotantoprosessi aiheuttaa haittoja eläimille, ihmisille ja ympäristölle. Joitakin eläimiä tapetaan pelkästään niiden turkin ja nahkan takia. Nahkateollisuudessa käytetään niin eläintuotannossa olevia kuin luonnonvaraisia eläimiä. Nahka voi olla peräisin aiemmin mainittujen lisäksi ketuista, sioista, hevosista, vuohista, biisoneista, mufloneista, kenguruista, koirista, käärmeistä, kameleista, strutseista ja alligaattoreista. Myös ankeriaan-, sammakon-, seepran-, villisian-, saksanhirven-, norsun-, tiikerin-, hain-, delfiinin-, hylkeen- ja mursunnahkaa käytetään. Noin kolmannes eksoottisten eläinlajien nahoista on peräisin uhanalaisista eläimistä. On siis merkitystä, minkä eläimen nahkasta asuste on tehty.

Suurin osa nahkatuotteista on peräisin teuraseläimistä, jotka ovat eläneet tehomaatalouden oloissa. Tehomaatalous voi edistää eroosiota ja vesistöjen rehevöitymistä sekä vähentää monimuotoisuutta. Karjan kasvatuksessa syntyy metaania, mikä edistää ilmastonmuutosta. Karja tarvitsee paljon ruokaa, jonka kasvattamiseen tarvitaan paljon viljelymaata. Ekologisempaa olisi, jos eläimille kasvatetut viljelykset päätyisivät suoraan ihmisten ruuaksi.

Nahkateollisuus kuluttaa valtavia määriä energiaa. Nahkantuotanto myös saastuttaa ympäristöä. Eläinten kasvatus aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten myös nahkatuotteiden valmistus. Nahkaa liotetaan, muokataan ja värjätään sekä käsitellään useilla kemikaaleilla. Suurin osa nahkatavaroista käsitellään kromilla. Näin ympäristöön pääsee myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, sinkkiä, formaldehydiä, väriaineita ja muita syanidipohjaisia yhdisteitä. Ympäristön- ja eläintensuojelussa ja niiden valvonnassa on myös isoja eroja eri maiden välillä.

Teollisuudessa on suuria eroja vastuullisuuden osalta. Teurastamoissa, parkitsimoissa ja värjäämöissä pahimmillaan kuolee ja loukkaantuu työntekijöitä. Tämä johtuu teollisuudessa käytettävistä myrkyistä ja puutteellisista suojavälineistä. Nahkateollisuuden taustalla on tutkittu olevan myös orjatyötä ja eläinten huonoa kohtelua.

Monet pitävätkin tekonahkaa aitoon nahkaan verrattuna ekologisempana ja vastuullisempana vaihtoehtona. Tekonahka on eläinten kannalta parempi vaihtoehto. Toisaalta tekonahka ei tavallisesti ole yhtä pitkäikäinen ja kestävä materiaali kuin aito nahka, jonka vuoksi monet puolestaan pitävät tekonahkaa aitoa nahkaa epäekologisempana. Epäekologisuus korostuu myös siinä, että tekonahkaa valmistetaan öljystä, joka on uusiutumaton luonnonvara. Öljynjalostaminen myös vie paljon energiaa ja saastuttaa ympäristöä. Huonot työolosuhteet ovat myös tekonahkateollisuuden kohdalla usein ongelma. Nykyään tekonahkaa valmistetaan kuitenkin öljyä ekologisemmista materiaaleista.

Kuluttajaliitto kannustaa vinkkaa suosimaan eettisen sertifikaatin tai ympäristömerkin omaavia vaatteita, tuunaamaan ja lainaamaan vaatteita sekä kierrättämään turhaksi jääneet. Tällainen toimintatapa tukee eettistä ja ympäristöystävällistä kuluttamista. Katso kuluttajaliiton vastuullisen kuluttamisen vinkkilista, jonka avulla voit tehdä ekologisia valintoja (avautuu uuteen välilehteen).

Lisää tietoa eläinperäisistä materiaaleista sekä eläin- ja ympäristöystävällisestä vaatetuksesta saat alla olevista linkeistä.

Lähteet:

Oikeutta eläimille: Eläinperäiset materiaalit vaatetuksessa (avautuu uuteen välilehteen)

Vegaaniliitto: Vaatetus (avautuu uuteen välilehteen)

Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Peniksen koko ja kivesten ja peniksen mittaus

Hei! olen 21-vuotias kuinka penis ja kivekset mitataan oikeaoppisesti ja onko penikseni normaalin kokoinen se on on 2cm pitkä

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki 21-vuotias!

Kiitos kysymyksestäsi. Peniksen koko mietityttää monia muitakin nuoria ja nuoria aikuisia. Kaikki penikset ovat yksilöllisiä ja myös erilaisia kooltaan ja ulkonäöltään. Peniksen normaalia kokoa on hankala määrittää. Usein se on myös tarpeetonta. 

Huomioitavaa on, että penistä ja kiveksiä on mahdollista mitata monin eri tavoin. Ei siis ole olemassa yhtä tiettyä oikeaoppista mittaustapaa. Mittaustulokset vaihtelevat mittaustavan mukaan. Yleisimmin peniksen pituusmitta otetaan häpyluun alareunasta peniksen kärkeen. Ympärysmitta taas otetaan joko tyvestä tai keskivarresta. 

Kivekset voidaan mitata sekä pituussuunnassa että leveyssuunnassa. Kivesten mittaaminen voi kuitenkin olla vaikeaa ja kivesten koko vaihtelee paljon yksilöittäin. Mittausvälineenä voi käyttää esimerkiksi mittanauhaa. Mittaaminen voi onnistua myös viivottimella.

Sukuelinten koko ei tavallisesti vaikuta niiden normaaliin toimintaan kuten virtsaamiseen ja lisääntymiseen. Voit olla tyytyväinen sukuelimiisi, jos virtsaaminen, erektiot ja siemensyöksyt onnistuvat normaalisti. Jos näissä toiminnoissa on jotain ongelmaa, suosittelen olemaan yhteydessä terveydenhuoltoon. Ole rohkeasti yhteydessä esimerkiksi koulun, työterveyden tai terveysaseman terveydenhoitajaan, jos penikseen, kiveksiin tai muutoin omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyy pulmia tai huolta.

Sexpon sivuilta saat lisää tietoa peniksestä ja sen koosta (avautuu uuteen välilehteen).

Mukavaa marraskuuta sinulle!

Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Peniksen koko ja kivesten ja peniksen mittaus

Hei! olen 21-vuotias kuinka penis ja kivekset mitataan oikeaoppisesti ja onko penikseni normaalin kokoinen se

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki 21-vuotias!

Kiitos kysymyksestäsi. Peniksen koko mietityttää monia muitakin nuoria ja nuoria aikuisia. Kaikki penikset ovat yksilöllisiä ja myös erilaisia kooltaan ja ulkonäöltään. Peniksen normaalia kokoa on hankala määrittää. Usein se on myös tarpeetonta. 

Huomioitavaa on, että penistä ja kiveksiä on mahdollista mitata monin eri tavoin. Ei siis ole olemassa yhtä tiettyä oikeaoppista mittaustapaa. Mittaustulokset vaihtelevat mittaustavan mukaan. Yleisimmin peniksen pituusmitta otetaan häpyluun alareunasta peniksen kärkeen. Ympärysmitta taas otetaan joko tyvestä tai keskivarresta. 

Kivekset voidaan mitata sekä pituussuunnassa että leveyssuunnassa. Kivesten mittaaminen voi kuitenkin olla vaikeaa ja kivesten koko vaihtelee paljon yksilöittäin. Mittausvälineenä voi käyttää esimerkiksi mittanauhaa. Mittaaminen voi onnistua myös viivottimella.

Sukuelinten koko ei tavallisesti vaikuta niiden normaaliin toimintaan kuten virtsaamiseen ja lisääntymiseen. Voit olla tyytyväinen sukuelimiisi, jos virtsaaminen, erektiot ja siemensyöksyt onnistuvat normaalisti. Jos näissä toiminnoissa on jotain ongelmaa, suosittelen olemaan yhteydessä terveydenhuoltoon. Ole rohkeasti yhteydessä esimerkiksi koulun, työterveyden tai terveysaseman terveydenhoitajaan, jos penikseen, kiveksiin tai muutoin omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyy pulmia tai huolta. 

 
Mukavaa marraskuuta sinulle! 

Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Apua?

Haluan kysäistä tälleen yleisesti apua siihen miten kertoa kristillisessä maassa, olevansa muslimi, vanhempani eikä lastenkotini varmaan hyväksyisi sitä lainkaan, tai ainakin pelkään niin. En uskalla kertoa siitä kellekkään, että haluaisin kääntyä islamiin. Kun pelkään että jään silloin ulkopuolelle.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei ANONYYMI!

Kiitos kysymyksestäsi. Suomen perustuslain mukaan jokaisella on uskonnonvapaus. Se tarkoittaa, että jokaisella ihmisellä on vapaus valita, mitä uskontoa tunnustaa ja harjoittaa (tai on tunnustamatta ja harjoittamatta). Uskonnonvapauden käyttämistä lisäksi turvataan erillisellä uskonnonvapauslailla. 15 vuotta täyttänyt nuori voi itse liittyä ja erota uskonnollisesta yhdyskunnasta huoltajien suostumuksella. 18 vuotta täyttänyt voi kokonaan itse päättää uskonnollisesta asemastaan.

Kannustan ottamaan uskonnon puheeksi lastenkotisi työntekijän kanssa, kun koet olevasti siihen valmis. Voit esimerkiksi kertoa, että olet kiinnostunut islaminuskosta ja haluaisit tutustua uskontoon tarkemmin. Kannustan myös kertomaan mainitsemistasi peloista sen suhteen, ettei uskontoa hyväksyttäisi. Työntekijä on ammattilainen, joka tarvittaessa tukee sinua omalta tuntuvan uskonnon löytämisessä. Voitte vaikkapa yhdessä hakea tietoa ja tutustua islaminuskoon. Työntekijä voi myös auttaa sinua siinä, miten voisit ottaa asian puheeksi vanhempiesi kanssa.

Jos lastenkodin työntekijän kanssa juttelu tuntuu vielä tässä kohtaa liian isolta askeleelta, voit ottaa asian ensin puheeksi vaikkapa jossakin nuorten chatissa. Chatteja löydät Netarista (avautuu uuteen välilehteen). Chateissa keskustellaan nimettömänä ja luottamuksellisesti. Voit jutella uskontoon liittyvistä ajatuksistasi ja saada rohkaisua asian puheeksi ottamiseen myös lastenkodissa.

Toivottavasti vastaus auttaa sinua eteenpäin pohdinnoissasi.

Mukavaa marraskuuta ja kaikkea hyvää sinulle!

Lämpöisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Nettitutun tapaaminen

Oon viestitellyt yhen kivan tyypin kaa jo noin vuoden ajan ja pikkuhiljaa on alkanut tulla mieleen, että voisi olla kiva nähdä ja jutella livenäkin.

Mua jännittää kysyä asiasta, sillä pelkään saavani kielteisen vastauksen. Meidän viestittelyt ovat sujuneet kuitenkin aina hyvin ja hänen kanssaan on mukavaa jutella, mutta faktana on kuitenkin se ettei kenestäkään ihmisestä voi olla sataprosenttisen varma. Jos hän ei jostain syystä haluakaan nähdä, pelkään että meidän ystävyys jotenkin haalistuu. Pienenä ongelmana on myös monen sadan kilometrin välimatka, mutta uskon että mikäli näemme, se varmasti jollain tavalla järjestyy.

Mikäli sitten näemme, kaipaisin vinkkejä, mistä ekalla tapaamiskerralla kannattaisi jutella tai mitä kannattaisi tehdä, jottei niitä hiljaisiakaan hetkiä tulisi liikaa. Opiskelusta ja harrastuksista olemme jo paljon puhuneet, muttei niistäkään keksi juttua loputtomasti.

Mua jännittää myös se, että mitä jos ekalla tapaamiskerralla punastun liikaa, sillä oon melko ujo välillä. Ja varsinkin jos se toinen huomaa, että punastun, niin se vaan pahenee. Voiko punastumista mitenkään estää vai pitääkö sen vaan antaa tulla ja antaa mennä ohi itsekseen?

Kiitos vastauksestanne jo etukäteen!

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei!

Kerrot viestissäsi, että olet viestitellyt kivan tyypin kanssa nyt noin vuoden ajan ja voisi olla kiva nähdä ja jutella tämän henkilön kanssa myös kasvotusten. Ymmärrettävästi koet asian esille ottamisen jännittävänä ja pelkäät saavasi kielteisen vastauksen. Olette kertomasi mukaan jutelleet paljon monista asioista viesteissänne. Olisiko sinulla pienempi kynnys ehdottaa vaikkapa soittelua tai videopuhelua aluksi ennen tapaamisen ehdottamista? Se voisi madaltaa kynnystä tapaamiselle, kun olisitte kuulleet toistenne ääntä ja ehkä nähneet videolta kuvaakin, jolloin pääsette luomaan puheyhteyttä mahdollista kasvokkain kohtaamistakin ajatellen.

Toivot vinkkejä, mistä voisitte ekalla tapaamiskerralla jutella tai mitä teidän kannattaisi tehdä. Kerrot, että olette jutelleet paljon harrastuksista. Onko teillä jokin yhteinen mielenkiinnon kohde, jonka parissa voisitte tavata ensimmäisen kerran? Jos tapaatte aluksi jonkin tekemisen parissa, voi se vähentää paineita juttuaiheiden keksimiseltä ja toisaalta aktiivisen tekemisen jälkeen riittää juteltavaa vaikkapa ihan siitä juuri äsken yhdessä koetusta jutusta. Jos päädytte sopimaan kasvokkain tapaamisesta, voisitteko molemmat valmistautua tapaamiseen keksimällä kysymyksiä tai puheenaiheita jo etukäteen? On olemassa myös erilaisia tutustumis-korttipakkoja, joita voi ostaa, tulostaa tai askarrella itsekin. Googlettamalla "tutustumiskortit" löytyy valmiita vaihtoehtoja, myös maksuttomana. Yhdessä tekeminen voi olla vaikkapa keilaamista, sulkapallon pelaamista, museossa käymistä, lautapelin pelaamista kahvilassa, konsertissa käymistä, jollekin päiväkurssille osallistumista, elokuvissa tai teatterissa käymistä tai mitä tahansa muuta, mitä te molemmat haluatte tehdä yhdessä. Mikäli kumpaakin kiinnostavaa tekemistä on vaikea löytää, voitte vaikka sopia, että yhtenä päivänä tehdään toista kiinnostavaa tekemistä ja seuraavalla kerralla toinen saa valita yhteisen puuhan.

Kerrot viestissäsi myös jännittäväsi mahdollisen ensimmäisen tapaamiskerran osalta liiallista punastumista. Olet hienosti oivaltanut punastumisen suhteen hyvän keinon; voit ihan rauhassa hengitellä ja antaa sen vain tulla ja mennä ohi itsekseen. Se ei ole millään tavalla vaarallista, vaikka se voi tuntua itsestä epämiellyttävälle ja oma huomio siihen kovasti kiinnittyä. 

Toivotan sinulle rohkeutta ottaa tapaamisasia esille! Oikein ihania syyspäiviä sinulle!

terveisin,
Liisa Byströmin Ohjaamosta

 

Kynnenpalan takaisinkasvatus

Iskin sormeni napakasti kaappiin, ja kynnestä halkesi kulma irti(noin kolmasosa kynnen leveydestä ja kolmasosa kynnen pituudesta), niin että esiin tuli verestävän punertavaa kynnenalustaa, koko sormenpää on todella kosketusarka. Puhdistin alueen, leikkasin terävän kynnenkulman tasaisemmaksi ja laitoin laastarin. Voikohan paranemista nopeuttaa mitenkään? Auttaisiko esim. rasvaus jollain tietyllä rasvalla, tai kasvaisiko kynsi nopeammin takaisin jos söisin jotain tiettyä ruokaa tai jos ottaisin jotain vitamiinia? Tämä on tosi ärsyttävää…

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei ArkaSormi!

Kiitos viestistäsi. Ikävä kuulla, että sinulle on käynyt tuollainen harmillinen sattumus. Paranemista ei voi ihan hirveästi nopeuttaa. Paranemista kuitenkin edistää sen hyvä hoito ja hygienia, jolloin se ei todennäköisesti pääse esimerkiksi tulehtumaan. Hyvä siis, että olet hoitanut aluetta asianmukaisesti jo heti haaverin satuttua.

Tavallisesta monipuolisesta ruokavaliosta saadaan pienten haavojen paranemiseen ja kynsien kasvuun tarvittavat ravintoaineet. Apteekista saa ostettua erilaisia hoitotuotteita, jotka osaltaan voivat edistää sormen paranemista. Voit halutessasi käydä tutkimassa hoitotuotteita apteekissa ja kysyä työntekijältä neuvoja sopivien tuotteiden valitsemiseen. Siellä osataan neuvoa sinua myös vitamiinien suhteen.

Tsemppiä sormen paranteluun ja mukavaa viikonloppua!

Lämpöisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Sivut