Lisää uusi kommentti

Uusimmat kysymykset

Täältä löydät Kysyttävää-palstan viimeisimmät kysymykset sekä niihin tulleet kommentit ja vastaukset.

Sivut

Kaverin isosisko

Mun yhen kaverin isosisko on ihan sika hyvännäkönen (oon nähny sen alasti kerran vahingossa ku se vaihto vaatteita ku se oli just tullu suihkusta) ja mä haluun sitä aina ku oon niil käymässä. Mitä mun pitäs tehä ku en uskalla sanoo sille siitä ja jos sanoisin mun kaverille et "haluisin nussii sun isosiskoo" nii se tyyliin hakkais mut??

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei,

Kerrot että pidät kaverisi isosiskoa hyvännäköisenä ja koet hänet kiihottavana. Kiihottuminen on kehon tapa reagoida seksuaalisesti miellyttävään ja kiihottavaan asiaan. Se on tunne, joka menee ohi, eikä sen seurauksena tarvitse välttämättä tehdä mitään.

Nuorena tapahtuu seksuaalisen kiinnostuksen herääminen ja se on aivan normaalia. Murrosiässä lisääntyy hormonitoiminta, joka aiheuttaa erilaisia seksuaalisia impulsseja ja kiihottumista myös arjen tavanomaisissa tilanteissa. Omaa kiihottumista ja sen säätelyä voi opetella omassa rauhassa, kuten itsetyydyttäessä. On myös normaalia, että ihmisillä on erilaisia seksifantasioita. Ne mahdollistavat sellaisistakin asioista nauttimisen, jotka ovat muuten saavuttamattomissa ja itsetyydytyksessä on mahdollisuus käyttää niitä mielikuvia, joita itse haluaa.

Jos asia mietityttää sinua, suosittelen tutustumaan Väestöliiton Hyvä kysymys –palveluun.Sieltä löydät artikkeleita liittyen esimerkiksi seksuaalikehitykseen, kiihottumiseen ja seksifantasioihin.

Mukavaa lopputalvea sinulle!

Ystävällisin terveisin Marjo, Nuorten Elämä Espoo

Osastohoito ja Kelan päätöksenteko

Minulla menee hiukan huonosti, ja yksi hoitaja vihjasi ohimennen osastomahdollisuudesta. Minulla on kuitenkin Kelan käsittelyssä hakemus vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen jatkamista varten(psykoterapiana), ja ainakin kun hain sitä ekaa kertaa niin kriteerinä oli ettei muutamaan kuukauteen saa olla ollut sairaalahoidossa. Jos menisin osastolle, hylättäisiinkö terapiahakemukseni? Kannattaisiko odotella kunnes päätös tulee, ja vasta sitten harkita osastolle menoa?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Pöh!

Kiitos viestistäsi. Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen ei ole oikeutta, jos on julkisessa laitoshoidossa. Lisää tietoa kuntoutuksesta ja myöntämisperusteista saat Kelan sivulta (avautuu uuteen välilehteen). Kannustan keskustelemaan sinua hoitavan lääkärin kanssa juuri sinun tilanteeseesi parhaiten sopivista hoitoratkaisuista. Hän on terveydenhuollon ammattilainen ja tuntee tilanteesi sekä pystyy tarkastelemaan terveys- ja hoitotietojasi. Voit kysyä ja keskustella hänen kanssaan esimerkiksi siitä, miten hän arvioi osastomahdollisuuden sopivan sinulle.

Kaikkea hyvää sinulle!

Lämpöisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Amerikkaan lukioon

Haluisin lähteä amerikkaan lukioon pelaamaan jääkiekkoa. En ole vain varma että 1. Saako 16 vuotias muuttaa yksin ulkomaille 2. Saako 16 vuotias opintotukea ulkomaille.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Amerikkaan kouluun!

Kiitos kysymyksistäsi. Alaikäinen tarvitsee kotoa pois muuttamiseen huoltajien luvan. Jos huoltajat antavat luvan, voi sitten alkaa suunnitella asiaa tarkemmin vaikkapa yhdessä juuri huoltajien kanssa: Valikoi sopiva koulu, selvitä miten sinne haetaan, suunnittele miten asuminen sekä opintojen rahoitus järjestyisi. Opiskelijaelämää varten on hyvä säästää myös extrarahaa.

Suomessa oppivelvollisuus kestää siihen saakka, että nuori on suorittanut toisen asteen tutkinnon tai täyttää 18 vuotta. Oppivelvollisuutta voi suorittaa vastaavassa koulutuksessa myös ulkomailla, joten senkään puolesta ulkomaille lähdölle ei ole estettä.

Maailmalle.net-sivustolle on koostettu tietoa kouluun hakemisesta ulkomaille: 

Opintotukea on lähtökohtaisesti mahdollista saada ulkomaille, jos opinnot ovat päätoimisia ja vastaavat Suomessa tuettavia opintoja. Lisäksi oppilaitoksen pitää olla julkisen valvonnan alainen. Se tarkoittaa, että oppilaitos on valtion tukema tai opetusviranomaisten valvoma (tai akkreditointiorganisaation akkreditoima). 16-vuotias voi saada tiettyjen ehtojen täyttyessä opintotukeen kuuluvan opintolainan valtiontakauksen, asumislisän ja oppimateriaalilisän, mutta ei muuta opintorahaa ennen kuin lapsilisän maksaminen huoltajalle päättyy (se päättyy, kun nuori täyttää 17 v, ellei huoltaja pyydä sen lakkauttamista jo aiemmin). Tarkempia tietoja opintotuesta ja sen myöntämisperusteista löydät Kelan sivuilta:

Kelan tukiin vaikuttaa moni seikka ja tukiasiat voivat tuntua aluksi hyvinkin monimutkaisilta. Jos huoltajasi antavat sinulle luvan ulkomaille muuttoon, voitte vaikkapa yhdessä käydä keskustelemassa tukiasioista Kelan asiantuntijan kanssa. Tilanteeseesi perehdyttyään hän osaa kertoa, mihin tukiin olisit oikeutettu. Palvelu on maksutonta.

Muutto pois kotoa on iso muutos, jota kannattaa suunnitella ajan kanssa ja huolellisesti, jotta isoimmilta mutkilta matkassa vältytään. Hieno juttu siis, että haet tietoa tilanteeseesi! Sitten vain huoltajien kanssa keskustelemaan ja perehtymään ulkomaille muuttoon liittyviin asioihin vielä tarkemmin. Kannattaa myös hyödyntää koulusi opinto-ohjaajaa. Opo osaa opastaa opintopolkusi suunnittelussa ja häneltä saat henkilökohtaisempaa ohjausta ulkomailla opiskelun suhteen.

Antoisia hetkiä tulevaisuuden suunnitteluun!

Lämpöisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Muutto poikaystävän kanssa

Joo tosiaa oon 16v ja aateltiin poikaystävän kanssa muuttaa yhteen. Poikaystävä on tosiaan 18v, mutta mua mietityttää miten kertoisin vanhemmille ja miten muuttaminen sitten onnistuisi. Auttaa

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei, tässä asumisneuvoja Heidin vastaus sinulle:

Hei Mietintää!

Kiitos viestistäsi. Kerroit haluavasi muuttaa alaikäisenä yhteen täysi-ikäisen poikaystäväsi kanssa. Pohdit, miten kertoa asiasta vanhemmille ja miten muuttaminen onnistuisi. On hienoa, että haluat keskustella vanhempiesi kanssa asiasta, sillä tässä tilanteessa itsenäistyminen lähtee juuri siitä.

Alaikäisenä tarvitset luvan muuttamiseen vanhemmiltasi, joten on tosiaan hyvä lähestyä ensin heitä. Voit ottaa asian puheeksi rauhallisessa tilanteessa ja kertoa, että olet miettinyt itsenäistymistä ja omaan kotiin muuttamista. Ole valmis perustelemaan vanhemmillesi, miksi haluat muuttaa omaan asuntoon ja ennen kaikkea, miten aiot elättää itsesi. Alaikäisenä vanhempasi ovat vielä vastuussa sinusta, jonka vuoksi he saattavat olla hyvinkin tarkkoja näistä asioista.

Mieti valmiiksi, mistä saat rahaa ja millä maksat vuokran, sähkön, ruuan, vaatteet, mahdollisen HSL-lipun sekä muut elämisen kulut. Kannattaa myös miettiä valmiiksi, mitä teet ja kehen olet yhteyksissä, mikäli asumisen aikana tulee jokin ongelmatilanne (rahat eivät riitä, yhteiselo ei onnistukaan jne). Todennäköisesti vanhempasi tulevat kysymään juuri näistä asioista, sillä he haluavat varmistaa pärjäämisesi.

Suosittelen tutustumaan Nuorisoasuntoliiton Asumisen ABC-sivuihin (avautuu uuteen välilehteen) ja tekemään suunnitelmaa paperille ennakkoon. Kun olet suunnitellut omaan kotiin muuttamista, voit ottaa asian puheeksi vanhempiesi kanssa. Poismuuttamisella ei kuitenkaan kannata missään vaiheessa uhkailla vanhempia, sillä se ei auta tilanteeseen. Mikäli vanhempasi eivät halua juuri sillä hetkellä keskustella asiasta, anna heille tilaa ja aikaa miettiä tätä. Voit sitten yrittää ottaa asian puheeksi taas sopivammalla hetkellä. Tarvittaessa voit myös ehdottaa heille, että hoitaisit vaikka perheen ruokaostokset/pyykinpesun/siivoamisen ym. kuukauden ajan, jolloin he näkisivät sinun osaavan ottaa vastuuta asumiseen liittyvästä arkielämästä.

Toivon sinulle kaikkea hyvää tulevaan ja onnea muuttamiseen sitten, kun se on ajankohtaista!

Terveisin, Heidi (asumisneuvoja) – Nuortenelämä.fi

Työ 15 vuotiaalle

Hei, olen Namuri oon 15 vuotias ja ettisin töitä koulun ohella.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Namuri!

Kiitos kysymyksestäsi. Mukava kuulla, että etsit töitä koulun ohelle. Monissa paikoissa toivotaan/vaaditaan työntekijältä täysi-ikäisyyttä, joten kannattaa laittaa verkot vesille laajalti eli hakea monista eri paikoista töitä. Näin työn saaminen on todennäköisempää.

Millaiset työtehtävät sinua kiinnostaa? Voit katsoa Nuortenelämä.fi-palvelun Elävää elämää -tietoalueen sivuilta esimerkkejä sinunkin ikäisillesi sopivista työtehtävistä: Töitä 14-vuotiaalle. Tietoalueen muistakin työaiheisista sivuista voi olla sinulle apua työnhakuun.

Esimerkiksi 4H-yhdistys työllistää nuoria erilaisiin tehtäviin. Voit ryhtyä 4H-yrittäjäksi, 4H-dogsitteriksi tai työpalvelutyöntekijäksi. Lue lisää ja tutustu tarkemmin 4H-yhdistykseen googlettamalla 4H + paikkakuntasi.

Lisäksi voit hakea:

  • töihin lähialueesi yrityksiin, urheiluseuroihin tai muihin sinua kiinnostaviin paikkoihin olemalla yhteydessä niihin suoraan esimerkiksi käymällä paikan päällä, soittamalla, sähköpostitse tai somen kautta.

Ennen työnhakua kannustan valmistautumaan huolellisesti, jotta työnhaku sujuisi mahdollisimman hyvin ja mukavasti. Kun töiden hakuun ja mahdolliseen työhaastatteluun on valmistautunut, on yleensä myös itsevarmempi olo ja rauhallisempi mieli. Esimerkiksi Duunikoutsi-sovellus (maksuton) auttaa sinua valmistautumaan työnhakuun. Lue lisää Duunikoutsista Talous ja nuoret TATin sivuilta (avautuu uuteen välilehteen). Yleensä myös kotiväeltä saa tukea töiden hakemiseen.

Jos kaipaat lisää apua työnhakuun, voit olla yhteydessä paikkakuntasi nuoriso-ohjaajiin. Voit käydä vaikkapa jollakin nuorisotilalla kysymässä vinkkejä nuorille sopivista työpaikoista paikkakunnallasi ja saada tukea työnhakuun.

Onnea ja sinnikkyyttä töiden hakemiseen!

Tsemppiterkuin, Riina | Nuortenelämä.fi

Krooninen vitutus koulusta

Tuntuu, että koulu alkaa käydä liian raskaaks ja, että tää tuomio ei lopu koskaan. Ylä-asteen väänsin ihan täysiä ja sitten, kun se melkein kympin tokari ei tuottanutkaan tyydytystä, vaan tajusin, että siinä väännettyä en ollu oikeestaan oppinut mitään muuta, kuin muistamaan asioista kokeen ajaksi ja sitten unohtamaan ne jälkikäteen. Alkoi vituttamaan. Aloin opiskelemaan vapaa-ajalla; lukemaan, katsomaan dokumenttejä yms. Tajusin, että perkele, eihän opiskelun tartte meinata sitä, että väännän kouluhommia ihan raivona tai stressaan jostain yhteiskuntaopin kokeesta, vaan sitä, että saan tutkia kiinnostavia asioita omaa matkaa. Jopa ysiluokan inhokki matikkakin on nyt alkanut kiinnostamaan. Mutta nyt oon lukiossa. Lukio vie aikaa ja energiaa. Saatan kiirehtiä ja säheltää lukiotehtävien kanssa, ihan vaan, että pääsisin opiskelee täsmälleen samoja aineita, mutta vaan itse. Muistan kun äskettäin väänsin kyyneleet silmissä historian tehtäviä mahdollisimman nopeasti, että pääsisin lukemaan uusimmat kirjani mahdollisimman nopeasti. Arvataanpa mistä ne kirjat kertoivat: historiasta.

Kaipa tää on nyt joku asenneongelma, mutta ei mitään käryä miten tän vois ratkaista. Varmaan tää on lähtöisin siitä, että koen, että koulussa opiskelu ei oo minulle itseisarvo vaan väliarvo hyviin numeroihin. (Ja tätä en muuten oo keksiny ite, vaan lähinnä tämmöseks ajatukset on muokkautunu, kun on tarpeeks kauan saanu kuulla sitä "Hyvillä numeroilla pääsee hyvään jatko-opiskelupaikkaan" "Hyvä numero todistaa että oot oppinu paljon" tyyppistä liirumlaarumia.) Vapaa-ajalla opiskelu on kuitekin itsearvoista ja teen sen omasta tahdosta, en pakosta. (Eli taustalla sama juttu kun siinä, että ihminen siivoo paljon mieluummin huoneensa silloin, kun kukaan ei oo komentamassa)

Niin saa nyt keksiä jotain mikä tähän vois autaa. Ite oon miettiny lähinnä vaan selviytymistä tän oppivelvollisuuden läpi tai sitte koko koulusysteemin muuttamista ihan erilaiseks, mutta tohon jälkimmäiseen en taida pystyä.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Heippa Perkeleen vätys!

Ihan ensiksi haluan kertoa, että jo pelkästään nimimerkkisi lukeminen sai minussa aikaan myötätuntoa. Viestiä lukiessani tunne vahvistui ja herätti monenlaisia ajatuksia. Kerrot heti viestin alussa, että koulu on alkanut käydä liian raskaaksi ja tuomio tuntuu kestävän loputtomasti. Kerrot puurtaneesi kovasti läpi yläasteen ja saaneesi hyvän todistuksen, joka ei lopulta tuottanutkaan sinulle tyydytystä. Kerrot, että opetetut asiat unohtuivat muistista kokeiden jälkeen ja se alkoi vituttaa sinua.

Nyt, kun olet löytänyt oppimisen riemun lukemalla ja katsomalla dokumentteja omassa tahdissasi ja niistä asioista, joista olet aidosti kiinnostunut, vie lukio aikaa ja energiaa. Olet hienosti oivaltanut arvojen merkityksen elämässäsi ja kerrotkin, miten omaehtoinen oppiminen on sinulle itseisarvo ja lukio puolestaan välinearvo hyviin numeroihin. Kuvaat myös osuvasti niitä paineita, joita jo yläasteen ja toisen asteen opinnoissa on siitä, että pitäisi saada hyvä todistus, jotta pääsee hyvään jatko-opintopaikkaan ja ikään kuin se olisi osoitus siitä, että on oppinut paljon. Mietit, mikä tilanteessasi voisi auttaa, ja tuot esille kaksi vaihtoehtoa, joista toinen on selviytyminen oppivelvollisuuden läpi ja toinen koko koulusysteemin muuttaminen ihan erilaiseksi. Ihailen paloasi ja tarmoasi kertomaasi kohtaan ja toivon todella, että pääset haluamallasi tavalla ja arvojesi mukaisesti vaikuttamaan oppimisen ja koulusysteemin maailmassa.

Puhut viestissäsi arvoista. Arvot ja motivaatio kulkevat käsi kädessä; sisäinen motivaatio kumpuaa meille tärkeistä arvoista ja tavoitteista ja se tuottaa sisäistä mielihyvää. Voi olla, että koet parhaillaan arvoristiriitaa; koulussa opetettavat asiat ja tehtävät eivät tunnu sinulle merkityksellisiltä ja arvokkailta, joten sinulla on vähemmän motivaatiota niiden tekemiseen kuin omaehtoiseen oppimiseen aiheista, jotka kiehtovat ja kiinnostavat sinua. Siitäkin huolimatta, että aiheet ja oppiaineet ovat samoja niin omaehtoisessa oppimisessasi kuin lukio-opinnoissasikin. Arvoristiriita voi aiheuttaa esimerkiksi stressiä, paineita ja vaikeuksia toimia.

Oletko jutellut näistä asioista ryhmänohjaajasi tai opinto-ohjaajan kanssa? Voisikohan olla mahdollista lisätä omaehtoisuutta opintoihini, toki lukion opetussuunnitelma huomioiden? Myös koulukuraattori ja koulupsykologi ovat sitä varten, että heidän kanssaan voi jutella mieltä painavista asioista, olivat ne kuinka pieniä tai suuria tahansa. Olisi todella tärkeää, että voisit kokea myös lukio-opinnot riittävän mielekkäinä, jotta tehtävä, koe ja päivä ei tuntuisi pelkältä puurtamiselta.

Miten sinulla menee muuten elämässä? Onko sinulla muita harrastuksia, tapaatko kavereita, ulkoiletko? Riittävä uni ja syöminen myös edesauttavat jaksamista, niin opinnoissa kuin elämässä muutenkin. Nämä ovat sinulle mahdollisesti jo tosi tuttuja asioita, mutta meille kaikille niin tärkeitä huomata omassa elämässä.

Toivon sinulle valoisaa alkanutta uutta vuotta ja kaikkea hyvää!

terkuin, Liisa Byströmin Ohjaamosta

Ps. Ei sinusta kyllä saa vätystä tekemälläkään!

E-pillerien viimeinen käyttöpäivämäärä

Mulla on käytössä tällä hetkellä Diza -merkkiset yhdistelmäehkäisypillerit. Sain kyseistä valmistetta syksyllä kouluterveydenhoitajalta kuukautisien vuoksi, en siis itse ehkäisytarkoitukseen. Tänään päätin katsoa pakkaukseni viimeisen käyttöpäivämäärän ja huomasin sen olevan 3/2023. En ole kerennyt syömään siihen mennessä kaikkia laattoja, vaan minulla olisi vielä maaliskuun jäljellä noin 2 laattaa vielä käyttämättä. Onko päivämäärän noudattaminen ehdotonta, vai voinko syödä kyseiset laatat lävitse ilman huolia? Mietin kyllä kouluterveydenhuoltoon soittamista, mutta en ole täysin varma onko se tarpeellista, joten päätin kysyä ensin täällä.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Mietityttävä asia!

Kiitos kysymyksestäsi. Hyvä, että satuit katsomaan viimeisen käyttöpäivämäärän. Pillereiden pakkausselosteessa sanotaan, että ”Älä käytä tätä lääkettä läpipainopakkauksessa ja kotelossa mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen, EXP. Viimeinen käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.” (Lähde: Lääkeinfo.fi, avautuu uuteen välilehteen). 

Eli voit käyttää pillereitä maaliskuun loppuun asti, mutta jäljelle jääneet pitäisi hävittää. Apteekit ottavat vastaan vanhentuneita lääkevalmisteita, ja toimittavat ne eteenpäin hävitettäväksi tarkoituksenmukaisella tavalla, ympäristöä suojellen. Pillereitä ei siis saa heittää roskiin eikä viemäriin. Pillereiden vieminen apteekkiin on maksutonta.

Mukavaa alkuvuotta sinulle!

Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Kaveri ja viestittely

Mulla on nettikaveri ja viestitellään säännöllisesti. Hän ei kuitenkaan aloita melkein koskaan viestittelyä itse vaan useimmiten se olen minä joka ne aloittaa. Vastaa kuitenkin ihan iloisen oloisesti, kyselee kuulumisia, kertoo omistakin asioista/kuulumisista. Ollaan oltu pitkään kuitenkin yhteydessä ja ei tämä ole mitenkään haitannut ystävyyttämme. Minä itse vain olen välillä asiaa pohtinut.

Joidenkin mielestä tämä saattaisi tarkoittaa sitä että toista ei kiinnosta tarpeeksi. Tiedän ne tapaukset joissa voi jo viestien perusteella sanoa jos toista ei kiinnosta. Mutta kun itse luen kaverini ja minun viestejä, niin niistä kyllä syntyy sellainen vaikutelma että molemmat ovat kiinnostuneita toistensa asioista.

Hän on joskus sanonut olevansa introvertti ja osin kiireinenkin. Voisiko esimerkiksi sillä olla vaikutusta asiaan? En ole itse ottanut asiaa puheeksi, koska en haluaisi olla liian tyrkkykään, jos toinen on enempi ujo. Kannattaako tällästa ottaa siis puheeksi vaan antaa vaan olla jos kerta ystävyys sujuu hyvin ja molemmat laittaa panostusta.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Heippa Urheilija!

Kiitos viestistäsi. Kerrot, että sinulla on nettikaveri, jonka kanssa viestittelet säännöllisesti. Tuot viestissä esille, että sinä olet useimmiten aloitteellinen viestien lähettämisessä ja että ystäväsi vastailee niihin iloisen oloisesti ja kyselee myös sinun kuulumisiasi. Pohdit, että tilanne voisi jonkun toisen mielestä tarkoittaa sitä, ettei ystävääsi kiinnosta tarpeeksi, ja toisaalta sitä, että tunnistaisit kyllä, mikäli tilanne olisi sellainen. Ystäväsi on kertonut olevansa introvertti ja kiireinenkin, ja mietit, voisiko sillä olla vaikutusta asiaan. Kysyt, kannattaako asia ottaa puheeksi vai antaa vain olla, kun ystävyys sujuu hyvin ja molemmat siihen panostatte.

Tuot esille tärkeää pohdintaa vastavuoroisuudesta, joka on ystävyydessä ja yhteydenpidossa useimmille tärkeä asia. Vastavuoroisuus on läsnä kaikissa ihmissuhteissamme. Vastavuoroisuudessa on kyse tasapuolisuuteen pyrkimisestä, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi teidän kahden viestinnässänne aloitteellisuuden pitäisi mennä tasan. Mietit, kannattaako asia ottaa ystäväsi kanssa puheeksi vai vaan antaa olla. Voisitkohan tutkailla omia tunteitasi, toiveitasi ja tarpeitasi viestittelynne ja ystäväsi suhteen? Mikäli huomaat kokevasi esimerkiksi pettymyksen tunteita siitä, että useimmiten sinä olet viestien lähettäjä ja aloitteen tekijä, olisi hyvä kertoa kokemuksestasi myös ystävällesi. Toisaalta jos huomaat, että tilanne on sinulle aivan ok, voit hyvin jatkaa viestien lähettämistä entiseen tapaasi.

Aina omien tunteiden ja ajatusten tunnistaminen ei ole helppoa. Mitä hankalammasta tunteesta on kysymys, sitä vaikeampaa sen tunnistaminen ja nimeäminen voi olla. Myös omista tunteista kertominen toiselle ihmiselle voi tuntua hankalalta. Se on luonnollista ja ymmärrettävää. Jos huomaat ajattelevasi ja tuntevasi, että toivoisit esimerkiksi lisää vastavuoroisuutta ystävyyteenne ja viestittelyynne, sinun kannattaa kirjoittaa siitä ystävällesi. Kiva tapa on kertoa, miltä sinusta tuntuu ja esittää ystävälle konkreettinen pyyntö tai toive. Se voisi olla esimerkiksi toive siitä, että ystäväsi kirjoittelisi sinulle vähän useammin.  

Toivon sinulle mukavaa alkanutta uutta vuotta!

terkuin, Liisa Byströmin Ohjaamosta

Minusta ei pidetä

Hei! Olen aika hiljainen ja ujo, mutta kuitenkin puhun ihmisille. Olen koulussa kuullut, että jotkut vihaavat minua vaikken ole tehnyt mitään. Olen kuullut eniten eräältä pojalta kun on puhunut kavereidensa kanssa kaikkea vihaa minusta ilman syytä. No en itsekään hänestä oikein pidä,mutta en puhu hänestä mitään pahaa kenellekään. Itselleni tulee vähän pahamieli kun kuulee että joku sanoo jotain pahaa. Ja kuitenkin Olen hänelle kiltti, mutta hän vaikuttaa siltä ettei pystyisi tekemään minkäänlaista yhteistyötä kanssani. En kuitenkaan sano, että kaikkien täytyisi pitää kaikista, mutta se on jotenkin ikävää kuulla viha asioita itsestäni, kun en ole kuitenkaan mitään tehnyt.

(Kysymys tullut Decibelistä. Kysymys ja vastaus näkyvät sekä Decibelin Kysy pois! -palstalla että Nuortenelämä.fi-palvelun Kysyttävää-palstalla.)

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Jemina1!

Kiitos viestistäsi. Kerrot, kuinka olet kuullut joidenkin ihmisten vihaavan sinua koulussa. On todella ymmärrettävää, että sellaisesta tulee paha mieli – kuka tahansa tulee huonolle mielelle sellaisesta.

Ikävien puheiden levittäminen ei ole ollenkaan reilua. Kenestäkään ei pidä puhua pahaa selän takana eikä levittää perättömiä juttuja. Sinä et ole tehnyt mitään väärää – olet päinvastoin ollut kiltti esimerkiksi tälle pojalle, kenestä kerroit. Olet oikeassa, että kaikista ei voi pitää, mutta on silti tärkeää yrittää tulla toimeen ja kohdella toisia hyvin.

Kannustan sinua ottamaan asian puheeksi vanhempasi kanssa tai koulussa esimerkiksi koulunuorisotyöntekijän, ryhmänohjaajasi tai kuraattorin kanssa. Koulun aikuisten kanssa voit jutella luottamuksellisesti ja voitte vaikka yhdessä miettiä, miten tilanteeseen on järkevintä puuttua. Joka tapauksessa on aikuisten vastuulla varmistaa, että jokaisella oppilaalla on koulussa turvallista ja hyvä olla.

Tsemppiä ja halauksia sinne!

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Vaikeus päästä hoitoon

Moi! Miten pitkään on normaalia odottaa lääkäriaikaa psykiatrian puolella? Entä kuinka kauan terveyskeskuksen fyysisten pulmien hoitaja-ajan saamiseen saa mennä, entä lääkäriajan? Jos saa lähetteen sairaalaan erikoislääkärille, kuinka pian pitää päästä sinne hoitoon? Millaiset vaivat on kiireellisiä, kun tuntuu että mikään ongelmani ei taida olla tarpeeksi vakava ammattilaisten mielestä? Tuntuu että nykyään kaikkialla on liikaa ruuhkaa ja minnekkään ei pääse, ja luvatut lähetteet ja lausunnot eivät tulekaan lähetetyiksi(joudun miltei aina itse kyselemään niiden perään viikkojen/kuukausien toiveikkaan&turhan odottelun jälkeen). Joskus minulle luvataan että lääkäri soittaa minulle pian, ja sitten odotan sitä turhaan yli viikon ja joudun soittelemaan että miksei minulle soiteta, ja siellä sanotaan että on ollut kiireitä ja piti lykätä aikaa, soittaa se lääkäri kyllä kun kerkiää… Terveyskeskus sanoo usein ettei koko viikolle ole aikoja vapaana ja ensi viikolle ei anneta aikoja vielä, ja käskevät menemään päivystykseen jos en kestä kipua tai vuodan liikaa verta tms, ja sitten päivystyksestä sanotaan sinne yrittäessäni että on katastrofitilanne, siellä ei ole juuri mitään resursseja, siellä ei voida hoitaa kuin tosi pahassa jamassa olevat, en pääse sinnekkään ja jään kotiin kitumaan. Onko tämä ihan normaalia? Voikohan jostakin saada maksusitoumusta yksityislääkärille että saisi hoitoa(olen köyhä ja pitäisi päästä ainakin kahden eri alan erikoislääkäreille)?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Odottelija!

Kiitos kysymyksistäsi. On valitettava tosiasia, että julkinen terveydenhuolto on kuormittunut. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että hoitoon ei ikävä kyllä pääse silloin kuin olisi tarve. Olen pahoillani, että ruuhkat vaikuttavat myös sinun elämääsi kurjalla tavalla ja joudut esimerkiksi odottelemaan liian pitkään aikoja terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotolle. Näin ei pitäisi olla.

Hoitoon pääsystä säädetään terveydenhuoltolaissa. Hoitoon pääsylle on säädetty esimerkiksi tietyt enimmäisajat. Säädetyt enimmäisajat vaihtelevat esimerkiksi hoidon tarpeen mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriön sivulla on kootusti tietoa hoitoon pääsystä ja enimmäisajoista, joita kysymyksissäsi pohdit: stm.fi/hoitotakuu (avautuu uuteen välilehteen).

Voit myös katsoa Valviran sivulta (avautuu uuteen välilehteen) ohjeet, mitä voi tehdä, kun on tyytymätön hoitoon. Lisäksi potilasasiamies auttaa, jos haluat lisää tietoa ja neuvontaa potilaan asemasta ja oikeuksista. Lue Valviran sivulta lisää, miten potilasasiamies voi auttaa (avautuu uuteen välilehteen).

Kannustan sinua käymään paikkakuntasi Ohjaamossa, jossa tilannettasi voidaan paremmin kartoittaa ja suunnitella sinulle selkeät askelmerkit, miten sinun on hyvä edetä terveysasioiden kanssa.

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Sivut