Lisää uusi kommentti

Uusimmat kysymykset

Täältä löydät Kysyttävää-palstan viimeisimmät kysymykset sekä niihin tulleet kommentit ja vastaukset.

Sivut

Linnunkakka irti parvekelasista

Olisi vähän kiireellinen kysymys. Miten giganttinen linnunkakka saadaan pois parvekkeen lasituksesta? Osaan avata lasituksen, mutta mitä aineita/siivousmateriaaleja siihen oikein uskaltaa käyttää? Ei oikein ole kokemuksia lasitetuista parvekkeista… Haluaisin siivota sen ennen vieraiden tuloa(ensi viikon ti).

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Hyi! 

Kiitos kysymyksestäsi. Linnunkakka kannattaa puhdistaa parvekelasista mahdollisimman pian, jotta se lähtisi helposti pois, eikä ehtisi kuivahtaa jämäkästi kiinni lasiin. Siivouksessa kannattaa käyttää suojakäsineitä, koska ulosteessa voi olla haitallisia bakteereja. Ulosteen voi ensin pyyhkiä talous- tai vessapaperilla pois lasista – siinä määrin kuin se irtoaa. Lasin voi sitten pestä desinfioivalla puhdistusaineella, ikkunanpesuaineella tai tiskiaineella. Välineenä voi käyttää ikkunanpesintä tai siivousliinaa. 

Jos linnunkakka ei meinaa lähteä, kannattaa siihen suihkuttaa pesuainetta ja jättää hetkeksi likoamaan, jonka jälkeen sen pitäisi irrota helpommin lasin pinnasta.  

Toivottavasti saat ikävän tahran näillä ohjeilla pois. Mukavaa kesää sinulle!  

Aurinkoisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Aurinkorasvaus

Mihin kaikkialle kasvojen aurinkovoidetta kuuluu laittaa? Naamaan tietty ainakin ja otsaan, mutta entä esim. korvanlehdet, niska, dekoltee ja kaula, onko niihin parempi laittaa kasvojen vai tavallista aurinkovoidetta? Ja kuuluuko silmäluomiin laittaa kasvojen aurinkovoidetta, palavatko nekin räpytellessä? Mikä ero oikeastaan on tavallisella ja kasvojen aurinkorasvalla? Onko aurinkohuulirasvan suojakertoimeksi 30 riittävä jos sitä lisää usein? Muissa aurinkorasvoissani suojakerroin on 50 mutta huulirasvassa otin vahingossa vain 30 ja mietin että pitäisikö se heittää menemään ja ostaa tehokkaampi tilalle?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Sunny!

Kiitos kysymyksistäsi.

Kaikki auringon UV-säteilylle altistuva iho kannattaa suojata joko väljillä vaatteilla, varjossa pysyttelemällä tai aurinkovoiteella. Vaate suojaa UV-säteilyltä yleensä paremmin kuin voide. Huomioitavaa on, että nämäkään keinot eivät silti suojaa 100-prosenttisesti UV-säteilyltä.

Silmäluomet on tärkeää suojata auringolta. Aurinkolasit suojaavat niin silmiä kuin silmäluomia auringon UV-säteilyiltä. Yleensä kasvoille tarkoitetut aurinkorasvat sopivat silmänympärysiholle. Jos ei käytä aurinkolaseja suojaamaan silmiä, kannattaa aurinkovoidetta laittaa myös silmäluomiin. Myös esimerkiksi lierihattu suojaa kasvoja, korvia ja kaulaa.

Aurinkovoiteen suojakerroin 30 riittää, kun sitä käyttää ohjeistusten mukaisesti. Eli sinun ei kannata heittää menemään huulirasvaasi.

Kasvojen iho on herkempi kuin kehon muu iho. Kasvoille tarkoitetut aurinkovoiteet ärsyttävät ihoa vähemmän kuin tavalliset aurinkovoiteet. Myös korvien, dekolteen ja kaulan iho on herkempää kuin esimerkiksi käsivarsien iho, joten niihin voi hyvin käyttää kasvoille tarkoitettua aurinkovoidetta. Ihotyyppien ja voiteiden välillä on kuitenkin eroja. Tutustumalla eri tuotteisiin ja kokeilemalla niitä löytää itselle sopivimmat voiteet. Esimerkiksi apteekin henkilökunnalta voi kysyä apua omalle ihotyypille ja omaan käyttöön sopivien voiteiden valintaan.

Lisää tietoa auringolta suojautumisesta saat Syöpäjärjestöjen Fressis.fi-sivustolta (avautuu uuteen välilehteen).

Ihanaa kesää sinulle!

Aurinkoisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Kylmän aterian koostamispulma

Moi! Kuumalla ilmalla ei yleensä tee yhtään mieli lämmintä ruokaa, ajatuskin inhottaa varsinkin lounasaikaan, en juuri koskaan saa lämmintä lounasta syödyksi. Miten koostaisin terveellisen ”välipalamaisen” kylmän lounaan? Esim. olisiko margariinilla, kevytjuustolla, kinkulla ja kasviksilla täytetty ruispala hyvä, ja mitä sen lisäksi? Onko jossain olemassa lautasmallia/ohjetta kylmille aterioille? Olisi kiva saada vinkkiä erilaisista yhdistelmistä. Salaatit eivät valitettavasti sovi minulle koska en siedä salaatinlehvien rakennetta, en myöskään tykkää kylmistä keitoista. Mieluisia ruokia ovat esim. leipä/hapankorppu päällisineen, hedelmät, marjat, lusikoitavat maitotuotteet/vegemaitotuotteet, vispipuuro maidolla, maissinaksut(ne taaperoille sopivat missä pelkkää maissia, ei suolaa/rasvaa tms) kevytkermaviiliin tehdyllä dipillä, porkkana- ja kurkkutikut kevytkermaviiiin tehdyllä dipillä, kiisselit, vauvojen hedelmä- ja marjasoseet. Jos jostain tämmöisistä koostaisi aterian niin mitä ja miten paljon olisi hyvä? Kalorit voisi olla suurinpiirtein *kcal sillä päivittäinen tarpeeni on nykyliikkumisellani noin *kcal ja tykkään syödä aamupalan(*kcal), lounaan(*kcal), välipalan(*kcal), päivällisen(*kcal) sekä iltapalan(*kcal). Jos kaloreita tulisi hiukan liian vähän, se ei olisi katastrofi koska BMIni on vähän reilu *. Pääasia etten liho lisää. Yritin kysyä neuvoa nuorten eri nettipalvelusta mutta ne sanoivat vaan että ota yhteyttä ammattilaiseen. Yritin kyllä saada ravitsemusterapia-aikaa jo kuukausia sitten useampaan pikku ongelmaan, ja sainkin ajan lopulta, mutta viikkoa ennen aikaa se peruttiin eikä uutta ole tulossa, pulmani eivät olleet vielä tarpeeksi pahoja että niille kannattaisi uhrata aikaa. Joten jos te keksisitte ateriankoostamisideoita noista antamistani suosikkiruuista? Voin kyllä itsekin laskea määrät/kalorit, sen osaan, en vaan ole kartalla että mitä eri ruokia listaltani kannattaisi olla samalla kerralla aterian osana että tulisi monipuolisesti ravintoaineita ym.

 

*Emme julkaise Kysyttävää-palstalla henkilöön tai syömiseen liittyviä tarkkoja mittoja tai kalorimääriä. Ylläpito / Nuortenelämä.fi 

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Leivänheitto!

Kiitos viestistäsi. Pyytämiäsi tarkkoja ravitsemuksellisia neuvoja on mahdollista saada alan ammattilaiselta, kun hän on tutustunut sinuun ja tilanteeseesi kokonaisvaltaisemmin. Tällä tavoin verkkoneuvonnan välityksellä pystytään tarjoamaan tietoa yleisistä ravitsemusta koskevista suosituksista. Henkilökohtaista ravitsemusneuvontaa emme pysty tarjoamaan, koska palvelussa asioiminen on anonyymia, ja koska en itse esimerkiksi ole ravitsemuksen asiantuntija.

Yksityiskohtaisempaa, henkilökohtaista ravitsemusneuvontaa saa ravitsemusterapian lisäksi esimerkiksi ravitsemusneuvonnasta. Siellä ammattilaisen on mahdollista tutustua sinuun, arvoihisi, toiveisiisi ja tilanteeseesi tarkemmin, jonka perusteella ja koulutuksensa tuomalla osaamisella hän sitten osaa tarjota sinulle haluamaasi yksilöllistä neuvontaa.

Ruokaviraston sivulta löydät lautasmallit, joita voi hyödyntää sekä kylmien että lämpimien aterioiden koostamisessa. Katso lautasmallit Ruokaviraston sivulta (avautuu uuteen välilehteen). Suosittelen tsekkaamaan myös sivulta löytyvistä linkeistä esitteen kuvat sekä ateriaesimerkit kuva-arkistosta. Tämän linkin takaa näet aikuisen lautasmallin (avautuu uuteen välilehteen). Siitä näet aterian osat suhteessa toisiinsa.

Jos haluat, voit tutustua laajemminkin ravitsemussuosituksiin, jotka toimivat suomalaisten ravitsemuksen "punaisena lankana". Tästä pääset ravitsemussuosituksiin (avautuu uuteen välilehteen).

Kannustan ennen muuta myös pohtimaan omaa ruokasuhdetta ja sitä, minkälaiset ajatukset ohjaavat ja hallitsevat omaa syömistä. Jos havaitset, että ruokaan liittyvät ajatukset aiheuttavat ahdistusta, hallitsevat arkea enemmän kuin toivoisit tai muuten tuntuvat ikäviltä, kannattaa asiaan ilman muuta hakea apua. Voit esimerkiksi soittaa Syömishäiriöliiton tukipuhelimeen (avautuu uuteen välilehteen) ja pohtia omaa tilannetta yhdessä ammattilaisen kanssa. Puhelin palvelee maanantaisin klo 9-15.

Mukavaa kesää sinulle!

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Pikaruokaa liikunnalla vai kotiruokaa liikkumatta?

Jos viikolla syö suht terveellisesti mutta liikkuu tosi vähän(tyyliin muutama kilsa keskiviikoisin), onko lauantaisin parempi tehdä niin että kävelee 3,5km lenkin jonka varrella syö lounaaksi 400kcal minikanahampurilaisen ja kevytcolan, vai että ei liiku lauantainakaan ollenkaan ja syö lounaaksi 400kcal edestä tavan ruokaa kotona kuten muinakin päivinä? Mietin vaan että jos kalorit ovat samat kuin kotiruuassa, niin kumoaako liikunnan hyöty&henkinen virkistys pikaruuan olemattomat ravintoarvot? Kun kyseessä kuitenkin vai yksi ateria viikossa.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei!

Kiitos viestistäsi. Liikuntasuoritus ei korvaa terveellistä ateriaa ja siitä saatavia ravintoaineita. Liikunnasta kun ei esimerkiksi voi saada vitamiineja, joita saa ruuasta. Toisaalta terveellinen ruokavalio ei myöskään korvaa liikuntaa ja sen hyvinvointivaikutuksia. Voit lukea liikunnan vaikutuksista UKK-instituutin sivuilta (avautuu uuteen välilehteen). Liikunta ja terveellinen ruoka ovat molemmat tärkeitä. Niitä molempia tarvitaan.

Niin kuin totesit itsekin, kyseessä on kuitenkin vain yksi ateria viikossa. Terveyttä edistävä ruokavalio on kokonaisuus, joka muodostuu monesta asiasta. Siihen kuuluu myös sallivuus ja joustavuus. Yleispätevä ohjeistus on, että kun ruokavaliosta 80 % on terveyttä edistävää ruokaa, niin loppu 20 % (eli viidesosa) voi olla melkein mitä vain. Lähde: Fressis (avautuu uuteen välilehteen). Siihen 20 % voi sisältyä esimerkiksi juuri pikaruokaa, jos itse niin haluaa. Olennaista on siis kokonaisuus, ei niinkään yksittäiset ateriat.

Liikkumisen suositusten mukaan sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista suositellaan ikäisillesi tehtäväksi noin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Samat terveyshyödyt saa myös lisäämällä liikkumisen tehoa rasittavaksi, jolloin liikkumisen määrä on 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Liikuskelua ja paikallaanolon tauottamista pitäisi suositusten mukaan tehdä joka päivä. Lue halutessasi lisää liikkumisen suosituksista UKK-instituutin sivulta (avautuu uuteen välilehteen).

Toivottavasti vastauksesta on sinulle hyötyä. Mukavaa kesää!

Lämpöisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Vaatteiden määrä

Onko ekologisempaa ostaa vain muutamaksi päiväksi vaatteet ja pestä niitä usein vajaissa koneellisissa, vai ostaa esim. pariksi viikoksi vaatteita ja pestä täysiä koneellisia tosi harvoin? Mietin että onko jatkuva veden&sähkön tuhlaus vai kankaan tuottaminen/vaatteiden valmistus pahempi ympäristön kannalta? Kuinka moneksi päiväksi ihmisillä yleensä on vaatteita?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Vaateostoksilla!

Kiitos kysymyksistä. Mukava kuulla, että pohdiskelet vaatteiden hankintaa ja niiden ylläpitoa ekologisesta näkökulmasta.

Vajaiden koneellisten peseminen jatkuvasti ei ole ekologisesti järkevää. Olet myös oikeassa, että vaatteiden valmistus on ympäristölle haitallista. Itseasiassa vaatteiden elinkaaren jokaisessa vaiheessa syntyy ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja: Raaka-aineiden valmistus, materiaalien käsittelyt, vaatteen ompeleminen, logistiikka sekä vaatteen ylläpitäminen (esim. peseminen) ja lopulta hävittäminen aiheuttavat kaikki ilmastojalanjäljen. Lähde: Eetti ry (avautuu uuteen välilehteen).

Vaatteita ostaessa voi tehdä ekologisia valintoja hankkimalla sellaisia vaatteita, joiden tuottamiseen on käytetty mahdollisimman vähän luonnon resursseja. Ekologisuuden näkökulmasta on järkevää valita mieluummin laadukkaita ja kestäviä vaatteita, joiden käyttöikä on pitkä, kuin pikamuotia, joka ei kestä käytössä pitkään, ja jota pitäisi olla pian jo ostamassa lisää. Ekologisempaa myös on, kun hankkii vaatteen käytettynä sen sijaan, että ostaisi uutena. Eli esimerkiksi kirppiksiltä tai tutuilta. Jos kuitenkin haluaa ostaa vaatteen uutena, kannattaa silloin suosia vastuullisia toimijoita, kun valitsee yritystä, josta vaatteensa ostaa.

Ihmisten vaatemäärä yleisesti ottaen vaihtelee suuresti. Ekologisinta on, kun hankkii vain sen verran vaatteita, kuin tarvitsee. Tähän ei ole yleispätevää lukua, sillä se vaihtelee esim. ihmisten elämäntilanteen ja harrastustenkin mukaan. Määrään vaikuttaa myös se, kuinka monen hengen talous on ja kuinka iso pyykkikone on (kodinkoneitakin hankkiessa on mahdollista valita se ekologisempi vaihtoehto). Voit esimerkiksi laskeskella, miten paljon vaatteita tarvitset, jotta pystyt pesemään täysiä pesukoneellisia ja silti pärjäämään. Huomioon kannattaa ottaa myös muut pyykättävät asiat, kuten lakanat.

Kuluttajaliitto kannustaa ekologisiin vaatehankintoihin ja vinkkaa suosimaan eettisen sertifikaatin tai ympäristömerkin omaavia vaatteita, tuunaamaan ja lainaamaan vaatteita uusien ostamisen sijaan, sekä kierrättämään turhaksi jääneet vaatteet. Katso kuluttajaliiton vastuullisen kuluttamisen vinkkilista, jonka avulla voit tehdä ekologisia vaatevalintoja (avautuu uuteen välilehteen).

Aurinkoisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

mitä käy jos karkaan/lähen kotoa ja meen kauas Suomeen pois kotoolta ja rupeen asuu sielä?

eli toi voi kuulostaa hauskalta mutta oon tosissani. en haluu mennä äidille. koska äiti on yhdessä yhen miehen kaa, johon en luota tai luota edes siihen että ne ei riitele ja äiti jauhais samaa paskaa et muutetaan pois kotoa. tää on tapahtunu monta kertaa. oon kertonu tästä yhdelle toisellekin aikuiselle netissä, mutta en jaksa vain kirjoittaa tästä asiasta niin miten sen kerroin silloin. ja mun isä on soittanut kerran sossuun ja kysynyt uskaltaako viedä mut ja mun veljen äidille. no äiti ei suostunut olla samassa puhelussa isän kanssa kun sillä on joku vitunmoinen ongelma että ei vaan siedä isää. mutta äiti oli sanonut että mä ja mun veli liioteltiin asian kanssa että se mies joka on varmaa viiskymppinen on uhannut kerran tappaa äidin. sillä oli alkoholi ongelma ei enää niin paha koska tuli syöpä joka ei lähe ja nyt vihaan äitiä ja sitä miestä entistä enemmän. tahtoisin muuttaa isän vanhemmille mutta silloin en pääsisi keskustaan tapaamaan muita sukulaisia ja sielä mulla on muitakin tärkeitä asioita. tai isä myös sanoi että voisin muuttaa hänelle mutta isä asuu Helsingissä ja sanoi kyllä että hankkisi tänne silloin asunnon jos oisi asiat niin että ois pakko. sen lisäks mulla on muitakin paineita, ura jne muut jutut. en vaan jaksa. haluun oikeesti lähtee asuu vaikka johonkin keskelle mettää, pieneen mökkiin ja asuu sielä, et mitä jos meen sinne mitä sit mun muka pitäis tehä tai mun läheiset tekee sit? mulla on jopa pikku juttui (omasta mielestä) ja kaikkee mitä en ees oo päässy kirjottaa vieläkään. ja jos ehdotatte yhtään kertomista aikuiselle tai muulle ei onnaa. mä en riitä siihen ja en sais minkäänlaista apua. jos ehdotatte menee kuraattorille, sanon ei. kävin jo kaks kertaa ja sain tarpeeks. mä en saanu kerrottuu ees kaikkee mitä halusin. mä en riitä kertoo. ainut minne pystyn on tänne. ja musta tuntuu että oon niin idiottii kusipää mulkku ja vaikka mitä kun kirjotan tänne, vaikka mä tiiän et mulle hoetaan sitä samaa paskaa mee puhuu aikuiselle tai kenties mee puhuu muille nuorille. ei oo auttanut puhuu muille nuorille anonyymisti. oon saanu hetkeks hyvän olon ja ku meen sivustolta pois taas se sama paska olo myöhemmin. ja käyn siis täällä, nuortenlinkissä-, netissä ja apuu ja sekasin chatissa välillä. tää tuntuu vaan niin paskalta välillä kun pysähtyy ja miettii enemmän vaikkei tää mitään oo johonkin toiseen verrattuna.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki "muuttaja"!

Hyvä, kun laitoit viestiä. Minua ilahduttaa kuulla, että käyt täällä Nuortenelämä.fissä sekä muissa nuorten verkkopalveluissa. Jos koet näistä pientäkään apua, palveluiden käyttöä kannattaa ilman muuta jatkaa. Joskus jo asioiden sanoittaminen/kirjoittaminen voi jäsentää ajatuksia ja helpottaa oloa, edes pikkuisen. 

Pohdit siis, mitä käy, jos karkaat ja rupeat asumaan kaukana kotoa, esimerkiksi jossakin mökissä metsässä. Muutto vaatisi hyvän suunnitelman, esimerkiksi: Mistä mökki? Millä rahalla? Miten pitkäksi aikaa lähtisit? Kuinka pitkään ja kuinka paljon sinun pitäisi säästää sitä varten rahaa esim. ruokaan, hygieniatarvikkeisiin, matkakuluihin ja asumiskuluihin? Miten tienaat rahat? Mitä tekisit yksin metsässä asuessasi? Oletko valmis olemaan erossa ystävistäsi ja muista läheisistäsi? Keneen olet yhteydessä mahdollisia ongelmia kohdatessasi?

Siihen, mitä karkaamisesta seuraisi, ei ole valitettavasti tarkkaa vastausta, sillä siihen vaikuttaa paljon esim. se, mihin menet ja miten, aiotko kertoa lähdöstäsi ja kenelle, ja miten läheisesi reagoivat tilanteessa. Kaikkea ei voi ennakoida. Tässä kuitenkin näkökulmia ja pohdintoja, mitä saattaisi käydä, jos karkaisit:

Perääsi soitellaan ja viestitellään. Vanhempasi soittelevat kaverisi ja muut läheisesi läpi, jos eivät saa sinuun yhteyttä. He tarkistavat myös lähiympäristönne ja soittavat lähialueen sairaaloihin/terveyskeskuksiin kaiken varalta. Jos sinua ei tavoiteta, kutsutaan poliisi apuun tekemällä katoamisilmoitus. Voit lukea katoamisilmoituksesta poliisin sivuilta (avautuu uuteen välilehteen). Somen erilaisiin ryhmiin saatetaan laittaa katoamisilmoituksia jakoon kuvallasi ja tuntomerkeilläsi. Esim. huoltajasi ja poliisi voivat tehdä lastensuojelulain mukaisen lastensuojeluilmoituksen. Sinut siis yritetään saada turvallisesti takaisin kotiin mahdollisimman pian ja tarjota apua tilanteeseesi.

Lain mukaan huoltajasi päättävät asumisestasi. Eli alaikäinen ei voi itse päättää, missä asuu. Tietty huoltajat ovat vastuussa sinusta ja hyvinvoinnistasi huolehtimisesta muutenkin. Lain mukaan sinun tulee myös suorittaa oppivelvollisuus, eikä se onnistuisi, jos olet karkumatkalla ja asuisit itseksesi metsässä. Huoltajien tulee huolehtia, että heidän lapsensa suorittaa oppivelvollisuuden. Opetushallituksen sivulta voit lukea, mitä oppivelvollisuuden laiminlyönnistä seuraa (avautuu uuteen välilehteen). Siitä voi esim. seurata, että opetuksen järjestäjä tekee asiasta lastensuojeluilmoituksen, ja lastensuojeluviranomaiset päättävät tarvittavista toimenpiteistä. Joka tapauksessa lastensuojelu tulisi apuun jossain kohtaa.

Lastensuojelu auttaa ja tarjoaa perheille monenlaista tukea. Tuen tarve arvioidaan jokaisen kohdalla aina erikseen. Nuori voi itsekin olla yhteydessä sinne, jos esim. kotona on turvatonta tai muita ongelmia. Lastensuojelu voi auttaa esim. perhesuhteiden parantamisessa ja siinä, miten koti olisi nuorelle hyvä ja turvallinen asuinpaikka tai mikä asuinpaikka olisi nuorelle kaikista paras, jos nykyinen koti ei sitä jostain syystä ole (olisiko se esim. toisen vanhemman, isovanhempien tai muiden sukulaisten koti). Päätökset tehdään aina lapsen/nuoren edun mukaisesti. Jos haluat, lue lisää Lastensuojelu.infosta (avautuu uuteen välilehteen).

Käytännössä olisi siis työlästä ja haastavaa muuttaa kauas kotoa ja asua metsässä. Jos sattuisit pääsemään kohteeseen asti, sinut todennäköisesti haettaisiin sieltä pian pois. Vaikka pakeneminen voi ajatuksen tasolla tuntua ratkaisulta ikävään tilanteeseen, poistaisiko se kuitenkaan lopulta ongelmia tai korjaisiko tilannetta paremmaksi? Ikäisesi ei kuulu asua yksin tai olla itsenäisesti vastuussa kaikesta, vaan ansaitsee välittävien aikuisten läsnäoloa, rakkautta ja huolenpitoa sekä järkeviä rajoja ja tukea itsenäistymisen vaiheisiin.

Koska puhuminen auttaville aikuisille ei tunnu sinusta nyt hyvältä idealta, voisit tutustua erilaisiin tukipalveluihin Nuortenelämä.fin Tuki- ja kriisipalvelut -sivulla, jos vain haluat. Sieltä löytyy myös palveluja, joissa asioiminen ei edellytä puhumista. Jos palvelut eivät just nyt kiinnosta, voit kokeilla olisiko näistä sivustoista sinulle hyötyä (näille kannattaa varata hyvin aikaa):

Zekki.fi (avautuu uuteen välilehteen)

  • Sivusto auttaa sinua hahmottamaan, miten sulla menee. Sivusto tarjoaa tietoa hyvinvoinnin tueksi elämän eri osa-alueilla.

Tulevaisuusmatka.fi (avautuu uuteen välilehteen)

  • Sivustoa voi käyttää esim. tulevaisuuden suunnitteluun ja haaveiluun, oman hyvinvoinnin tukemiseen, omien arvojen ja tavoitteiden kirkastamiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen.

Toivottavasti vastauksesta on sinulle hyötyä. Kaikkea hyvää sinulle! <3

Lämpöisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

kyssäri

os en ollenkaan käytä alkoholia, miten se vaikuttaa dementiaan ja muistisairauksiin? esim vähentääkö riskiä ite en tupakoi tai käytä ollenkaa alkoholijuomia

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi, kiitos kysymyksestäsi. Eveliina Nuortenlinkistä vastaa:

Hei Oikeudenpuolustaja 

Hienoa, että pidät huolta terveydestäsi ja mietit valintojen vaikutuksia myös pitkällä tähtäimellä. Alkoholin suurkulutus lisää dementian riskiä ja runsas ja jatkuva alkoholinkäyttö heikentää tiedonkäsittely- ja toimintakykyä sekä lisää muistisairauksien riskiä. Näin ollen alkoholin ja tupakan maltillinen käyttö / päihteettömyys pienentävät niiden riskiä. 

Kannattaa myös kiinnittää huomiota mielen ja kehon kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin: stressin vähentämiseen, riittävään uneen ja lepoon, monipuoliseen ruokavalioon sekä aivojen aktivointiin esimerkiksi kielten opiskelulla, musiikin kuuntelulla tai erilaisten pulmapelien, kuten sudoku tai sanaristikot, ratkaisulla. 

Toivottavasti tästä oli apua! 

Terveisin; Eveliina / Nuortenlinkki 

Shoppailuriippuvuus

Onko jossain olemassa jotain itsehoito-ohjeita shoppailuriippuvuuteen? Minulla noin 10% kuukausittaisista tuloista menee täysin turhien tavaroiden osteluun, yleensä ostan netistä, ja sitten kaduttaa ja hävettää ja salailen ostoksiani. Hetken aikaa ostoksen jälkeen on totaalisen euforinen olo, ja sitten se romahtaa ja olen vain itseänivihaava limanuljaska. Minulla on siis ihan liikaa tavaraa, haluan päästä niistä eroon(miten?) ja lopettaa shoppailun tai edes vähentää ei-pakolliset ostelut muutamaan kertaan vuodessa(esim synttäri- ja joululahjat itselleni olisi ihan jees). Välillä olen jopa joutunut siirtämään rahaa säästötililtäni takaisin käyttötilille jotta olen saanut jonkun isomman pakko-ostoksen tehtyä. Tämä ongelma on ahdistava, apua!

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki IhateShopping!

Kiitos viestistäsi. Hyvä, että lähdit hakemaan neuvoja tilanteeseesi. Tavaroiden ostelemisesta voi tosiaan tulla riippuvaiseksi. Shoppailu on ongelma silloin, jos se haittaa elämää tai aiheuttaa syyllisyyttä. Eli niin kuin tilannettasi kuvailet. Itselle kannattaa aluksi kirkastaa, mikä tai mitkä asiat tilanteessa häiritsee eniten. Onko se kenties rahanmeno, epäekologisuus, osteluun kuluva aika tai mainitsemasi tavaroiden kertyminen liiaksi asti?

Päihdelinkki tarjoaa tällaisia itsehoito-ohjeita ja neuvoja avuksi shoppailuriippuvuuteen:

Rahavaikeuksia voi ehkäistä pitämällä mukanaan vain käteistä. Nettikaupoissa kannattaa olla varovainen, koska niissä shoppailu on helppoa. Maksu- ja luottokorttien määrä on syytä pitää minimissä, koska ne tekevät ostamisesta valheellisen helppoa. Kulutettuun rahaan ei muodostu samanlaista konkreettista suhdetta kuin käteiseen rahaan. Ilman aktiivista seurantaa on vaikea pitää mielessä, kuinka paljon rahaa kuluu kortteja käytettäessä.

Kun tietää, mitä haluaa tehdä toisin, voi asettaa itselleen muutostavoitteen. Shoppailuun johtavat riskitilanteet, kuten palkkapäivä, on hyvä tunnistaa. Voi olla tarpeen muuttaa omia rutiinejaan ja kulkureittejään. Tavaksi tulleen kaupoissa kiertelyn tilalle täytyy keksiä muuta mukavaa tekemistä. Rahatilanteen tasalla pysyy pitämällä ostospäiväkirjaa, säilyttämällä kuitit ja tarkkailemalla tiliotetta. Ongelmissa voi kääntyä esimerkiksi kuntien talous- ja velkaneuvojien tai Takuu-Säätiön puoleen.

Shoppailuriippuvuuden taustalla voi olla surua tai mielenterveyden ongelmia. Ostelulla pyritään usein parantamaan huonoa itsetuntoa, mutta hyöty jää lyhytaikaiseksi. Shoppailuun liittyvät ongelmat eivät näy ulospäin. On myös tyypillistä, että niitä salaillaan hallinnan tunteen menetyksestä koituneen häpeän tunteen vuoksi. Asia kannattaa kuitenkin ottaa puheeksi perheen tai ystävien kanssa. Keskusteluapua voi hakea vaikkapa koulupsykologin, nuorisoaseman, A-klinikan tai mielenterveystoimiston kautta. Jos tilaan liittyy mielenterveyden häiriöitä, saattaa lääkärin määräämistä lääkkeistäkin olla apua.

Lähde: Päihdelinkki 2016. A-klinikkasäätiön viestintäpäällikkö Aino Majava & Turun yliopiston Psykiatrian professori Jyrki Korkeila. (Linkki avautuu uuteen välilehteen).

Toivottavasti näistä Päihdelinkin ohjeista on sinulle apua. Linkin takaa löydät shoppailuriippuvuudesta myös lisää tietoa, mikä voi auttaa sinua ymmärtämään ongelmaa syvemmin. 

Mukavaa kesää ja kaikkea hyvää sinulle!

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Anoreksia

Olen 12.v tyttö 5.lk. Olen 146cm pitkä ja painan noin 32kg. Oon tosi laiha ja vissiin alipainoinenkin, mutta haluaisin silti laihduttaa. Mä aina sanon kaikille että mulla ei oo anoreksiaa koska en oo tarpeeks laiha. Mulla näkyy kylkikuut ja kaikki muut läpi. Mä en kehtaa sanoa kellekkään koska kaikkia sanoo että sä et oo läski ja älä jaksa mut mä välillä aattelin et haluun olla tosi alipainonen ja tiiä net se on tyhmä mut mä vaan haluun. Må ajattelen ettei mulla oo anoreksiaa mutta oikeesti se varmaan mahdollista. Ja en mä kehtaa sanoa kellekkään terkalle tai äitille. Miten mä voisin laihtua silleen hyvin pari kiloa.

(Kysymys tullut Decibelistä. Kysymys ja vastaus näkyvät sekä Decibelin Kysy pois! -palstalla että Nuortenelämä.fi-palvelun Kysyttävää-palstalla.)

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei, tässä Annan vastaus viestiisi:

Moikka ja kiitos viestistäsi. :)

Tosi hyvä, että uskalsit tänne laittaa viestiä, vaikket muille ole vielä kehdannut sanoakaan. Kuvailujesi perusteella sinun ei pitäisi pudottaa painoa yhtään enempää. Mikäli painosi putoaa entisestään, se voi vaikuttaa sinun kasvuun ja kehitykseen varsinkin tuossa iässä. 146cm/32kg on jo reilusti alipainoinen ja minulle tulee tunne, että sun ois tosi hyvä päästä jollekin tästä juttelemaan, sillä tilanteen pahentuessa voit saada itsesi tosi kipeäksi. :/

Asia selkeästi pohdituttaa sinuakin ja tärkeetä on muistaa, ettei sun tarvi jäädä yksin tän asian kanssa. Rohkaisen sua kovasti juttelemaan huoltajan tai jonkun tutun aikuisen kanssa. Voisit myös ottaa kaupungissasi alueesi erityisnuorisotyöhön yhteyttä, niin pääsisit luotettavan aikuisen kanssa yhdessä miettimään näitä asioita. Laitan tähän yhteystietoja, joihin voit laittaa vaikka Whatsappin kautta viestiä. Toivotan sinulle kaikesta huolimatta kuitenkin ihanaa kesää ja hyvää vointia. <3

Jonna Anttila (Eteläinen alue)
040 841 2148

Tea Salo (Pohjoinen alue)
040 832 3858

Essi-Ilona Sorsa (Keskinen alue)
040 536 4155

Pehmolelujen ostelu

Kuinka monta pehmolelua on liikaa? Rakastan niitä, niitä on useita kymmeniä, ja tykkään kartuttaa kokoelmaani muutamilla uusilla pehmoilla joka vuosi(esim. jouluna ja synttärinä ostan itselleni lahjat ja joskus muutenkin jos täydellinen sattuu kohdalle) ja tästä tulee välillä negatiivista palautetta vanhemmilta. Saan suunnatonta mielihyvää löytäessäni entisiä halittavamman uuden pehmon. Rahaa minulla riittää hyvin, en käytä sitä oikeastaan mihinkään muuhun ei-pakolliseen ja joka kuukausi osa tuloistani menee säästötilille, joten se ei ainakaan ole ongelmana. Missä vaiheessa pitäisi rueta laittamaan vähiten tykkäämiäni pehmoja pois? Voisin periaatteessa antaa Konttiin sellaisia virheostoksia joita en ole halunnut halia yli vuoteen, ne eivät ole niin täydellisiä ja vievät lähinnä tilaa, ja olisi kiva saada uudempia väljemmin esille. Mutta miten selittäisin vanhemmille että annan leluja pois ja sitten ostan kuitenkin kivempia tilalle? Arvelen että tulisi sanomista esim. tyyliin ”sinulla on jo miljoona, vanhat on ihan hyviä, kadut kuitenkin, ne maksoi paljon ja nyt sitten heität ne menemään, menee raha hukkaan, kohta teet saman uudemmillekin, jos annat niitä pois tarkoittaa se ettet tarvitse enää pehmoja, lopeta siis jo se hullu lapsellinen ostelu ja rahantuhlaus ja aikuistu!” Mutta kun tämä pehmokokoelman muokkaus on harrastukseni!

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Pehmokaveri!

Kiitos viestistäsi. Jokaisella aikuisella ihmisellä on oikeus tehdä itsenäisesti omaa elämäänsä koskevia valintoja, kuten päättää kuinka monta pehmolelua hankkii ja omistaa. Nykyään monet aikuiset ovat lelukeräilijöitä/leluharrastajia. Esimerkiksi lelututkija Kati Heljakka kertoo muutaman vuoden takaisessa Ylen jutussa, että lelut voivat toimia aikuisille esimerkiksi kumppaneina, lohduttajina sekä väylinä luovuuteen. Heljakka on aikuisten leluharrastusten puolestapuhuja.

Samassa jutussa kerrotaan, että erään keräilijäpariskunnan kokoelmaan kuuluu yli 500 erilaista pehmonallea. Heille pehmonallekeräilijöinä sellainen määrä ei taatusti ole liikaa. Toisaalta on myös ihmisiä, jotka ajattelevat muutamankin lelun olevan liikaa. Ei siis ole olemassa tiettyä määrää, mikä olisi liikaa, vaan asia on enemmänkin mielipidekysymys. Kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä, kuinka monta pehmolelua on juuri sinulle liikaa tai sopivasti. Toisaalta voi myös pohtia, onko lelujen määrä edes oleellinen asia pehmoharrastuksessa. Mitä itse ajattelet?

Tästä voit halutessasi lukea Ylen jutun (avautuu uuteen välilehteen).

Pohdit myös, miten selittäisit vanhemmille harrastustasi. Voisiko tuo linkkaamani juttu toimia tukenasi? Voisivatko he sen avulla ymmärtää harrastustasi paremmin? Voit myös valaista, että monella aikuisella on jokin keräilyharrastus. Keräilyn kohteena voi olla vaikka mitä, esimerkiksi juuri leluja. Sellainen ei ole väärin, eikä se satuta ketään. Lisäksi sinulla on itselläsi kaikki päätäntävalta siihen, mitä kaupasta ostat ja mistä tavaroista puolestaan luovut. Voit myös halutessasi kertoa vanhemmillesi viestissäsi mainitsemia asioita, eli esimerkiksi, että annat leluja pois ja hankit uusia tilalle, koska jotkut pehmot ovat olleet puhtaasti virheostoksia, eivätkä ne ole täydellisiä ja sovi siksi kokoelmiisi. Kannustan myös mainitsemaan, että saat mielihyvää siitä, kun löydät entistä halittavamman uuden pehmon. Voit myös selittää, että pehmokokoelman muokkaaminen kuuluu osaksi harrastustasi.

Toivottavasti vastaus auttaa sinua eteenpäin pohdinnoissasi. Ihanaa kesää ja kaikkea hyvää sinulle!

Lämpimin terveisin, Riina

Sivut