Lisää uusi kommentti

Uusimmat kysymykset

Täältä löydät Kysyttävää-palstan viimeisimmät kysymykset sekä niihin tulleet kommentit ja vastaukset.

Sivut

Mitä teen mahdollisen sukupuolitaudin kanssa?

Mua pelottaa että oon onnistunu hankkimaan itelleni sukupuolitaudin, enkä uskalla puhua siitä vanhempien kaa. Oireet muistuttaa eniten herpestä, mut en siitäkää tiiä.

Oon miettinyt tätä nyt kuukauden ajan. Deitti käytti kyllä kondomia, ja kysyin jälkeenpäin onko huomannut mitään oireita itsellään.

En tiiä mitä teen, tää ahdistaa mua iltaisin ja on tosi epämukava olla. Tarvin apua.

Ihokarvojen tehtävät

Mitä tehtäviä eri paikkojen karvoituksella on: parta, hiukset, alapääkarvoitus, kainalokarvat, peppukarvat, säärikarvat, rintakarvat, kulmakarvat, perusihokarvat? Vai ovatko ne kaikki vain jotain randomeja hyödyttömiä piirteitä jotka ovat jäänteitä joltain karvaisilta esi-isiltä? Mitä kaikkia karvoja kannattaa pitää ja mitä poistaa? Mikä olisi paras kivuton poistotapa esim. kainalokarvoille, jos ne edes on järkevää poistaa?

etäsuhde

Olen ihastunut yhteen eu:n ulkopuolella asuvaan ja hän minuun. Onko etäsuhde kannattava? Entä kuinka turvallista olisi tapaaminen? Jos puhun aiheesta kavereilleni he eivät ota sitä tosissaan, koska se on etäsuhde. Enkä uskalla vanhemmilleni kertoa, koska he todellakin alkavat epäillä ja miettimään kaikkea kauheaa tapaamisen liittyvää, enkä usko että he ymmärtäisivät että netissä voi ihastua. Olen jutellut kutos luokalta asti netissä monille enkä koskaan ihastunut kehenkään ja luulin enne itsekin että se on mahdotonta mutta muti sitten kävikin näin.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moikka,

etäsuhteet ja nettiystävyys ovat nykyään yleisiä ja verkossa voikin luoda ystävyyssuhteita ympäri maailman. Et maininnut viestissäsi, kuinka kauan olette toisenne tunteneet tai millä tavalla kommunikoitte. Oletteko kenties nähneet videon välityksellä? Ensin olisikin hyvä varmistua, että henkilö on sellainen kuin on kertonut olevansa. Verkon nimettömyys ja kasvottomuus voivat antaa mahdollisuuden vääränlaisen henkilöllisyyden luomiselle, henkilö jonka kanssa juttelet ei aina välttämättä ole sitä miltä vaikuttaa. Olisi hyvä tarkistaa millaisia julkaisuja hänellä on esimerkiksi sosiaalisen median kanavissaan ja millaisia kavereita / seuraajia hänellä on. Esimerkiksi nuortenexit.fi-sivustolle on listattu muutamia merkkejä joista epäluotettavan nettituttavuuden voi tunnistaa, tässä niistä muutamia:

Nettituttu haluaa tuttavuutenne olevan salaisuus.

Nettituttu ehdottaa, painostaa tai vaatii nudeja tai muita intiimikuvia.

Nettituttu johdattelee, painostaa tai vaatii keskustelemaan seksistä ja intiimeistä asioista.

Nettituttu puhuu kuin nuoret, mutta käyttää välillä aikuismaisia sanoja.

Nettituttu syyllistää, uhriutuu, uhkailee tai painostaa, jos et vastaa hänelle, ole häneen tarpeeksi usein yhteydessä, tai tapaa häntä.

Nettituttu jakaa yksityiskohtaista tietoa omasta vartalostaan, sukuelimistään tai seksikokemuksistaan.

Nettituttu ehdottaa tapaamista asunnollaan, hotellissa, mökillä, autossa tai muussa yksityisessä tilassa.

Nettituttu vaikuttaa vähän liiankin upealta ollakseen totta ja esimerkiksi kehuu ja ylistää ulkonäköä ja luonnetta jatkuvasti.

 

Olisi myös hyvä että kertoisit vanhemmillesi tilanteesta ja voisitte keskustella asiasta sekä ottaa aiheesta lisää selvää yhdessä. Nettitutut tulee aina tavata julkisella paikalla ja isommalla porukalla, ei koskaan yksin. Etukäteen olisi myös hyvä miettiä kuinka ikävästä tilanteesta olisi mahdollista poistua turvallisesti.

Jos sinulla heräsi kysmyksiä tai haluat lisää tietoa tai keskustella aiheesta, voit jutella Nuortenexitin työntekijöiden kanssa chatissa, tiistaisin klo 16–19 ja torstaisin klo 14–16. Chattiin pääset osoitteessa: https://nuortenexit.fi/. Löydät lisää tietoa aiheesta osoitteesta: https://www.nuortenelama.fi/elavaa-elamaa/ihmissuhteet-ja-seurustelu/nettiyst%C3%A4vyys-496 tai https://www.nuortennetti.fi/netti-ja-media/kavereita-netista/netissa-tutuksi-tulleen-tapaaminen-ensikertaa-kasvokkain/. Voit myös olla yhteydessä oman paikkakuntasi nuorisotyöntekijöihin.

 

Yst. terv.

Heidi

Etsivä nuorisotyöntekijä

ikä ero parisuhteet??

Olen 17 vuotias tyttö, kohta 18. Olen jutellut vajaan puoli vuotta minua 11 vuotta vahemmalle miehelle. Emme ole vielä tavanneet, koska asumme tosi kaukana toisistamme. Seurustelemme nyt etäsuhteessa. Puhumme video puhelua joka päivä monta tuntia ja suunnittelemme jo tulevaisuuttakin yhdessä.

Olen miettinyt, että onko näin suuren ikä eron kanssa sopiva seurustella, varsinkin kun olen vielä näin nuori? Vai olisiko se outoa tai mahdotonta? Entä voiko olla totta, että joku järkevä ja kunnollinen 28 vuotias tykästyisi näin paljon nuorempaan tyttöön? Varsinkin kun emme ole vielä edes tavanneet... Hän on todistanut monella tavalla, että on oikeasti kuka on ja tiedän missä hän ja hänen vanhempansa asuvat. Pidän hänestä tosi paljon, mutta pelottaa jos tapaaminen muuttuisikin elämäni pahimmaksi virheeksi, voihan netissä aina feikata koko luonteensa ja kaiken. Hän painottaa aina, että jos tapaamme niin minun täytyy kertoa siitä vanhemmilleni eli vaikuttaa ettei mitään taka-ajatuksia olisi, mutta silti huolettaa, koska eihän tämä mikään normaalein tilanne todellakaan ole.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki hmh! 

Kiitos viestistäsi. On luonnollista ja hyväkin asia, että pohdiskelet ikäeroa seurustelusuhteessa. Viestisi perusteella tiedostat myös tilanteeseen liittyviä mahdollisia riskejä. 

Tilannetta voi tarkastella useasta näkökulmasta. 

Lain näkökulmasta teidän tasavertaiselle seurustelullenne ei ole estettä. On mahdollista seurustella, vaikka olisikin iso ikäero. Vaikka joku olisikin sitä mieltä, että se olisi outoa, seurustelu on suhteen osapuolten yhteinen päätös, eikä siinä tarvitse huomioida ulkopuolisten mielipiteitä. Kun osapuolet ovat suhteessa omasta vapaasta halustaan, se riittää vallan hyvin. Onkin olemassa ihan tavallisia, toimivia seurustelusuhteita, joiden osapuolet ovat eri ikäisiä, suurellakin ikäerolla. 

Jos ajattelee käytännön kannalta, ikäisesi elämäntilanne voi olla hyvin erilainen kuin 11 vuotta vanhemmalla, esimerkiksi asumisen ja oman talouden kannalta. Sillä saattaa olla vaikutusta suhteeseen. Toinen saattaa olla opiskelija ja toinen voi olla ollut työelämässä jo vuosia. Myös lähitulevaisuuden toiveet ja suunnitelmat saattavat poiketa eri ikäisillä paljonkin toisistaan. Näin ei silti välttämättä ole.

Jos kyseessä on iso ikäero, elämäntilanteiden lisäksi esimerkiksi mielenkiinnon kohteet voivat poiketa toisistaan suuresti, eikä välttämättä olla aina ’samalla aaltopituudella’. Voi myös olla niin, että iällä ei juurikaan ole merkitystä. 

Seurustelua pohtiessa on hyvä miettiä, mitä itse haluaa ja keskustella yhdessä, miten esimerkiksi arvomaailma ja tulevaisuudensuunnitelmat kohtaavat keskenään. Entäpä huumorintaju tai elämäntavat? Viestistäsi ymmärrän, että olette jo ainakin tulevaisuudesta keskustelleetkin. 

Olet oikeassa, että netissä on helppo feikata, kuka oikeasti on. Siksi onkin hyvä suhtautua aina sopivalla kriittisyydellä netissä tutuksi tulleeseen ja suunnitella mahdollinen livetapaaminen hyvin ja mieluiten julkiselle paikalle. Ja tosiaan kertoa omille vanhemmille ja vaikka ystävällekin, missä ja milloin tapaatte. Myös omat rajat on hyvä tunnistaa/selkeyttää itselle jo ennakkoon, jotta niistä on helpompi pitää kiinni sitten tapaamisessa. 

Seurustelusuhteita on monenlaisia ja parhaimmillaan eri ikäiset kumppanukset oppivat toisiltaan paljon ja avartavat toistensa maailmaa. 

Tärkeää on, että kuuntelet itseäsi ja teet niin kuin sinusta itsestäsi tuntuu hyvältä ja oikealta. Toki läheisten kanssa aiheesta keskustelemalla voi saada uusia näkökulmia ja tukea.

Katso Nuortennetistä lisää vinkkejä netissä tutuksi tulleen tapaamiseen (linkki avautuu uuteen välilehteen). Jos vanhempasi ovat huolissaan tilanteesta, voi tämän jutun läpikäyminen ja tapaamisesta keskustelu heidän kanssaan helpottaa huolta ja lisätä heidän ymmärrystään siitä, että osaat huolehtia turvallisuudestasi. 

Toivottavasti vastauksesta on sinulle hyötyä pohdinnoissasi.  

Kaikkea hyvää sinulle!  

Lämpöisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Avun haku

Olen nyt useamman vuoden kärsinyt pakko-oireista ja -ajatuksista ja haluaisin nyt hakea niihin ammattiapua. En kuitenkaan tiedä miten. Miten haku psykologille/psykiatrille hoituu julkisella puolella?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei!

Hienoa, että olet rohkaistunut hakemaan apua.

Espoossa voit hakeutua terveysasemallesi lääkäriin. Lääkäri voi kirjoittaa tarvittavan lähetteen erikoissairaanhoitoon ja psykiatrian poliklinikalle psykiatrin konsultaatiota varten. Psykiatri voi ohjata tarvittaessa myös psykoterapiaan, jos sille nähdään tarvetta. Erikoissairaanhoidon puolella pääset myös psykologille.

Voit myös hakeutua suoraan MTP –klinikalle psykiatriselle sairaanhoitajalle, joka voi aloittaa saman hoitopolun kanssasi. Espoossa ajanvaraukseton MTP –klinikka sijaitsee Espoon Iso Omenan palvelutorilla. Sinne et tarvitse lähetettä, voit vain kävellä sisään ja kertoa tilanteestasi suoraan ammattilaiselle. Lisätietoja saat täällä: https://www.espoo.fi/fi/terveys/mielenterveys-ja-paihdepalvelut-0

Pakko-oireisiin löytyy myös omahoito-ohjelma Mielenterveystalon nettisivuilta: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/pakko-oireiden_omahoito/Pages/default.aspx

Ota siis seuraavaksi yhteyttä terveysasemallesi tai MTP-klinikalle, jotta pääset tarvitsemaasi palveluun.

Ystävällisin terveisin Marjo Nuorten Elämä Espoo

Muuttajalle muistilista

Olen pian muuttamassa kerrostaloon vuokralle. Antaisitteko minulle muistilistan että mitä kaikkea pitää muistaa tehdä muuttaessa? Ainakin muistan että vuokrasopimus ja sähkösopimus pitää tehdä, ja osoitteenmuutos(mutta millä nettisivulla se tehdään?), ja on tietty päivänselvää että pitää siivota kämppä hyvin ennen omien kamojen levittämistä sinne.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Tulevasta kodista onnellinen. 

Kiitos kysymyksestäsi. Muuttoon onkin hyvä valmistautua muuttajan muistilistan avulla. 

Tsemppiä muuttoon ja onnea uuteen kotiin!  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Mitäs nyt?

Moikka. Mulla on viimesen puol vuotta ollu semmoset suunnitelmat että olisin nyt keväällä hakenut jatkuvassa haussa opiskelemaan muotiassistentiksi. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei pääkaupunkiseudulta löydy koulua joihin olisi haku päällä. Mitäs nyt sitten? Jotain yksittäisiä kursseja tms. voisin käydä mutta en sitten tiedä mitkä sopisivat tuon valitsemani koulutuksen kanssa.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei. 

Kiitos viestistäsi. Haluaisit hakea muotiassistentiksi. Ala kuulostaakin mielenkiintoiselta. Uudellamaalla kyseistä koulutusta tarjoaa kolme eri oppilaitosta, Omnia, Stadin ammattiopisto ja Keuda. Kuten olitkin jo itse huomannut, missään ei tällä hetkellä ole jatkuvassa haussa kyseistä koulutusta. Kannattaa kuitenkin pitää silmällä koulujen nettisivuja siltä varalta, että jatkuvaan hakuun tulisi haluamasi koulutus. 

Voisin suositella sinulle uraohjauspalveluita, joita on Espoossa saatavilla InfoOmnian kautta. Uraohjauksessa selvitetään yhdessä, millaisia vaihtoehtoja sinulle on tarjolla oman osaamisesi kehittämiseen ja millaista tukea siihen on saatavissa. Täältä löydät lisätietoa: https://www.omnia.fi/palvelut/uraohjauspalvelut#anchor-kaikille-avoimet-uraohjauspalvelut  

Oletko työtön työnhakija? Yksi vaihtoehto voisi olla myös Omnian nuorten työpajojen tekstiilipaja, jossa pääset kokeilemaan, suunnittelemaan ja luomaan käsilläsi jotain uutta tai muokkaamaan vanhaa. Tästä linkistä pääset tutustumaan tekstiilipajaan tarkemmin: https://www.omnia.fi/koulutukset/tekstiilipaja  

Toivottavasti näistä on sinulle apua ja pääset opiskelemaan toivomallesi alalle. 

Ystävällisin terveisin Marjo, Nuorten Elämä Espoo 

Huijarisyndrooma sairauksista

Voiko huijarisyndrooma olla muustakin aiheesta kuin koulu- tai työmenestyksestä? Kun minusta tuntuu että olen sairauksien osalta huijarisyndroomainen. Minulla on pahasti elämää haittaavia oireita ja monia diagnooseja ja silti tuntuu että olen saanut diagnoosit vahingossa ja en ansaitse hoitoa koska en ole oikeasti tarpeeksi sairas, olen vain outo ja vahingossa huijannut lääkäreitä tms. Miten saisin itseni ymmärtämään että diagnoosit ovat oikeita, että lääkärit eivät voi antaa niitä vahingossa, ja että oikeasti ansaitsen tuen ja hoidon ja saan ottaa niitä vastaan?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei! 

Kiitos viestistäsi. Huijarisyndrooma on siis psykologinen ilmiö ja ajatusvääristymä, jossa tunne oman osaamisen riittämättömyydessä ja sen “paljastumisesta” häiritsee, ahdistaa tai stressaa jatkuvasti. Omiin kykyihin ei uskota, vaikka niistä olisikin selviä todisteita. Tämä voi siis liittyä muuhunkin, kuin kouluun tai työhön. En kuitenkaan osaa sanoa, liittyykö tämä sinun kokemuksesi huijarisyndroomaan. Huomaan itsekin, että samoja piirteitä niissä on havaittavissa. 

Lääkärin tekemät diagnoosit perustuvat lääketieteelliseen tietoon, ja diagnoosin antamiseen onkin aina oltava perustelutViestisi perusteella tilanteessa on se hyvä puoli, että tunnistat elämääsi haittaavat oireet ja tiedostat diagnoosien olevan oikeita. 

Kerrot, että sinusta silti tuntuu, että et ansaitse hoitoa, koska et ole oikeasti tarpeeksi sairas. Tällainen ajattelutapa ei valitettavasti ole kovin harvinainen. Ajattelutavan taustalla voi olla esimerkiksi heikko itsetunto. Se saa joskus ajattelemaan, että oma elämä ei ole yhtä arvokas kuin muiden. Tämä voi johtaa ajatuksiin, että ei ole riittävän arvokas myöskään saamaan apua. Toisten tarpeiden ajatellaan olevan tärkeämpiä ja näin ne menevät omien tarpeiden edelle. 

Todellisuudessa kaikki ovat yhtä arvokkaita ja kaikilla on yhtäläinen oikeus apuun ja hyvään kohteluun. Apua voi ja kannattaa ottaa vastaan oli avuntarve pieni tai iso tai jotain siltä väliltä. 

Voit muistuttaa itseäsi tästä silloin, kun sinulla taas herää kriittisiä ajatuksia itseäsi, saamiasi diagnooseja tai sinulle tarjottua apua kohtaan. Muistuta itseäsi, että ne ovat vain sinun ajatuksiasi, eivätkä totuus.  

Hyvä itsetunto auttaa kokemaan oman elämän arvokkaana ja ainutkertaisena. Tällöin on helpompi ajatella, että ansaitsee hyvää kohtelua ja tarvittaessa apua. Itsetunnon vahvistaminen on ajatustyötä ja omaan itseen tutustumista ajan kanssa. Itsetuntoa voi vahvistaa kaikissa elämän vaiheissa. 

Seuraavan kerran, kun käyt lääkärillä, voit halutessasi ottaa pohdintasi puheeksi, jolloin lääkäri voi esim. tarjota sinulle lisää tietoa diagnooseistasi ja hoidosta, jotta saat vahvistusta sille, että kyseessä on ihan oikeat diagnoosit ja että sinulle tarjotaan tukea ja hoitoa ihan syystä.  

Myös puhuminen asiasta läheisten kanssa voi auttaa, kun saa muilta ehkä uusia näkökulmia, tukea tai kenties vertaistukea.  

Toivottavasti vastaus auttaa sinua eteenpäin tilanteessasi.  

Lämpöisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

kyssäri

on identtiset kaksoset voiko oikeasti tulla paha kaksoisisko onko suomalaista sarjaa aiheesta tai jossa on paha kaksoisisko sori jos ei liity aihe ei löytynyt sopinaa

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki pohtia! 

Eri aatteissa ja uskonnoissa on erilaisia ihmiskäsityksiä. Niihin ei kuitenkaan liity sellaisia yksityiskohtia, että identtisistä kaksosista toinen osapuoli olisi jollain tapaa pahempi.  

Esimerkiksi humanistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on lähtökohtaisesti hyvä, arvokas ja ainutlaatuinen – oli sitten identtinen kaksonen tai ei. 

En itse ainakaan tiedä, enkä löytänyt sellaista suomalaista sarjaa, joka kertoo pahasta kaksoissiskosta. 

Terkuin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Painajaisista eroon

Miten painajaisista pääsee eroon? Näen vähän väliä unia joissa teen jotain hommaa ja se menee pieleen ja pitää aloittaa alusta ja aika kuluu ja muut odottaa ja on vihaisia. Viime yön unessa olin buffetissa jossa oli vain erilaisia leipiä ja en löytänyt lautasia, kun lopulta löysin en löytänyt niitä leipiä vaan muita tunnistamattoman outoja ruokia ilmestyi vateihin, ihmisiä vain tunki viereeni lisää ja lisää ja ajauduin niiden mukana kauemmas ruuista, sitten sain napattua yhden puolen metrin pituisen leipäpalan mutta se hajosi murusiksi, voita ei löytynyt mistään ja otin vahingossa jotain oranssia mysteerimönjää kun oli huono valaistus, ja sitten kadotin lautaseni jolla ne murut oli ja piti taas etsiä uutta, jne uudelleen ja uudelleen, ja koko ajan perhe söi jo pöydässä ja kokit mulkoili toikkarointiani vihaisesti. Aamulla unien jälkeen olen ihan uupunut kun käyn ylikierroksilla superstressissä koko yön. Haluaisin nukkua rennosti niin että mielikin lepää. Päiväsaikaan absurdit unet lähinnä naurattaa mutta itse unessa ne stressaa ihan liikaa.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Sleepy ja kiitos viestistäsi! 

Terveyskirjaston mukaan painajaisessa unennäkijän turvallisuus, selviytyminen tai itsetunto on ahdistavalla tavalla uhattuna. Esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin liittyy monesti painajaisunien näkeminen toistuvasti. Myös stressi, traumaattiset kokemukset, pelottavat elokuvat tai kirjat sekä kuumeinen sairaus voivat aiheuttaa painajaisia. Runsas ruokailu juuri ennen nukahtamista tai alkoholin käyttö voi lisätä painajaisunen näkemistä. Lähde: Terveyskirjasto – Painajaisunet (linkki avautuu uuteen välilehteen).  

Näin ollen konkreettisia keinoja, mitä itse voi kokeilla on, että välttää runsasta ruokailua sekä pelottavien sisältöjen lukemista, kuuntelemista ja katsomista ennen nukkumaanmenoa, välttää alkoholinkäyttöä ja jos on stressaantunut, yrittää löytää itselle sopivia keinoja stressin lievitykseen. Terveellistä unta tukee myös hyvä unihygienia. Kannattaa siis esimerkiksi pitää kiinni iltarutiineista, pitää makuuhuone siistinä ja sopivan viileänä sekä riittävän pimeänä öisin, tuulettaa ennen nukkumaanmenoanukkua mukavalta tuntuvissa lakanoissa ja pestä niitä riittävän usein, sekä pitää unirytmi säännöllisenä. 

Jos epäilee omien painajaisten liittyvän johonkin traumaattiseen kokemukseen tai mielenterveyden haasteisiin ja/tai painajaisunia näkee jatkuvasti ja ne ahdistavat, on hyvä jutella asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa esimerkiksi terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai opiskeluterveydenhuollossa.  

Lämpöisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Sivut