Lisää uusi kommentti

Uusimmat kysymykset

Täältä löydät Kysyttävää-palstan viimeisimmät kysymykset sekä niihin tulleet kommentit ja vastaukset.

Sivut

Voiko tulla ”suolamyrkytys”?

Miten paljon suolaa pitäisi syödä kerralla että keho pettäisi tai tulisi haittoja? Jos syö/juo vaikkapa litran kattilallisen puolivalmiskeittoa jossa on enintään 1% suolaa, onko se pahasta jos sen tekee tosi harvoin? Toistuvasti tehtynä tietenkin tulisi sydän- ja verisuonitauteja yms mutta jos vain muutaman kerran vuodessa? Rasittuuko jotkut elimet liiasta suolasta? Jos muuten on ihan perusruokavalio jossa oikeastaan mihinkään ruokaan ei lisätä suolaa(esim. suolattomat puurot, makaronit, riisit ja pastakastikkeet) vaan suunnilleen kaikki tulee piilosuolana(leivät, juustot, ym kaupasta ostetut jutut). Joskus tekisi mieli ostaa puolivalmiskeittoja mutta minulla on ongelmana se että jos teen ruokaa, syön koko annoksen kerralla, en saa jätettyä säilöön yhtään enkä heitä roskiinkaan. Tavallaan robottimaisesti tyhjennän kattilat kunnes tajuan että ei, tein sen taas, ja sitten kaduttaa… Normaalisti kokatessa teen yhden hengen annoksia kerrallaan jotten liho tai yrjöä(söin ajat sitten neljän hengen annoksen pastaa, en suosittele, se sai siirtymään yhden hengen annoksiin…). Mutta mietin että jos tietoisesti sallisi itselleen lempparikeittokattilallisen tosi harvoin?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Soup! 

Kiitos kysymyksestäsi. Ei ole terveydelle pahaksi, jos syö/juo tosi harvoinlitran kattilallisen keittoa, jossa on enintään 1% suolaa. Terveyden kannalta oleellista on ruokavalio kokonaisuudessaan, ei yksittäiset ateriat 

En tiedä, minkä suuruinen kerta-annos suolaa tarkalleen aiheuttaisi kehon pettämisen, en löytänyt siihen liittyvää tutkimusta.Ison suolamäärän saaminen ruuasta yhdellä ateriallavoi aiheuttaa lieviähaittoja, kuten epämukavaa turvotusta (liika suola sitoo kehoon nestettä ja aiheuttaa turvotusta.) Säännöllinen liiallinen suolan saanti rasittaa sydäntä, verisuonia ja munuaisia ja on haitallista aivoterveydelle.  

Aikuisella suolan saantisuositus on enintään 5 grammaa (vajaa 1 tl) päivässä. Jos noudattaa tätä pääsääntöisesti, ei satunnaiset hieman runsaammin suolaa sisältävät ateriat/herkut ole haitaksi. Sallivuus ja joustavuus kuuluvat terveelliseen ruokavalioon. On ok välillä herkutella.  

Oleellista on syödä pääasiassa säännöllisesti ja monipuolisesti terveellisiä ruokia, joissa on suolaa vain kohtuudella. Tutkimusten mukaan suomalaiset saavat suosituksiin nähden liikaa suolaa. Käytännössä lisättyä suolaa ihminen ei tarvitse ollenkaan. Lue lisää aiheesta Ruokaviraston sivuilta (linkki avautuu uuteen välilehteen).  

Jos syömisen kanssa on ongelmia ja jos pohtii, onko oma suhde ruokaan kunnossa, voi asian tiimoilta olla yhteydessä SYLI ry:n tukipuhelimeen tai chattiin ja saada tukea ja neuvontaa. Voit lukea lisää tukipalveluista SYLI ry:n sivuilta (linkki avautuu uuteen välilehteen). 

Parhain terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Liian tiukat vanhemmat?

Mun vanhemmat kohtelee mua kuin 10 vuotiasta ja muka ”ajattelee mun parasta” vaikka mulla menee koulussa ja koulumatkoissa liian iso osa päivästä ja koulumatkat päivässä kestää n.2h ja vapaa aikaa jää n.3-4h.
Olen kysellyt että voisinko muuttaa koulunviereiseen asuntolaan että olisi helpompaa ja saisin kaikenlisäksi sen ilmaiseksi mutta vanhemmat sanoo että en olisi vielä vähäänaikaan valmis muuttamaan omilleen. Koulun viereiseen asuntoon muuttaminen auttaisi monessa asiassa esim. kerkeisi tehdä muutakin vapaa ajalla kun pelkät läksyt ja se että ei olisi ihan puhki päivän lopuksi joka ikinen päivä viikosta toiseen. Mitä pitäisi tehdä?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Mainitsit halustasi muuttaa koulun viereiseen asuntolaan, jotta sinulla jäisi enemmän vapaa-aikaa pitkien koulumatkojen sijasta. Kerroit saavasi asua asuntolassa ilmaiseksi. Kerroit myös, että olet puhunut asiasta vanhempiesi kanssa, mutta että he ovat sitä mieltä, että et olisi vielä valmis muuttamaan pois kotoa. Kerroit olevasi 16-vuotias.

Itsenäistyminen ja omaan kotiin muutto vaatii aika paljon selvittelyä ja aikaa. On siis hienoa, että kysyit asiaan apua.

Alaikäisenä omilleen muuttoon ei ole laillista estettä, mutta huoltajasi ovat sinusta elatusvelvollisia ja vastuussa siihen saakka kunnes täytät 18-vuotta ja siksi he voivat päättää asuinpaikastasi. Olisi hyvä jutella asiasta vielä tarkemmin ajan kanssa heidän kanssa. Voit yrittää tehdä valmiiksi esim. laskelmia ja miettiä perusteluita sille, miksi muutto asuntolaan olisi sinusta hyvä idea.

On myös hyvä muistaa, että alle 18-vuotias ei voi tehdä vuokrasopimusta itsenäisesti, vaan vuokranantajat yleensä pyytävät huoltajan suostumuksen
vuokrasuhteen solmimiseen. Toinen vaihtoehto on se, että asunto vuokrataan suoraan vanhemmille, ja sitten lapsi asuu heidän suostumuksellaan
asunnossa.

Kerroit, että saisit asua asuntolassa ilmaiseksi. Sinun olisi hyvä selvittää, mitä se käytännössä tarkoittaa (saatko tosiaan elää asuntolassa ilman vuokran maksua, entä maksaako sähkö, vesi tai nettiyhteys?).

Yksinasumiseen liittyy monia erilaisia kuluja, joista alaikäisen voi olla vaikea huolehtia ilman tuloja. Mahdollisen vuokran lisäksi tulee maksaa esim. sähkö- ja vesilaskut, netti- ja puhelinlaskut sekä tietysti ruokakulut ja muut päivittäistavarat (kuten vessapaperi, pesuaineet) tulee näiden lisäksi maksettavaksi. Lisäksi olisi tärkeää, että rahaa jäisi kaiken tämän jälkeen myös säästöön siltä varalta, että esim. puhelin hajoaa tai tarvitset pikaisesti uudet kengät.

Kelalta voi saada rahallista tukea peruskoulun jälkeisiin opintoihin vasta kun sinusta ei makseta lapsilisää. Jos kuitenkin opiskelet ja sinulle on myönnetty opintoraha, olet oikeutettu Kelan asumistukeen, jos asut omassa asunnossa. Voit lukea näistä enemmän Kelan omilta sivuilta

Suosittelen sinua tekemään myös Nuorisasuntoliiton Oletko valmis?- kyselyn ja tutustumaan myös heidän julkaisemaan Omaan kotiin-oppaan. Oppaasta löydät paljon käytännön tietoa siitä, mitä omilleen muuttamisessa tulee ottaa huomioon pankkitilien luomisesta omassa kodissa asumiseen asti. 

On hyvä myös tutustua tarkemmin, mihin kaikkeen rahasi riittävät, jos aiot muuttaa omilleen. Budjettilaskuri voi toimia apuna omien menojen ja tulojen laskemisessa.

Kehotan sinua siis tutustumaan vielä tarkoin kaikkeen siihen, mitä omilleen muutto vaatii, ja jos edelleen olet sitä mieltä, että haluaisit muuttaa asuntolaan, on hyvä keskustella asiasta vanhempiesi kanssa.

Tsemppiä asioiden selvittelyyn!

Nuorten Elämä / Po1nt / Asta

Mä sanon että jos oot sen ikänen kerta että voisit muuttaa ni senkus muutat. Vanhemmat ei voi perjaatteessa määrätä noin tiukasti. Kannattaa keskustella vanhempien kanssa koska se saattaa auttaa, kerro heille että et jaksa enää tällä lailla että et jaksa enää tehdä mitään.


Vanhemmat on susta vastuussa siihen asti kun oot 18v, eli sä et periaatteessa mahda mitään:( Mutta voitte jutella siitä yhdessä, ja miettiä muita hyviä ratkaisuja!


Masennus ilman kunnon alakuloisuutta?

Minulla on ahdistava ja elottoman voimaton olo, mikään ei tunnu oikein miltään, en nauti enää harrastuksistakaan, ja vähän kaikki asiat ja ihmiset ärsyttää. Pää on tyhjä tai jos mielessä sattuu pyörimään jotain, on se kaikki negatiivinen: maailman huono tilanne, muiden ongelmat, nolot jutut ja virheet pikkulapsesta asti, missatut tilaisuudet, jne. En jaksa muuta kuin suorittaa pakolliset jutut. En saa nukuttuakaan kunnolla, joko pyörin myöhään valveilla tai herään monta tuntia liian aikaisin, sitten väsyttää päivällä ja on pakko ottaa päikkärit. Voiko minulla olla jälleen kerran masennus tms ongelma vaikkei tällä kertaa ole kunnolla alakuloinen olo, tunnelma on pikemminkin ankean tyhjä? Vai enkö vaan itse huomaa että olen masentunut, onko se kalvavan kuollut olo kuitenkin jonkinlaista alakuloisuutta? Vai mikä minua vaivaa? Ja miten voin hoitaa itseäni lääkkeettömästi? Olen jo kokeillut käytännössä kaikki psyykenlääkkeet ja luovutettiin kun mikään ei tehnyt muuta kuin haittavaikutuksia.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Empty! 

Kiitos, kun laitoit meille viestiä. Masennus voi aiheuttaa kuvailemiasi oireita. Verkkoneuvonnan välityksellä ei kuitenkaan pystytä vastaamaan kysymykseesi, mikä sinua vaivaa. Asian selvittämiseksi ja sopivan avun saamiseksi suosittelen sinua hakeutumaan terveydenhuoltoon, jossa sinua auttavat alan ammattilaiset. Ammattilaisen kanssa voit keskustella, millaisia lääkkeettömiä apukeinoja on tilanteessasi vaihtoehtoina 

Mielenterveyden häiriöihin on saatavilla tehokasta hoitoa. Kaikki hoitomuodot eivät sovi kaikille, ja sopiva hoitomuoto löytyy yleensä kokeilemalla. Lääkehoidon lisäksi tavallinen mielenterveyden häiriöiden hoitomuoto on keskusteluun ja vuorovaikutukseen perustuva psykoterapia. Jotkut hyötyvät myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista (linkki avautuu uuteen välilehteen). Katso sivulta esim. masennuksen omahoito. Toipumisessa monelle on tueksi myös vertaistoiminta (esim. vertaisryhmä masennukseen sairastuneille). 

Tässä vielä listattuna tyypillisimpiä masennuksen oireita (masennusinfo.fi-sivustolta): 

  • Masentunut mieliala: Tunnetila on suurimman osan aikaa syvästi alakuloinen, ja huomiota on vaikea kohdistaa muihin asioihin. 
  • Mielihyvän menetys: Asiat, joista aiemmin on saanut mielihyvää, eivät enää tuota nautintoa. Oire jatkuu päivästä toiseen ja esiintyy suurimman osan aikaa. 
  • Uupumus: Olotila on jatkuvasti väsynyt ja jaksamaton. Pienikin teko, kuten lievä fyysinen ponnistus, tuntuu raskaalta ja vaatii voimia. 
  • Itseluottamuksen tai itsearvostuksen menetys: Luottamus omaan kykyyn selviytyä elämässä on selvästi heikentynyt, eikä masentunut arvosta itseään. 
  • Kohtuuton itsekritiikki ja syyllisyydentunne: Ajatukset keskittyvät jatkuvasti omaan persoonaan. Omia tekemisiä väheksytään ilman erityisiä perusteita. 
  • Toistuvat kuolemaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käytös: Ajatukset kohdistuvat vahvasti kuoleman ympärille, ja mielessä pyörii itsensä vahingoittaminen. 
  • Päättämättömyyden ja keskittymiskyvyttömyyden tunne: Masentunut on epävarma tehdessään arkisia päätöksiä, joista hän on aikaisemmin selvinnyt helposti. Hänellä on vaikeuksia keskittyä esimerkiksi lukemiseen tai muuhun tarkkaavaisuutta vaativaan toimintaan. 
  • Psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys: Liikkeet voivat hidastua ja kasvot voivat vaikuttaa ilmeettömiltä. Toisaalta voi esiintyä kiihtyneisyyttä, joka ilmenee esimerkiksi raajojen tarkoituksettomina liikkeinä, pakonomaisena kävelynä tai tuskaisena huokailuna. 
  • Unihäiriö: Unihäiriö voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, unen pinnallisuutena ja katkonaisuutena sekä liian varhaisena heräämisenä. Joillakin masennus voi oireilla myös liiallisena nukkumisena. 
  • Ruokahalun ja painon muutos: Masentunut voi menettää ruokahalunsa ja ruoka voi tuntua vastenmieliseltä. Tämä johtaa selvään painon laskuun. Joillakin paino voi nousta. 

Masennus ei kuitenkaan aina aiheuta kaikkia näitä oireita. Oirekuva on aina yksilöllinenMasennus alkaa yleensä lievistä oireista ja pahenee pikkuhiljaa. Avun hakeminen ja hoitoon pääseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa edistävät huomattavasti toipumista.  

Voit halutessasi lukea lisää esimerkiksi näistä lähteistä: 

Ole rohkeasti yhteydessä terveydenhuoltoon, sinulla on oikeus apuun. Olet arvokas ja mielenterveydestäsi on tärkeää pitää huolta. Voimia ja jaksamista sinulle.  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Vajaaravitsemus ylipainoisella

Kuulemma ylipainoisetkin voivat olla vajaaravittuja. Olen ylipainoinen(BMI miltei 30) ja ruokavalioni on yksipuolinen ja olo aika hutera, viime aikoina painokin on alkanut vahingossa pudota. Mistä tiedän olenko vajaaravittu, mitä kaikkia oireita voi tulla jos saa liian vähän esim. proteiinia ja kasviksia? Ja jos olen vajaaravitsemuksesta kärsivä niin kenen puoleen kääntyä? Ja tehtäisiinkö silloin esim. verikokeita vai miten sitä tutkittaisiin?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei! 

Kiitos kysymyksestäsi. Yksipuolinen ruokavalio voi aiheuttaa aliravitsemusta. Oireena voi olla mainitsemasi hutera olo ja painonlasku. Muita seurauksia/oireita puutteelliselle ravitsemukselle voivat olla esimerkiksi vastustuskyvyn heikentyminen, sairastelu, lihas- ja rasvakudoksen menetys, voimien heikkeneminen, väsymys, heikentynyt unenlaatu, yleinen jaksamattomuus sekä hiusten ja kynsien haurastuminen. 

Terveyskylän mukaan tahaton painonlasku on aina merkki ravitsemuksen riittämättömyydestä. Voit lukea aiheesta lisää Terveyskylän “Onko ravitsemustilani heikentynyt?” -sivulta (linkki avautuu uuteen välilehteen). 

Terveyteen liittyvissä huolissa voi kääntyä terveydenhuollon ammattilaisten puoleen. Lääkäri voi arvioida ravitsemustilaa keskustelemalla potilaan kanssa tämän ravinnonsaannista ja oireista sekä mittaamalla kehon koostumuksen. Lisäksi verikokeilla voidaan selvittää esimerkiksi erilaisia puutostiloja, joita heikko ravitsemus yleensä aiheuttaa.  

Vajaaravitsemusta voi ehkäistä ja hoitaa tehokkaalla omahoidolla, jossa käytetään erilaisia ravitsemuksen tehostamiskeinoja. Omaa ravitsemusta voi tarvittaessa tehostaa esimerkiksi Terveyskylän ohjeilla (linkki avautuu uuteen välilehteen). 

Jos oma ruokavalio on yksipuolinen ja on huolissaan omasta ravitsemuksen tilasta, on silloin hyvä monipuolistaa ruokavaliota ja kiinnittää huomiota riittävään ravinnon saantiin. Oleellista on syödä säännöllisesti ja monipuolisesti terveellisiä ruokia. Yleis ravitsemussuosituksia voi käyttää terveellisen ruokavalion koostamisen tukenaTutustu suomalaisiin ravitsemussuosituksiin Ruokaviraston sivulla (linkki avautuu uuteen välilehteen). 

Toivottavasti vastauksesta on sinulle hyötyä. Mukavaa uuttavuotta! 

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

kyssäri

onko keskustelussa ja mielipide keskustelussaoikein sanoa toiselle höhöpö vaikka väitteeni ois väärä musta se kuulu asialliseen jutteluun hedelmällisessä juttelussa hyvä juttelia arvostaa toisen mielipidettä mitä keskustelukulttuuri tarkottaa ihmisten kohalla eräs sanoi että omme erilaisia keskustelioita

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki hedelmällinen keskustelia! 

Kiitos viestistäsi. "Höpöhöpö" ei yleisesti ottaen ole pahasti sanottu, mutta riippuu varmaankin tilanteesta ja keskustelun osapuolista, että onko niin sopivaa sanoa toiselle. Joskus se on ihan ok. 

Joku tilanne saattaa olla sellainen, että se voi tuntua toisesta loukkaavalta (Esimerkki: Jos kaveri kertoo, miltä hänestä tuntuu, ja toinen kuittaa/kumoaa sen sanomalla “höpöhöpö”. Tä vähättelee kaverin tunteita ja voi siten tuntua hänestä pahalta).   

Keskustelukulttuuri tarkoittaa esimerkiksi sitä, millä tavoin ja millaisin asentein ihmisillä on tapana keskustella keskenään ja suhtautua keskustelun osapuoliin.  

Terkuin, Riina | Nuortenelämä.fi  

kun perustelen näkemykseni toinen sanoo höpöhöpö


Kuvia oikein kasatuista aterioista

Onko olemassa jotain nettisivuja(suomen, englannin tai ruotsinkielistä) jolta löytyisi paljon valokuvia erilaisista, oikein kasatuista, normaalikokoisista aterioista ja välipaloista? Haluaisin nähdä paljon erilaisia esimerkkejä joita voisin koettaa matkia. Minun on sangen hankalaa täyttää lautasta ilman kuvallista mallia, tulee usein kukkuratäyteen tai muuten menee pieleen ja olen painoindeksin mukaan jo 10kg ylipainoinen. Ravitsemusterapiaan ei pääse joten haluaisin kokeilla auttaa itseäni muuten. Voitteko antaa vinkkiä mistä etsiä tietoja terveempään elämään? Nimenomaan ruokailuun, koska liikkumaan en pysty juuri lainkaan sairauksien takia.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei! 

Kiitos kysymyksestäsi. Ihmisten energiantarve on yksilöllinen. Siihen, kuinka paljon energiaa tarvitsee, ja minkä verran aterioilla on hyvä syödä, vaikuttaa moni asiaEsimerkiksi vähän liikkuva tarvitsee luonnollisesti vähemmän energiaa (=vähemmän ruokaa) kuin paljon liikkuva.  

Esimerkiksi juuri energiantarpeen yksilöllisyyden takia ei ole olemassa kaikille sopivia tarkkoja, oikeita määriä, kuinka paljon mitäkin ruokaa lautaselle kuuluu milläkin aterialla ottaa. Siksi netistä ei välttämättä kannata suoraan kopioida jonkun toisen kokoamia annoksia sellaisenaan oman ruokavalion perustaksi. Huomioitavaa myös on, että samojen ruokalajien energiapitoisuudet voivat vaihdella paljonkin, jos ruoat on tehty eri reseptillä, vaikka kyseessä olisikin käytännössä sama ruokalaji.  

Voit arvioida Syötkö sopivasti? – Tutustu ruokatottumuksiisi –omahoito-ohjelman avulla, syötkö terveytesi kannalta sopivasti ja jos et, niin mitä muutoksia olisi hyvä tehdä. Tutustu omahoito-ohjelmaan Terveyskylässä (linkki avautuu uuteen välilehteen). 

Terveyttä edistävä ruokavalio on kokonaisuus, joka muodostuu monesta asiasta. Siihen kuuluu myös sallivuus ja joustavuus. Terveyden kannalta ei ole tarpeellistakaan osata ottaa joka aterialla lautaselle täsmälleen omaa energiantarvetta vastaava määrä ruokaa - ruokavalion kokonaisuus ratkaiseeTerveyden (ja painonhallinnan) kannalta oleellista on syödä säännöllisesti ja monipuolisesti terveellisiä ruokia. Tätä varten on onneksi olemassa yleiset ravitsemussuositukset. 

Ravitsemussuositusten mukaisen terveellisen ruokavalion voi koostaa usealla eri tavalla. Ruokakolmiossa havainnollistetaan terveyttä edistävän ruokavalion kokonaisuus. Lautasmalli puolestaan auttaa hahmottamaan ruokavalion kokonaisuutta yksittäisellä aterialla. Näihin yleisiin suosituksiin voi tutustua tarkemmin Ruokaviraston sivuilla: 

Tietoa terveellisestä ruokailusta saat myös esimerkiksi Frressiksen tietopankista. Siirry Fressiksen tietopankkiin tästä (linkki avautuu uuteen välilehteen) 

Halutessasi voit ottaa asian puheeksi myös Ohjaamossa, jossa on mahdollista saada apua erilaisiin arjen asioihin. Etsi lähin Ohjaamosi ohjaamot.fissä (linkki avautuu uuteen välilehteen) 

Toivottavasti vastauksesta on sinulle hyötyä. Mukavaa uutta vuotta!  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

Vielä semmoinen tarkennus että tarvitsisin nimenomaan kuvia joissa on normaali aikuisen annoskoko, ei pelkästään malli siitä miten iso osa mitäkin ruokalajia pitää olla. Esim jos tietty osa lautasesta on lihapullia, niin kuvassa pitäisi olla laitettu myös oikea kappalemäärä niitä eikä vaan randomisti joku läjä joka täyttää tietyn osan lautasta. Myös jonkinlainen lista jossa lukee esim montako nakkia tai lihapullaa tai pinaattilettua kuuluu ottaa voisi toimia. Kiitos.


Tuskantäyteinen gynekologin tutkimus

Jouduin käymään gynekologilla mahakivun takia. Mitään ei löytynyt ja kivut hävisi reilun viikon päästä itsestään joten ei ongelmaa, mutta se tutkimus oli karmeaa ja olen ihan järkyttynyt. Tuntui kuin repeäisin kahtia ja olin varma että alan vuotaa verta ja valun kuiviin ja kuolen! En kuitenkaan ilmeisesti revennyt koska verta ei tullut alkkareihin sen jälkeen, en siis tajua miksi se sattui niin kamalasti. Lääkäri ei sanonut että se sattuisi yhtään ja se kertoi että käyttää pienimpiä välineitä mitä on koska en ole harrastanut seksiä, ja olin mahdollisimman rennostikin kuten se käski. En usko että voin ikinä kokeilla seksiä kenenkään kanssa kun sekin varmasti sattuisi hirveästi. Nyt ajatuskin moisesta touhusta inhottaa enkä enää haluakaan hankkia elämänkumppania, paitsi ehkä jos sattuisi aseksuaali yksilö kohdalle. Mikä kehossani on vialla? Sattuuko tutkimus normaalisti vai menikö jokin pieleen ja sattuisiko yhdyntäkin samalla tavalla? Joitakin kuukausia ennen tutkimusta olin uteliaisuuttani kokeillut laittaa sormia sisääni: yksi meni epämukavasti, ja kaksi sattui kamalasti. Ei kai kapeiden sormien pitäisi koskea jos on rento ja kiihottunut? Tuntuu että olen viallinen.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Autsista! 

Kiitos viestistäsi. Olen pahoillani, että gynekologinen tutkimus oli kokemuksena tuskantäyteinen.. En valitettavasti tiedä, mistä kivut tapauksessasi johtuivat. Mutta jos gynekologi olisi havainnut tutkimuksen aikana jonkin olevan vialla alapäässäsi, olisi hän siitä varmasti kertonut tutkimuksen tuloksena.  

Emätin on noin 6–12 cm pitkä putkimainen elin. Emättimen aukko on normaalitilassa noin 1–2 sormen levyinen. Emättimessä n. sentin syvyydessä sijaitsee immenkalvo, joka on rengasmainen ihopoimu. Jos on rento ja kiihottunut, emätin yleensä joustaa sen verran, että sinne saa laitettua sormen tai vaikkapa seksivälineen. Tätä sujuvoittamaan voi käyttää liukuvoidetta. Immenkalvo on kuitenkin jokaisella erimuotoinen ja -paksuinen. Tämä voi vaikuttaa siihen, miltä gynekologinen tutkimus eri henkilöistä tuntuu.  

Niillä, jotka eivät ole juuri koskaan laittaneet mitään (sormia, tamponia, seksivälinettä, penistä) emättimen sisään, on immenkalvon aukko yleensä pienempi, kun sitä ei ole “venytelty” milläänKyse saattaa tilanteessasi olla tästäYksi syy kipuun tutkimuksen aikana saattaa myös olla, että lihakset ovat olleet jännittyneet (siitäkin huolimatta, että yritit olla rentona). Harvinaisemmissa tapauksissa ahtautta emättimessä ja kipua gynekologin tutkimuksessa aiheuttaa rakennepoikkeavuus emättimessäVerkkoneuvonnan välityksellä kipujen syytä tilanteessasi ei kuitenkaan voida selvittää. Suosittelen ottamaan yhteyttä lääkäriin, jotta saat asiaan varmuuden ja huolen pois mielen päältä. 

Mahdollista seuraavaa tutkimusta ajatellen gynekologille on hyvä mainita, jos tuntee kipua, jotta gynekologi on tietoinen asiasta ja voi siten koettaa tehdä tutkimusta hiukan eri tavalla – siten, ettei se sattuisi. Sinun ei tarvitse suostua mihinkään sellaiseen, mikä sattuu. Kehosi on arvokas ja ainutlaatuinen. Ja sinä päätät kehostasi.  

Mainitsit, ettet usko voivasi kokeilla seksiä kenenkään kanssa tuskaisen kokemuksesi takia. Huomion arvoista kuitenkin on, että seksiä on monenlaista muutakin, kuin yhdyntää (esim. hyväilyseksi, käsiseksi, suuseksi)On myös tavallista, että nainen ei esimerkiksi koe orgasmia yhdynnässä, ja että seksin aikana ei edes olla yhdynnässä. Seksiin vaikuttaa sen osapuolten mieltymykset, halut, omat rajat ja mielikuvitus. Osapuolet itse päättävät, onko heillä ylipäätään seksiä ja jos on, niin millaistaKaikkien seurustelusuhteisiin ei kuulu seksi. Mihinkään sellaiseen ei tarvitse ryhtyä, mihin ei halua tai ei ole valmis, tai mikä sattuu tai tuntuu epämiellyttävältä.  

Toivottavasti vastauksesta on hyötyä. Mukavaa uuttavuotta sinulle!  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Hmm…

Miten aloittaa romanttinen suhde tytön kanssa? Onko se helppoa? Tai mitä sanon?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi, kiitos kysymyksestäsi. Mari vastaa:

Hei Poju!

Mitään sen kummempia ”taikatemppuja” ei tarvitse tehdä, jos on kiinnostunut jostain tytöstä ja haluaisi lähestyä häntä. Kun näet tyttöä, voit katsoa häntä vaikka silmiin ja hymyillä, ja osoittaa näin huomanneesi hänet. Usein hymy tarttuu ja tuntuu toisesta hyvältä. :)

Voit lähteä juttelemaan tytön kanssa ihan tavallisista asioista, jotka häntä tai sinua kiinnostavat, ilman sen suurempaa tavoitetta mahdollisesta seurustelusta. Ole kiinnostunut hänestä - kuuntele, mitä tyttö kertoo ja kysele lisää. Se, ettei heti tähtää romanttiseen seurusteluun mahdollistaa luontevamman kohtaamisen, jonka tytötkin usein kokevat miellyttävämmäksi ja kiinnostavammaksi. Näin annat myös tytöille mahdollisuuden kiinnostua sinusta. Tärkeintä kohtaamisissa on uskaltaa olla oma itsensä ja toimia, kuten tuntuu parhaalta.

Jos haluat jutella enemmän ja saada tukea seurustelun aloittamiseen, voit olla yhteydessä vaikkapa Väestöliiton Poikien Puhelimeen ja chattiin. Palvelu on käyttäjille maksuton, ja siihen voi ottaa yhteyttä nimettömänä. Katso lisätietoja Poikien Puhelimesta (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Paljon tsemppiä kohtaamisiin :)

Mari I tietopalveluohjaaja
Tieto- ja neuvontapalvelu NuortenTurku

Hmm… Kun mä alotin seurustelun, se oli vastapuolen idea, eli…


:’(

Mua vähän kiusattiin netissä…

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi, kiitos kysymyksestäsi. Mari vastaa sinulle:

Hei nimimerkki HaluanApua!

Ikävä kuulla, että olet kohdannut kiusaamista netissä. Et maininnut viestissäsi, minkälaista kiusaaminen on ollut. Kaikenlainen kiusaaminen on joka tapauksessa aina väärin, eikä sitä pitäisi joutua kenenkään kohtaamaan.

Tärkeää on, että kiusaamisen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Uskalla avata tilannetta ja kertoa kokemuksestasi perheenjäsenillesi tai jollekin sinulle luotettavalle aikuiselle. Tällainen aikuinen voi olla esim. opettaja, terveydenhoitaja, kuraattori tai harrastuksen ohjaaja. Miettikää yhdessä keinoja, mitä kiusaamiselle voisi tehdä.

Tilanteita voi esimerkiksi yrittää selvittää ensin kiusaajan kanssa. On mahdollista, että kiusaaja ei ole ymmärtänyt tehneensä väärin. Jos tämä ei ole mahdollista tai se ei auta, myös mahdollisen sivuston tai somekanavan ylläpitoon voi olla yhteydessä. Ylläpitäjä voi poistaa esimerkiksi loukkaavia tekstejä tai kuvia verkosta, ja mahdollisesti selvittää tekijän. Kiusaaja voi myös saada porttikiellon nettipalveluun. Tällainen ilmianto jää vain ylläpidon tietoon, eikä kiusaaja saa tietää, kuka sen on tehnyt.

Halutessasi kiusaamisesta voi jutella luottamuksellisesti ja nimettömästi myös MLL:n Lasten ja nuorten maksuttomassa puhelimessa tai chatissa. Yhteystiedot löydät Nuortennetin sivulta (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Myös somen nettipoliiseille voi laittaa matalalla kynnyksellä viestiä ja kysymyksiä kiusaamisesta. Turun suunnalla netissä nuoria auttaa @konstaapelix.

Tietopalveluohjaaja, Mari

Tieto- ja neuvontapalvelu NuortenTurku

Saako 17 vuotias päättää itsenäisesti muuttaa toisten perheenjäsenien luokse?

Terve,

Olen 17 vuotias poika Espoossa. Minulla on ollut kotona rankka vuosi. Olen ollut esim lastensuojelun kanssa tekemisissä koska minulla on niin henkisesti huono olla kotona. Haluan muuttaa isovanhempieni luokse, ketkä asuvat Helsingissä.

Minun ainoa laillinen huoltaja, siis äitini, ei anna minun muuttaa pois kotoota ollenkaan - ei siis omaan asuntoon tai isovanhempieni luokse. Lastensuojelu ei auttanut minua ollenkaan ja otti äitini puolen. Äitini on uhannut soittaa poliisit jos muutan pois.

Minun isovanhemmat olevat antaneet minulle luvan muuttaa heidän luokse. Voinko minä muuttaa heidän luokse ilman minun äidin suostumusta ja jos en, voiko minut pakottaa takaisin kotiin siinä tilanteessa että en lähde isovanhempieni luota?

En saanut minkäänlaista juridista tietoa lastensuojelulla ja en ole löytänyt mitään netistä. Olen Suomen kansalainen.

Kiitos paljon,

Anonyymi

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei, 

kiitos viestistäsi. Haluaisit muuttaa isovanhempiesi luokse, mutta huoltajasi ei anna lupaa. Olet jo ollut lastensuojelun kanssa tekemisissä, ja koet ettet ole sieltä saanut tarvitsemaasi tukea. 

Lain mukaan huoltaja päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajan on keskusteltava lapsen kanssa ennen päätöksentekoa ja otettava huomioon tämän mielipide ja toivomukset. Huoltajan on kerrottava lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista tämän ikä ja kehitystaso huomioiden.  (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 4 § (Finlex)) Alaikäinen tarvitsee vanhempien/huoltajien luvan omilleen muuttaessa. Omaan asuntoon muuttaessa yleensä tarvitsee vanhemman allekirjoittamaan vuokrasopimuksen.  

Ehdottaisin sinulle, että yrität vielä jutella äitisi kanssa ja jos se tuntuu mahdottomalta tai asia ei etene, voisit ottaa yhteyttä Nuorten turvataloon. https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/nuortenturvatalot  Heillä voisi olla tarjota ainakin keskusteluapua ja vinkkejä sinulle tai sinulle ja äidillesi yhdessä ja voisitte yhdessä miettiä ratkaisua, joka olisi kaikille hyvä.  

Jos olet tällä hetkellä opiskelijana jossain oppilaitoksessa, voit myös olla yhteydessä kuraattoriin, jonka kanssa voisit käydä tilannettasi läpi.  

Toivottavasti saat asiaasi ratkaisun pian.  

Ystävällisin terveisin Marjo, Nuorten Elämä Espoo 

Moi. Luulen, että lastensuojelussa ei ehkä ole tullut kaikki seikat ilmi. Se on nyt nimenomaan se taho, johon sinun tulisi ottaa yhteyttä. Jos olosuhteet kotona ovat sellaiset, että sinun on paha olla, pääset luultavasti isovanhemmillesi, kunhan heidän olosuhteet on selvitetty. Onnea matkaan terveisin yksi lastensuojelu äiti 17 vuotiaan tyttären kanssa.


Sivut