Lisää uusi kommentti

Uusimmat kysymykset

Täältä löydät Kysyttävää-palstan viimeisimmät kysymykset sekä niihin tulleet kommentit ja vastaukset.

Sivut

Kannabis ja opium suitsukkeet

Hei.
www.tiitunpuoti.fi/tuote/16875354
www.tiitunpuoti.fi/tuote/18784285
En tiedä onko minussa jotain vikaa, mutta en halua kannabis ja oopium suitsukkeita kokeilla?
Onko minussa jotain vikaa?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Mies!

Sinussa ei ole mitään vikaa. :)

Sinun ei tarvitse kokeilla kannabis- ja oopiumsuitsukkeita. Ihmiset pitävät erilaisista asioista. Jotkut pitävät näistä suitsukkeista, toiset taas eivät halua edes kokeilla niitä. Se on ihan ok. :)

Terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Minkä ikäisenä saa muuttaa omilleen?

Jooh, otsikko kertoo aika paljon. Mutta siis minkä ikäisenä saa muuttaa omilleen. Olen siis 15v poika Jyväskylästä

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Mikael ja kiitos kysymyksestäsi.

Kysyt, että minkä ikäisenä saa muuttaa omilleen ja kerrot olevasi nyt 15-vuotias. Hieno homma, että olet lähtenyt selvittämään sinua mietityttävää asiaa!

Periaatteessa jo sinun ikäisesi nuori voi muuttaa omilleen, mutta se vaatii aina luvan huoltajalta. Tähän on syynä se, että huoltajilla on elatusvelvollisuus alaikäisen lapsensa osalta täysi-ikäisyyteen eli 18-vuotiaaksi saakka. Alaikäinen ei myöskään voi solmia omatoimisesti vuokrasopimusta, vaan siihen vaaditaan aina huoltajan allekirjoitus. Lisätietoja alaikäisen omilleen muutosta voi lukea Nettinapin tietosivulta.

On hyvä muistaa, että omilleen muutto on iästä riippumatta iso elämänmuutos ja siitä aiheutuu tietysti myös rahallisia kuluja. Suosittelenkin, että juttelet asiasta kotona huolajan kanssa, jolloin voitte pohtia yhdessä mahdollista muuttoa ja siihen liittyviä asioita. Omillaan asuminen on melko kallista, joten on tärkeää suunnitella asumisen rahoitusta kunnolla etukäteen. Ikäisesi nuori ei yleensä voi saada Kelalta tukia asumiseen, joten siksi rahallinen puoli on erityisen tärkeää miettiä yhdessä kotiväen kanssa.

Nuorisoasuntoliiton kokoamaan Asumisen ABC-materiaaliin on koottu paljon hyödyllistä tietoa muuttoa suunnittelevalle, joten siihen kannattaa ehdottomasti tutustua. Samalla sivustolla on myös Oletko valmis muuttamaan pois kotoa? -testi, jonka avulla voi hieman arvioida omaa tilannettaan.

Toivotan sinulle tsemppiä muuttoasioiden selvittelyyn ja mukavaa kesän jatkoa!

Terkuin,
Rita / Nuorten Jyväskylä

Hyvä vastaus itsetuhoisuuteen

Mikä on paras vastaus antaa ystävälle, joka sanoo haluavansa kuolla? Pitääkö olla vain hiljaa, sanoa jotain että ”älä puhu tuommoista” vai alkaa kunnolla miettimään lohduttavia sanoja?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei,

Oletpa joutunut kaverisuhteessa vaikean tilanteen eteen. Kaverin itsetuhoiset puheet kannattaa aina ottaa tosissaan. Jos sinulla on tunne, että ystäväsi tilanne on jo kovin kriisiytynyt ja pelkäät hänen todella tekevän itselleen jotain, olisi hyvä kertoa asiasta jollekin aikuiselle sekä esimerkiksi soittaa hätänumeroon 112 akuutissa tilanteessa.

Toisen ihmisen itsetuhoiset puheet kannattaa ottaa vakavasti, eikä tunnetta saisi vähätellä, vaikka pohtisit kyseessä olevan huomionhakuinen puhe. Eli kuuntele, mitä kaveri haluaa sanoa. Kerro ystävällesi: ”Olen todella huolissani sinusta, kun puhut noin.” ”Haluaisitko, että autan sinua hakemaan apua?” ”Onko sinulla ketään aikuista, jolle voisit puhua?” ”Minä välitän siitä, että sinä olet olemassa.”

Itsetuhoisista asioista voi jutella myös anonyymisti esimerkiksi soittamalla Vuoroveto –kriisikeskukseen: https://www.vuoroveto.fi/.

Nuoret voivat saada apua mielenhyvinvoinnin kysymyksissä myös esimerkiksi Kouvolan Ohjaamosta: https://www.nuortenkouvola.fi/ohjaamo.

Terveisin,

Anna

Ite masennuksen kokeneena sanat tuntu turhilta ja niillä ei sitten tuntunut olevan minkäänlaista merkitystä. Jos joku sanoi sinulle että haista p**** niin se kiinnosti saman verran kuin että älä ny kyllä se tilanne tästä paranee. Omasta kokemuksestani sanat eivät sitä masennusta paranna vaan sen asian mikä on alunperin masennuttanut pitää lähteä pois.


Nettikaverin tapaaminen

Moi!
Oon 16v tyttö ja oon tutustunu netissä yhteen kivaan poikaan. Ongelmana on se, että me haluttais tavata, mutta miten voisin kertoa siitä mun vanhemmille. Mun vanhemmat muutenkin suhtautuu nettikavereihin aika negatiivisesti, mutta en haluais kuitenkaan valehdella, että kenen kaa liikun. Miten mun kannattais kertoo siitä mun nettikaverista niille?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Koirafani03!

Kiitos kysymyksestäsi. Mukavaa, että olet rehellinen, etkä halua valehdella vanhemmillesi. Se, että kerrot heille pojasta, osoittaa heille myös luottamusta. Pyydä aluksi vanhempiasi keskustelemaan kanssasi ja kerro, että asia on sinulle tärkeä. Pyydä heitä kuuntelemaan, sen sijaan että tyrmäisivät asian heti. Kerro sitten netissä tapaamastasi pojasta ja että haluaisit tavata hänet livenä. Asiasta kannattaa keskustella avoimesti ja asiallisesti, se yleensä helpottaa ja auttaa asiaa. Kerro millainen poika on, kauan olette tutustuneet, minkä ikäinen hän on, missä hän asuu ja mitä suunnittelette tekevänne ja missä, jos/kun tapaatte. Tällaiset tiedot voivat edesauttaa sitä, että vanhempasi hyväksyvät asian.

Jos vanhempasi vaikuttavat vastahakoisilta, voit ehdottaa, että he juttelisivat itse pojan ja tämän huoltajan kanssa asiasta. Näin vanhempasi voisivat itsekin huomata, kuinka hyvä tyyppi on kyseessä, ja luottaa helpommin siihen, että sinun on turvallista tavata poika.

Turvallisuutta edistää myös se, että näette jollakin julkisella paikalla/valvotussa tilassa. Tällainen paikka voisi olla esimerkiksi nuorisotila, jokin mukava kahvila tai joku muu paikka, mikä itsestäsi, pojasta ja vanhemmistasi tuntuisi hyvältä vaihtoehdolta. Olisiko se kenties jommankumman koti?

Jos et saa lupaa tavata poikaa, pyydä tähän perusteluja ja tiedustele, millä ehdoilla saisit tavata pojan. Eiköhän tapaamiseen löydy jonkinlainen kompromissi! :)

MLL:n Nuortennetistä voit myös lukea (vaikkapa yhdessä vanhempiesi kanssa) vinkkejä netissä tutuksi tulleen henkilön tapaamiseen ensimmäistä kertaa.

Toivottavasti löydätte kaikille sopivan ratkaisun tilanteeseen.

Tsemppiä ja ihanaa kesää sinulle! :)

Terkuin, Riina | Nuortenelämä.fi

Kasvu

Olen 13v poika minulla on kasvuhormonin puute. Mietityttää kasvanko yhtään murrosissa.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

 

Hei! 

 

Suosittelen sinua juttelemaan asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, esimerkiksi omassa terveyskeskuksessasi. Löydät Espoon terveysasemat osoitteesta https://www.espoo.fi/terveysasemat 

 

Kasvuhormonin puutteesta löydät lisää tietoa myös netistä esimerkiksi Terveyden Tukena –sivulta: https://www.terveydentukena.fi/sairaudet-ja-hoito/harvinaissairaudet/lapsen-kasvuhairiot/lapsen-kasvu-ja-kehitys  

 

Jos sinulla on todettu kasvuhormonin puute, niin pituuteen vaikuttaa kasvuhormonihoidon aloitusikä. Useimmiten kasvuhormonihoito auttaa nuorta saavuttamaan odotuspituutensa. Tästä voit lukea enemmän kasvuhormonivajauksen potilasohjeesta: https://www.lastenendokrinologit.fi/@Bin/174300/Kasvuhormonivajaus.potilasohje_12.3.14.pdf  

 

Toivottavasti nämä auttavat sinua saamaan vastauksen kysymykseesi! 

 

Terveisin, 

 

Nuortenelämä Espoo  

 

En ymmärrä

Olen ihastunut poikaan,joka todennäköisesti on myöa minuun. Olin hänen luonaan viikonloppuna ja vietimme aikaa hänen kavereiden kanssa. Nukuimme yhdessä ja hän siis oli todella ujo, mutta kertoi ettö pitää minusta tai etä tykkää olla kanssani loikoilemassa ja viettää aikaa. Myös hänen kaverinsa sanoivat, että hän on puhunut minusta etttä olen mukava ja kaveritkin sanoivat ettö sopisin hänelle. Hän alkoi puhua jotakin suhteesta ettei koskaan ole ollut tällaisessa. En kuitenkaan koskaan saanut selvää tarkoittiko hän että haluaa kanssani olla suhteessa, mutta niin minusta tuntui. Hän sanoi että näytän hyvältä ja kehui, hän ek vain ole ehkä paras sanojen kanssa. Kuitenkin onglemaksi nousee se, että minua ärsyttää kun hän ignooraa minua snapchatissa. Hän ri usein kysele minusta melkein mitään paitsi joskus, mutta puhuu välillä ja tänään aloittk ensimmäisenä puhumisen koska odotin, että hän aloittaisi tällä kertaa. Hän sitten aloittk ja puhuimme hetken, mutta sitten hän taas ignoorasi. Mietin onko se normaalia, kun hän on ujo, mutta en tiedä. Hän kuitenkin jos kysyn ja muuta niin vastaa aika nopeasti. Hän myös pyysi minut luokseen uudestaan, koska haluaa viettää aikaa kanssani. Annoin hänelle myös numeroni, mutta ei ole vielä soittanut. Onko hän sitten liian ujo vai mitä? Kyllä hänestä vähän kuvaa saa, eytä pitäisi minusta.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Juupelisjuu!

Kiitos viestistäsi. Olet siis ihastunut poikaan, jonka kanssa olet viestitellyt ja tavannut. Ongelma tuntuu olevan se, että hän ignooraa sinua Snapchatissa. Hän kyllä vastailee sinulle, mutta ei itse laita useinkaan oma-aloitteisesti viestiä. Mietit, onko se normaalia, sillä hän kyllä on ujo. Hän kuitenkin vastaa sinulle nopeasti, jos laitat snäppiä. Annoit hänelle numerosi, mutta hän ei ole vielä soittanut. Et oikein ymmärrä pojan käytöstä. Mietit, onko hän liian ujo.

Poika on siis kertonut pitävänsä sinusta ja hän tykkää viettää aikaa kanssasi. Ja hän on kutsunut sinut kyläänkin uudelleen. Nämä viestivät vahvasti siitä, että hän todella pitää sinusta ja haluaa olla kanssasi, niin kuin itsekin pohdit. Voi hyvin olla, että ujous vaikuttaa hänen käytökseensä, niin kuin mietitkin.

Voi olla, että poikaa ujostuttaa tai jännittää puhelimessa puhuminen kanssasi, eikä ole sen vuoksi vielä soittanut sinulle. On tavallista, että oman ihastuksen kanssa juttelu puhelimitse voi tuntua hurjan jännittävältä. Siinä voi herätä kysymyksiä Mitä sanoisin? Mitä, jos tulee kiusallinen hiljaisuus, kun en keksi sanottavaa? Mitä, jos sanon jotain väärin? Ja niin edelleen. Lisäksi, joillekin puhelimessa puhuminen ei ole yhtä mielekästä kuin viestittely tai kasvokkain juttelu. Toisen ajatuksista ei oikeastaan voi tietää, jos hän ei itse niistä kerro. Oletko kysynyt pojalta, miksi hän ignooraa sinua Snapchatissa ja miksi hän ei soita sinulle? Kysymällä ja juttelemalla asiat yleensä selkeytyvät.

Kannustan sinua siis juttelemaan pojan kanssa. Kerro hänelle ajatuksistasi ja pohdinnoistasi ja kysy sinua askarruttavia asioita. Voitte halutessanne myös keskustella tunteistanne ja siitä, mitä kumpikin haluaa suhteeltanne. Voit valmistautua keskusteluun ja miettiä, mitä just sä haluat, tämän Just Wear Itin Mitä sinä haluat? –sivun avulla.

Halutessasi lue Decibelin jutut Mistä tietää, että joku on ihastunut? Taso 1 ja Taso 2. Niistä saa vinkkejä, kuinka voi päätellä toisen ihastuneen. Luotettavimman ja varmimman vastauksen siihen kuitenkin saa, kun kysyy sitä henkilöltä itseltään.

Ujoudesta puolestaan löytyy tietoa Nyytin sivulta.

Jos kaipaat lisää neuvoa tai haluat jutella tilanteestanne tarkemmin, Netarista löydät chatteja, joissa se onnistuu.

Ihanaa kesän jatkoa! :)

Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Seksi

Voitko kertoa yksityiskohtaisesti miten seksi tapahtuu?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei,  

Kiitos kysymyksestäsi! Seksi on kaikenlaista toimintoa, joka tuottaa nautintoa. Seksi perustuu vapaaehtoisuuteen, luottamukseen ja yhteiseen sopimukseen. Ei ole olemassa kaavaa tai valmista määritelmää, joka määrittäisi seksin, ja sen takia en voi kertoa sinulle yksityiskohtaisesti miten se tapahtuu. Jokainen yksilö kokee seksin eri tavalla. Oma sekä mahdollisen seksikumppanin nautinto on kaikista oleellisinta.  

Emätinyhdyntä ja anaaliyhdyntä on yksi seksuaalinen tapa osoittaa ja jakaa kiintymystä sekä rakkauden tunteita kumppanin kanssa. Se on myös tapa nauttia toisen ihmisen kehosta ja läheisyydestä. Emätinyhdynnässä penistä liikutellaan emättimessä. Anaaliyhdynnässä penistä liikutetaan anaalissa eli peräaukossa.  

Yhdynnässä suojautuminen sukupuolitaudeilta on erityisen tärkeää. Kondomi on ainoa ehkäisyväline, joka suojaa sekä sukupuolitaudeilta että raskauksilta.  

Muita muotoja harrastaa seksiä voi olla muun muassa itsetyydytys, fantasiointi, suutelu tai suuseksi. Kuten jo aikaisemmin totesin, seksi merkitsee jokaiselle eri asioita. Yhdessä mahdollisen seksikumppanin kanssa keskustelemalla luodaan hyvä pohja molempia tyydyttävälle, nautinnolliselle ja turvalliselle seksille. 

Voit lukea lisää seksistä ja seksuaalisuudesta sexpon sivuilta (https://sexpo.fi/) tai sivustolta https://justwearit.fi/ 

Terveisin,

Nuortenelämä Espoo 

Syöminen, itsetunto.

Hei!

Olen jo pitkään ollut "tunnesyöjä" ja itseasiassa nykyään syön myös "ajan kuluksi". En voi käydä kaupassa ostamatta herkkuja. Herkkujen syömisen jälkeen koen suurta häpeyttä ja itsevihaa, mutta syödessä tuntuu hyvältä ja ruoka lohduttaa. Lihoin viime vuonna hieman alle 10 kiloa, mutta lihominen ei ollut mitenkään huono asia, sillä olen edelleen normaalipainoinen pituuteni verrattuna. 10 kiloa lisää oli kuitenkin iso kolaus itsetuntooni etenkin, kun minua on haukuttu lihavaksi ja iso kokoiseksi lapsesta asti. Painon nousun jälkeen aloitin urheiluharrastuksen, jota harrastan säännöllisesti 2-3 krt / vko (kesä poislukien).

Itsetuntoni heittelee usein päivän mukaan. Välillä ajattelen olevani kaunis ja hyvä juuri sellaisena kuin olen ja välillä katson itseäni ja ajattelen olevani ruma ja läski. Sillä minua on kiusattu "isokokoisuudestanI", uusien ihmisten seurassa syöminen on nykyään todella vaikeaa, sillä pelkään heidän leimaavan tai tuomitsevan minua syömisestä. Uusien ihmisten seurassa saatan jättää pienimpiäkin ruoka-annoksia syömättä ja sanoa olevani täynnä vaikka jaksaisin syödä lisää. Ruoka on minulle ikäänkuin pakokeino negatiivisista tunteista, joita padon sisälläni.

Olen käynyt juttelemassa painoni noususta koululääkärini kanssa, mutta hänen vastauksensa oli hyvin ympäripyöreä enkä oikein saanut häneltä edes kunnon neuvoja painoni kontrollointiin tai tunnesyöntiin / herkutteluun. Haluaisin vähentää herkuttelua, sillä minun tapauksessani se on joka päiväistä. Koen ettei minulla ole herkkujen syönnin suhteen "kiintiötä" ja että voisin syödä herkkuja vaikka huonoon oloon asti. Olen puhunut myös koulupsykologini ja kuraattorin kanssa itsetuntoon liittyvistä asioista, mutten ole miltäkään kouluterveydenhuollon taholta saanut konkreettisia vinkkejä tai apukeinoja syömisen kontrollointiin tai itsetuntoni parantamiseen.

En ole lihonut enempää ja itseasiassa laihduin hieman kesäkuussa, sillä syöminen helteellä on jäänyt vähemmälle ja veden juonti lisääntynyt. Herkkujen syönti on pysynyt samana kuin aikaisemminkin. Herkuttelun ohella syön kuitenkin normaalia kotiruokaa (välillä mikroruokia) ja olen pyrkinyt korvaamaan sokeriset juomat vedellä, mutta se on ollut vaikeaa. Olen pyrkinyt myös pitämään herkuttelun vain viikonlopuilla, mutta haluni herkkuihin voittavat aina kauppaan astuessa.

Kysymykseni siis on, että miten saisin herkkujen syöntiä ja napostelua ylipäätään vähemmälle tai millä voisin korvata sokerisia herkkuja? Tai löytyykö sokeristen, lihottavien herkkujen ohelle jotain terveellisempää vaihtoehtoa? Onko myös suotavaa, että viikonloput pyhitetään herkuttelulle?

Kiitos etukäteen vastauksesta.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei!

Kiitos viestistäsi. Hienoa, että kirjoitit meille sinua päivittäin vaivaavasta asiasta. Hyvä, että haet apua ja neuvoa tilanteeseesi. Toivon, että varaat hyvin aikaa vastauksen lukemiseen ja perehdyt myös vastauksen eri linkkeihin. Toivottavasti vastauksesta on sinulle hyötyä.

Tietoa syömishäiriöstä

Herkuttelet usein ja koet olevasi tunnesyöjä. Syöt usein myös ihan vain ajan kuluksi. Kerrot, että sinulla ei tunnu olevan herkkujen syönnin suhteen kiintiötä. Koet, että ruoka on sinulle pakokeino negatiivisista tunteista, joita padot sisälläsi. Syöminen uusien ihmisten nähden on sinulle vaikeaa, sillä pelkäät heidän leimaavan ja tuomitsevan sinua syömisen perusteella. Saatat jopa jättää ruoka-annoksia sen takia syömättä tai syödä vain vähän ja väittää, että olet täynnä, vaikka jaksaisitkin syödä lisää. Itsetuntosi heittelee. Syödessä sinusta tuntuu hyvältä ja ruoka lohduttaa. Syömisen jälkeen koet kuitenkin häpeää ja itsevihaa. Tarkkailet painoasi.

Kertomasi asiat ovat syömishäiriöön viittaavia merkkejä ja viestisi perusteella sinulla on syömishäiriölle tyypillisiä oireita. En kuitenkaan ole terveydenhuollon ammattilainen, enkä pysty sanomaan, onko sinulla syömishäiriö. Alla joka tapauksessa hieman tietoa syömishäiriöstä Syömishäiriöliiton sivulta.

  • Lähtökohtaisesti syömishäiriö on ahdistuksenhallintakeino – varsin tuhoisa sellainen. Syömishäiriö voi kehittyä silloin kun oma elämä ja minuus tuntuvat kaoottisilta, pelottavilta ja turvattomilta. 
  • Kaikissa tilanteissa syömishäiriön juuret ovat ihmisille yhteisissä perustavanlaatuisissa kysymyksissä: Tulenko rakastetuksi? Kelpaanko ja riitänkö sellaisena kuin olen? Olenko arvokas itsenäni? Oma minuus ei tunnu eheältä ja arvokkaalta, rakkauden arvoiselta. Ympäröivä maailma tuntuu vaativan jatkuvaa valmiustilaa ja suorittamista. Elämä tuntuu hallitsemattomalta, kaoottiselta ja pelottavalta. Syömisen kontrollointi tuo hallinnan tunteen.
  • Jokainen sairastava tarvitsee syömishäiriöoireita, jotka tuntuvat lieventävän ahdistusta. Syömishäiriö on vahvasti rituaalinen sairaus. Toistuvat rituaalit luovat turvallisuuden tunnetta, turvallisuuden tunne luo hallinnan kokemuksen. Syömishäiriötä sairastavalle muodostuu hyvin vahvat, usein pakonomaiset rituaalit, joista on erittäin vaikea luopua. 
  • Syömishäiriöt tarjoavat pakopaikan tunteista ja todellisuudesta. Kun keskittyy syömiseen, ruokaan, mittaamiseen ei tarvitse kohdata pelottavia tunteita ja tilanteita. 

Lisää tietoa syömishäiriöistä saat Syömishäiriöliiton sivulta.

Hienoa, että tiedostat olevasi tunnesyöjä ja pakenevasi negatiivisia tunteita syömisen avulla. Tilanteen tiedostaminen on hyvä lähtökohta kohti terveempää ruokasuhdetta.

Itsetunto

Kaipaat konkreettisia vinkkejä itsetunnon parantamiseen. Kannustan sinua lukemaan Nyyti ry:n artikkelin itsetunnosta. Siinä kerrotaan, mitä itsetunto on ja miten sitä voi parantaa. Myös tästä Tunteet, itsetuntemus ja itsetunto –osiosta löytyy useita konkreettisia vinkkejä, kuinka kohottaa itsetuntoa. Itsetunnon kohottaminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, joten annathan itsellesi aikaa. <3

Syömisen kontrollointi?

Kaipaat konkreettisia vinkkejä myös syömisen kontrollointiin. Jos syöminen ja herkuttelu on tunneperäistä ja juontaa juurensa ahdistuksesta tai negatiivisten tunteiden välttelystä, kannattaa kiinnittää huomio syömisen taustalla oleviin asioihin eikä niinkään itse syömisen kontrollointiin, vai mitä? On toimivampaa keskittyä ensisijaisesti ongelman syiden käsittelemiseen kuin seurausten/oireiden kontrollointiin.

Tässä kuitenkin ohjenuoraksi poimintoja ravitsemus- ja ruokasuosituksista:

  • Säännöllinen ruokarytmi (ruokailu 4-5 kertaa päivässä tietyin väliajoin): esimerkiksi aamupala, lounas ja päivällinen, sekä 1–2 välipalaa.
  • Syö riittävästi ja monipuolisesti. Salli itsellesi myös herkuttelu.
  • Säännöllinen ateriarytmi auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun.

Lisää yleisiä suosituksia löydät Ruokaviraston sivuilta.

Herkuttelua

Mietit, pitäisikö viikonloput pyhittää herkuttelulle. Jotkut päättävät yhden viikonpäivän esim. perjantain herkuttelupäiväksi. Tämä voi toimia joillakin hyvin. Joillekin tämä voi aiheuttaa esimerkiksi sen, että koska herkuttelu on sallittua vain yhtenä päivänä viikossa, syödään silloin oikein kunnolla herkkuja kerralla, pahaan oloon asti. Tai sen, että päätöksestä lipsutaan ja itselle aiheutuu huono omatunto, kun herkuttelu ei pysy halutussa kontrollissa. Tällöin toimivampaa voisi olla, että antaisi itselleen luvan syödä pieni määrä herkkuja pitkin viikkoa (ei silti ihan joka päivä) – esimerkiksi silloin tällöin kahvin kanssa konvehti ja joskus vaikkapa jälkkäriksi marjakiisseli.

Mietit myös, olisiko sokeristen herkkujen tilalle jotain terveellisempää herkkua, mikä ei niinkään lihota. Esimerkiksi monet hedelmät ovat makeita, joten niitä voi kokeilla sokeriherkkujen tilalta. Testaa vaikka jotain ihan uutta hedelmää! Myös marjat, kuten mansikat, voivat toimia sokeriherkkujen tilalla hyvin. Tai vaikkapa maustamaton jogurtti marjojen ja hunajan kera? Tai itsetehty smoothie? :)

Neuvoja ja vinkkejä

  • Älä mene nälkäisenä ruokaostoksille, ja tee ostoslista etukäteen. Tämä voi auttaa välttämään herkkuostoksia.
  • Säännöllisestä ateriarytmistä saat lisää tietoa ja vinkkejä Fressiksen sivuilta.
  • Halutessasi kokeile, tai ainakin tee harjoituksia ja poimi vinkkejä Mielenterveystalon itsehoito-ohjelmasta, joka auttaa askel askeleelta kohti tasapainoisempaa suhdetta ruokaan.
  • Kannustan myös lainaamaan kirjastosta ja lukemaan teoksen Irti ahminnasta: kohti tasapainoista suhdetta ruokaan.
  • Syömishäiriöliiton alueyhdistyksen, Etelän-SYLI:n, sivulta löydät tietoa syömishäiriöistä sekä neuvoa ja vertaistukea.
  • Jos haluat jutella tilanteestasi chatin välityksellä luotettavan aikuisen kanssa, tutustu Netarin sivulla esiteltyihin nuorille tarkoitettuihin chatteihin. Voit tutustua myös SYLI-chattiin.

Vaikka tähän mennessä kokemuksesi opiskelijaterveydenhuollosta eivät tunnu olleen kovin hyviä, ehdotan silti, että hakeudut vielä keskustelemaan joko terkkarin tai psykologin kanssa. Ota tällä kertaa puheeksi tunnesyöminen ja muut syömiseen liittyvät ongelmat ja ajatukset. Jos tunnistat itsessäsi syömishäiriölle tyypillisiä oireita tai ajattelu- ja käyttäytymismalleja, ota nekin rohkeasti puheeksi (tai kirjoita niistä). Kerro rohkeasti, että ruoka tuntuu olevan sinulle pakokeino negatiivisista tunteista, joita padot sisälläsi ja pyydä apua.

Tsemppiä ja rohkeutta, muista että olet arvokas ja hyvä juuri sellaisena kuin olet. <3

Haleja, Riina | Nuortenelämä.fi

Ystäviä?

Onko kellään neuvoja ystävien hankkimiseen ja yksinäisyyden lievittämiseen sosiaalisesti ahdistuneelle nuorelle? Ja jos tätä lukee joku toinen yksinäinen olis kiva tutustuu jos asut jossain kymenlaaksossa tai vaikka kauempana :)

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei,

Ystävien löytäminen vaatii paljon aktiivisuutta sekä mukaan lähtemistä erilaisiin toimintoihin. Hyvän ystävän löytäminen on osittain sattuman kauppaa ja voi vaatia paljonkin aikaa, eikä jokaisen samasta asiasta kiinnostuneenkaan kanssa aina synkkaa. Tärkeintä olisi mennä sinne, missä on muita ihmisiä ja olla oma itsensä. Jos esität jotain muuta kuin mitä olet, niin et löydä ihmistä, jonka kanssa on yhteiset jutut.

Sosiaalinen ahdistuneisuus voi kummuta aikaisemmista kokemuksista vertaisten parissa sekä liiallisesti itsekriittisyydestä. Voit miettiä, minkälaisista altistumisista voisit aloittaa? Uskaltaisitko käydä itseksesi esimerkiksi kahvilla kahvilassa? Minkälaisten ihmisten kanssa ja asioiden parissa sinä viihdyt? Voisiko sinulle sopia liittyminen johonkin yhdistykseen? Ainakin Mannerheimin lastensuojeluliitto MLL ja Suomen Punainen Risti SPR myös etsivät ihmisiä mukaan kaveritoimintaan. Voit ilmoittautua joko kaveriksi tai kaveria vailla olevaksi. Ainakin Kouvolassa toimii myös kulttuurikaveritoiminta Kouvola-kaverin nimellä: https://www.kouvola.fi/vapaa-aika/yhdistystoiminta/vapaaehtoistoiminta/kouvola-kaveri/.

t. Anna

Täällä nyt ei ilmeisesti yhteystietoja saanut jakaa, mutta itse ainakin asperger-miehenä olen huomannut kavereiden löytämisen olevan vaikeaa. Joitakin samanhenkisiä olen löytänyt, joilla on samoja kiinnostuksen kohteita. Neurotyypilliset on usein mielestäni ärsyttävän pinnallisia muutenkin, enkä sellaisista juurikaan välitä. En ole erityisen sosiaalisesti ahdistunut, mutta minun mielestä nyky-yhteiskunta on läpimätä. Jos oikeasti vaikka ulkonäköasiat on nykynuorelle paljon koulutusta ja toisten kunnioitusta tärkeämpää, kuten tuntuvat olevan. Inhoan myös neurotyypillisten tapaa hakemalla hakea aina jotain pientä "vikaa" ja alkaa sen surauksena sitten kiusaamaan, mutta sitähän se nykymaailma vaan on. Käsittämätöntä kylläkin. Sekin on tullut usein huomattua, että jos on kiusaaja ja nk. kova poika, niin heti on sosiaalisessa hierarkiassa paljon korkeammalla. Eikä kummoista erilaisuutta tarvitse olla, että on taas aivan pohjalla. Eikä tallaisella ole tietenkään mitään mahdollisuuksia seurusteluun tai työntekoon ja töissä kun ei edes kestä olla nenttien takia.


Kannattaako menkkojen aikana mennä huvipuistoon?

Eli siis kannattaako menkkojen aikana mennä huvipuistoon? Voiko siteet liikkua hieman laitteessa ja tulla ohivuotoa? En voi huvipuistoreissua mitenkään siirtämäön.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Jokuvain!

Kiitos kysymyksestäsi. Mietit, kannattaako menkkojen aikana mennä huvipuistoon ja voiko siteet himan liikkua laitteessa ja tulla ohivuotoa.

Menkat eivät estä hauskanpitoa ja huvipuistoreissua – kannattaa siis ehdottomasti mennä huvipuistoon menkoista huolimatta!

Siteet kyllä yleensä pysyvät melko hyvin kiinni alushousuissa liimapinnan ansiosta. Huvipuistolaitteiden pyörteessä ohivuotoa saattaa silti tulla – niin kuin toki normaalissa arjessakin. Tätä voi kuitenkin ehkäistä valitsemalla kuukautisvuotosi määrään nähden tarpeeksi imukykyinen side, jossa on myös siivekkeet. Siivekkeet pitävät sidettä paremmin paikoillaan ja estävät ohivuotoja. Huvipuistossa kannattaa myös käydä tietyin väliajoin vessassa tarkistamassa, onko tarvetta vaihtaa side. Varaa siis reissuun mukaan siteitä.

Uskon, että näillä vinkeillä vältyt ohivuodoilta. Jos kuitenkin tahdot vielä varmemman suojan, käytä tamponia tai kuukuppia, mikäli mahdollista.

Hyväkysymys.fi-palvelusta voit halutessasi lukea tietoa erilaisista kuukautissuojista.

Hauskaa huvipuistoreissua ja ihanaa kesää sinulle! :)

Terkuin, Riina | Nuortenelämä.fi

Sivut