Uusimmat kysymykset

Täältä löydät Kysyttävää-palstan viimeisimmät kysymykset sekä niihin tulleet kommentit ja vastaukset.

Sivut

sisäänpääsy ongelmana

Hei, koitettiin poikaystäväni kanssa yhdyntää ensimmäisen kerran hetki sitten, mun ensimmäinen kerta ja py:llä on enemmän kokemusta. Koin olevani tarpeeksi kiihottunut ja märkä, sillä lämmittelimme hyvin esim. suuseksillä ja sormetuksella, mutta siltikään emme millään saaneet penistä sisälleni. Olemme koittaneet nyt kolme kertaa, ja olisi kiva tietää onko jotain mitä voi tehdä asialle? Poikaystävän penis on 14-senttinen, joten ei tämä ongelma siitä pitäisi johtua.

Neitsyyden menetys

Onko neitsyyden menettäminen vain sitä perinteistä -penis pilluun- seksiä, vai voiko sen menettää myös suuseksissä? Ja onko normaalia että suuseksi kiinnostaa enemmän kuin ns. normi seksi?

Ratsastus ja menkat

Moikka! Voiko sidettä käyttää ratsastuksen aikana. Ratsastan 3 kertaa viikossa joten kuukautiset osuvat usein samalle päivälle kuin ratsatus. En uskalla käyttää tamponia koska minua pelottaa ja en ole vielä valmis. Olen 05/15

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Iik!

Kiitos kysymyksestäsi. Sidettä voi hyvin käyttää ratsastuksen aikana. :) Siteitä on eri pituisia, -paksuisia ja mallisia. Voit halutessasi kokeilla erilaisia, jotta löydät juuri sinulle mieleisen ja sopivan siteen.

Mikä sinua pelottaa tamponin käytössä? Usein tamponin (ja kuukupin) käyttö vaatii alussa harjoittelua, mutta yleensä se alkaa sitten sujumaan näppärästi ihan rutiinilla. Tsekkaa halutessasi lisää tietoa erilaisista kuukautissuojista Hyvä kysymys -palvelun sivulta. Löydät sieltä myös ohjeita eri suojien käyttöön. Joka tapauksessa on kuitenkin oma valintasi, millaisia kuukautissuojia käytät. :)

Mukavaa syksyn jatkoa!

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Transmiehen kanssa seurustelu

Moikka!
Mä seurustelen tällä hetkellä yhen mua pari vuotta vanhemman transmiehen kanssa, joka on siis muuttanut itsensä naisesta mieheksi.

Ollaan tässä nyt seurusteltu jonkun aikaa ja suhteemme on alkanut tulla siihen vaiheeseen, että olisi aika esitellä se oma kumppani vanhemmille. Parille kaverille oon tästä suhteesta jo kertonu, ja he ovat ihan okei asian kanssa, että seurustelen hänen kanssaan.

Mutta vanhemmille kertominen erityisesti jännittää, sillä pelkään heidän reaktiota tän mun kumppanin transsukupuolisuuteen liittyen. Ja enhän mä nyt seurustelua voi heiltä salata, koska enemmin tai myöhemmin he tulisivat sen jotenkin huomaamaan, kun yhtäkkiä olen jotenkin erilainen ja vietän aikaa erityisen paljon jonkun tyypin kanssa. Ja sitäpaitsi olen kuitenkin vielä alaikäinen, joten vanhemmilla on vastuu siitä, missä liikun ja kenen kanssa. Enkä halua valehdella heille.

Rakastetaan toisiamme ihan älyttömästi ja minua ei haittaa hänen transsukupuolisuutensa millään tavalla. Murennun kyllä ihan totaalisesti, jos mun vanhemmat ei hyväksy tätä suhdetta ollenkaan:(

Kiitos jo etukäteen vastauksesta!

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei, kiitos viestistäsi, jossa pohdit ja ehkä vähän pelkäätkin, miten vanhempasi suhtautuvat kumppanisi transsukupuolisuuteen.

Olet oikeassa siitä, että vanhemmilla on vastuu sinun turvallisuudestasi ja hyvinvoinnistasi, mutta ei varsinaisesti enää siitä, missä liikut ja kenen kanssa eikä myöskään siitä, kenen kanssa seurustelet, jos siis ymmärsin oikein, että olet vähintään 16-vuotias. On kuitenkin tosi hienoa ja täysin ymmärrettävää, että toivot vanhempiesi hyväksyvän teidän suhteenne, sillä vanhempasi ovat selvästikin sinulle tosi tärkeitä – niin kuin epäilemättä myös sinä olet heille tosi tärkeä.

Kerrot pelkääväsi vanhempiesi reaktiota kumppanisi transsukupuolisuuteen, mutta et kerro sen tarkemmin, että ovatko he omalla toiminnallaan antaneet aihetta tähän pelkoon. Usein on niin, että meistä ihmisistä kaikki itselle vieras tuntuu aluksi oudolta ja pelottavalta, ehkä jopa väärältäkin. Yleensä kuitenkin tiedon saaminen sekä ennen kaikkea tutustuminen ihmiseen ihmisenä auttaa – olipa sitten kyse mistä vaan itselle vieraasta, kuten sukupuolen tai seksuaalisuuden moninaisuudesta, vieraasta kulttuurista tai vaikka ihonväristä. Usein on myös niin, että oman lapsen kertoman uuden asian aluksi nostattama pelko ja tunnekuohu menevät kyllä ohi, kun vanhempi saa jonkin aikaa rauhassa pureskella asiaa ja hän huomaa, että lapsella on kaikki hyvin.

Voisitko ehkä ottaa vanhempiesi kanssa puheeksi transsukupuolisuuden aluksi ihan yleisellä tasolla ja siinä yhteydessä kertoa, että eräs sinulle merkityksellinen henkilö on korjannut sukupuoltaan? Voit siinä yhteydessä tarvittaessa antaa vanhemmillesi faktatietoa transsukupuolisuudesta ja korjata heidän mahdollisia virhekäsityksiään aiheesta. Näin pääset myös näkemään vanhempiesi suhtautumista transsukupuolisuuteen yleensä, ja jos se on järkevää ja asiallista, on varmasti helpompi kertoa myös kumppanin transsukupuolisuudesta. Toisaalta sitäkin kannattaa miettiä, että onko kumppanin transsukupuolisuus asia, josta vanhempien täytyy tietää vai voisitko esitellä hänet vain poikaystävänäsi?

Mikäli koet, että tarvitset lisää tukea asiassa tai huomaat, että vanhempiesi suhtautuminen transsukupuolisuuteen on kovin ennakkoluuloista, kannattaa olla yhteydessä Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskukseen. Koko teidän perhe voi saada apua myös kyseisen järjestön transnuorten vanhemmille tarkoitetusta Kasvetaan yhdessä -oppaasta, jonka oppeja voi soveltaa myös tilanteeseen, jossa lapsen kumppani on transsukupuolinen. Ja toki voit tulla keskustelemaan myös Väestöliiton nuorten seksuaalineuvontachattiin.

Ystävällisin terveisin,
seksuaalineuvoja Mikaela | Väestöliitto
www.hyvakysymys.fi/nuortenvaestoliitto

Pelkään vanheta

Moikka! Minua siis ahdistaa vanheta ei se että muutun ja minusta tulee ryppyinen vaan se että vanhana on tylsää. Ahdistaa että en voi enää olla lapsi ja villi ja vapaa. Vaikka ajattelen että voisinkin se ei enää ole niin sopivaa leikkiä tai riehua kuin lapsena olen siis 04/16. Ja en enää mene vanhana ulos kavereiden kanssa sekoilemaan pelaa totee tai muutakaan. Ja vanha on mielestäni 35 eteenpäin.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei, kiitos kysymyksestäsi. Sini vastaa: 

Moi Hertta!

Ikävä kuulla, että sinua ahdistaa vanheneminen ja aikuistuminen. Ehkä voisit koettaa miettiä vanhenemisen positiivisia puolia. Vaikka aikuisena ei samalla tavalla voikaan olla villi ja vapaa ja riehua ja leikkiä kuin lapsena, on aikuisena olemisessa kuitenkin puolensa. Toki aikuisena sinulla on enemmän vastuuta kuin lapsena, mutta kannattaa muistaa, että aikuisena sinulla on vapaus tehdä oman mielesi mukaan, lupaa ei tarvitse saada vanhemmilta tai muilta, olet itsenäinen.

Vanhempana voit myös mahdollisesti matkustella ja vaikka enää ei lähdetä kavereiden kanssa ulos sekoilemaan, voi silti lähteä kavereiden kanssa ulos viettämään aikaa, esimerkiksi retkeilemällä.

On myös totta, että nuorena fanitetaan monenlaisia asioita hyvinkin innokkaasti, se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös vanhempana voisi fanittaa asioita. Toki fanituksen kohteet voivat vähentyä tai jäädä kokonaan vanhentuessa, mutta on myös mahdollista, että vanhempana pystyy fanittamaan jotakin entistä enemmän.

Voit tulla juttelemaan huolestasi esimerkiksi Nuortenelämä.fi-chattiin, joka on auki maanantaisin ja tiistaisin kello 14-16. Chat löytyy osoitteesta www.nuortenelama.fi, sivun alareunasta. Muita chattejä löydät Netari.fi:stä, missä on listattuna monia nuorille suunnattuja chatteja.

Ystävällisin terveisin, Sini – Nuortenelämä.fi

Ja siis vielä lisään että nuorena usein fanitetaan kaikkea mutta vanhempana se vain loppuu joka ahdistaa minua myös.


Toisen asteen tutkinto

Oon myt 15 vuotias tyttö ja 9 luokalla. Mietin että voiko toisenasteen tutkinnon suorittaa kokonaan ulkomailla. Itsellä ei olisi rahaa maksaa koulua. Normaalisti vaihtoon lähteminen järjestön kautta ei ole vaihtoehto:(

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi, kiitos kysymyksestäsi. Sini vastaa:

Heippa!

Toisen asteen tutkinnon suorittaminen ulkomailla on mahdollista, joskin hyvin harvinaista. Yleensä opetus toteutetaan kyseisen maan valtakielellä. IB-linjoilla opetusta on tarjolla englanniksi, mutta myös joissakin yksityisissä kouluissa tai muissa erityisoppilaitoksessa opetus voi olla englanniksi. Nämä voivat kuitenkin olla maksullisia koulutuksia.

Yhtenä vaihtoehtona voit harkita United World College -kouluja, joissa voi opiskella IB-tutkinnon. IB-tutkinto tarkoittaa kansainvälistä ylioppilastutkintoa. Voit hakea United World Collegeen Suomen UWC Finland:n kautta, mistä voit myös hakea kouluun liittyvää apurahaa.

Kannattaa lukea tämä Maailmalle.net:in artikkeli, josta löydät vielä lisää tietoa. Myös Opintopolku-palvelusta löydät tietoa ulkomailla opiskelusta ja muista vaihtoehdoista ulkomaille lähtemiseen.

Lisäksi suosittelen juttelemaan koulusi opinto-ohjaajalle. Hän osaa varmasti auttaa ja neuvoa sinua.

Mukavaa syksyä sulle!:)

Ystävällisin terveisin, Sini – Nuortenelämä.fi

Vaipat

Moi. Mä. Olen. Jukka. Ja. Kysyisin. Sitä. Että. Aina. Kun. Mulle. Laitetaan. Vaipat. Niin. Pistän. Hirveesti. Hanttiin. Niin. Pitääkö. Minua. Silloin. Pidellä. Ja. Laittaa. Minulle. Vaipat. Väkisin. Päällä

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei, kiitos kysymyksestäsi. Sini vastaa:

Moikka Jukka!

Asiaan vaikuttaa moni asia ja tietämättä tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä on vaikea sanoa, miten tilanteessasi tulisi toimia.

Jos olet terveyden- ja sairaanhoidon potilaana, tulee sinun hoitosi järjestää niin, että sinua ja ihmisarvoasi ei loukata. Sinulla on oikeus laadultaan hyvään hoitoon.

Hoidon pitää tapahtua sinun suostumuksellasi.

Mikäli potilas ei kehitysvammaisuuden, mielenterveydenhäiriön tai muun syyn vuoksi kykene päättämään hoidostaan, tulee hänen lähiomaistaan tai laillista edustajaansa kuulla.

Miksi vastustelet vaipan laittoa? Voisitkohan keskustella asiasta ja tunteistasi heidän kanssa, ketkä sinulle vaippaa laittavat?

Toivottavasti vastauksesta on apua!

Ystävällisin terveisin, Sini – Nuortenelämä.fi

Opiskelian kulut

Heippa! Olen toivonut omaan asuntoon muuttamista jo monia vuosia ja pian se toteutuukin, kun ysiluokan jälkeen muutan Helsinkiin ja menen opiskelemaan unelma ammattiani. Ajattelin tulla kysymään täältä, että mitä kaikkia kuluja 16 vuotiaan opiskelija asunnossa asuvan pitäisi maksaa? Tiedän jo aika paljon, mutta ihan varmuuden vuoksi kysyn ettei mikään tule yllätyksenä.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Selma!

Kysyit mitä kuluja 16-vuotiaan opiskelija-asunnossa asuvan pitäisi maksaa.

 

Hienoa, että tutustut asiaan tarkoin etukäteen ja haluat varmistua tuloistasi ja menoistasi. Rahankäytön suunnittelussa tärkeintä onkin selvittää omat tulosi ja menosi, jotta tiedät mihin rahasi kuluvat. Kulutuksen seuraaminen viikko- tai kuukausitasolla voi auttaa hahmottamaan rahan kulumista tarkemmin. Oman budjetin hahmottamiseen voi olla avuksi myös esimerkiksi tämä nuorisoasuntoliiton budjettilaskuri.

Kannattaa vielä selvittää, millaisia tukia voit saada asumiseen ja opintoihin. Lisää Kelan tarjoamista tuista saat lyhyesti tästä.

 

Opiskelija-asunnoissa on useita eri käytäntöjä maksujen suhteen, ja sinun tulisikin selvittää, mitä kaikkea vuokraan kuuluu. Tuleeko vuokran lisäksi kuluja sähköstä tai vedestä? Kuuluuko internetyhteys vuokraan?

 

Tässä on muutamia yleisiä omilleen muuttamisen ja asumisen kuluja, jotka on hyvä ottaa huomioon:

Takuuvuokra (1–3 kuukauden vuokrasumma)​ eli esim. vuokra 460€/kk = takuuvuokra 460€ (1kk)- 1380€ (3kk)

Vuokra (n. 300–700 € / kk.)​

Kotivakuutus (n. 10 € / kk.)​

Sähkö- ja vesilasku (n. 40 € / kk.)​

Pohdi lisäksi, paljon sinulla menee rahaa näihin:

Ruoka, terveydenhoitokulut, huonekalut, astiat, pyykkääminen, siivous, puhelin- ja nettiyhteys, kulkeminen…​

Miten paljon rahaa tarvitset omilleen muuttaessasi? Ja mitä muita menoja tiedät? On hyvä muistaa varata rahaa myös yllättäviin kuluihin esim. puhelimen rikkoutumisen tms. varalle.

 

NAL:n sivuilta löydät myös monia taloudenhallintoon liittyviä tehtäviä, jotka voivat auttaa hahmottamaan kuluja tarkemmin.

 

Nuorisoasuntoliiton sivuilta saat paljon hyödyllistä tietoa ja vinkkejä asumiseen ja itsenäistymiseen liittyen.

 

Halutessasi voit tulla keskustelemaan asiasta myös Po1ntin chattiin, jossa on joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko mahdollisuus jutella asumisneuvojan kanssa anonyymisti ja luottamuksella asumiseen, talouteen ja itsenäistymiseen liittyen.

 

Tsemppiä!

-Po1nt koordinaattori Asta / Po1nt

Valkovuoto&rinnat

Hei.
Mulla olis pari kysymystä liittyen murrosikään. Eli siis oon 14 v, mun menkat ei ole alkanut. Karvoitusta on tullut. Mulla on ollut tosi runsas valkovuoto jo noin vuoden. Se ei sinänsä haittaa elämää, mutta onko se normaalia? Se ei haise ja on valkeaa.

Ja sitten: En muista yhtään montako vuotta mun rinnat on kehittynyt, mutta arkuutta ja pientä kipuilua on ollut monta vuotta.
Haluaisin kysyä, millainen on normaali nännien kehitys? Kyllä mulla on ne vähän kehittynyt siis on ne nyt vähän isommat ja erilaiset kuin pikkulapsilla, mutta kuuluisiko niiden olla ”jo” isommat/erilaiset? Lisäksi mulla on siis todella pienet ja”kokkaiset” rinnat. (Rintaliivienkoko 70 A)

Ps. En tiedä onko sillä vaikutusta, mutta olen lähes aina ollut hiukan alipainoinen. Nyt kuitenkin pitäs olla ihan normaalipainoinen.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi, Sini vastaa:

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Tavallisesti kuukautiset alkavat 10–16-vuotiaana ja valkovuoto on yksi merkki siitä, että keho valmistautuu kuukautisten alkamiseen. Valkovuodon määrästä ei myöskään tarvitse olla huolissaan, sillä se on kaikilla yksilöllistä.

Rinnat alkavat kehittyä noin 10 vuoden iässä. On myös mahdollista, että ne alkavat kehittyä vähän aiemmin tai myöhemmin. Rintojen kehittyessä on normaalia, että ne tuntuvat aroilta, ja että niissä tuntuu kova kyhmy. Lisäksi on aivan normaalia, että rinnat ovat eri kokoiset keskenään. Hyvä kysymys -palvelussa kerrotaan, että rintojen kehitys kestää noin 3–5 vuotta, eivätkä ne koskaan ole täysin valmiit. Rintojen kokoon voi myös vaikuttaa kehon rasvakudoksen määrä eli mainitsemallasi alipainoisuudella voi olla vaikutusta rintojesi kokoon.

Nännit ovat myös yksilöllisiä ja niitä on kaiken kokoisia. Nännit voivat myös kasvaa ja kehittyä senkin jälkeen, kun rinnat eivät muuten enää kasva. Voi siis olla, että nännisi kehittyvät vielä, mutta on myös mahdollista, että ne eivät enää kasva.

Kannattaa jutella asiasta äitisi kanssa, sillä häneltä saamasi perintötekijät saattavat vaikuttaa sinun kuukautisiisi, sekä rintojen kehitykseen. Hän voi kertoa omasta murrosiästään ja osaa varmasti auttaa sinua muutenkin.

Voit lukea Hyvä kysymys -sivustolta lisää rinnoista.

Sivuilta löytyy myös tietoa kuukautisista ja valkovuodosta.

Ystävällisin terveisin, Sini - Nuortenelämä.fi

Tatuointi

Miten siis voin hankkia tatuoinnin?? Pitääkö tatuoijalle varata aika, pitääkö olla joku valmis kuva minkä näyttää, mistä tiedän millaiselle tatuoijalle pitäisi mennä??

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi, kiitos kysymyksestäsi. :) Sini vastaa:

Hei nimimerkki Sunmaid! 

Tatuoinnin hankkimiseen tarvitset ensinnäkin hyvät säästöt, sillä ne voivat olla hyvinkin kalliita, varsinkin kun tatuoinnin käy ottamassa ammattilaisella.  

Voi olla hyvä käydä tekemässä allergiatestejä lääkärillä, jotta selviää, oletko allerginen ja pystytkö hommaamaan tatuointia.  

Netistä kannattaa tutustua eri tatuoijiin ja heidän tyyleihinsä ja etsiä sellainen tatuoija, jonka tatuoinneista pidät. Kun olet löytänyt mieleisesi tatuoijan, voit ottaa häneen yhteyttä esimerkiksi sähköpostilla ja varata ajan.

Samalla kun selvittelet tatuoijien tyylejä, voit myös lukea muiden kokemuksista ja näin selvittää, millaiselle tatuoijalle kannattaa mennä. Myös Facebookin erilaisista tatuointiryhmistä voi varmasti saada vinkkejä ja suosituksia.

Tatuoijan kanssa voit suunnitella sinulle tehtävän tatuoinnin. Mutta voit myös miettiä etukäteen, millaisen tatuoinnin haluat. 

Muista harkita tarkkaan, millaisen tatuoinnin otat vai otatko tatuointia ollenkaan. Tatuointi on sitten aina siinä, koko loppuelämän, jos et sitä lähde poistattamaan, mikä on todella kallista ja hyvin hankala prosessi. 

Voit kurkata vinkkejä ensimmäisen tatuoinnin ottamiseen Terveyskylän sivuilta

Ystävällisin terveisin, Sini – Nuortenelämä.fi

Sivut