Hei! 

Kiitos viestistäsi. Voit käydä terveydenhuollossa selvittämässä, onko kaikki kunnossa. Huolesi varmasti helpottuu, kun saat selvyyden, mistä kuvailemassasi möykyssä on kyse. 

Lue Hyvä kysymys –palvelun sivulta ohjeet, kuinka varata aika terveysasemalle.   

Toinen vaihtoehto on käydä juttelemassa asiasta koulusi terkkarin kanssa. Hänkin osaa auttaa sinua. Tarvittaessa hän ohjaa sinut eteenpäin sopivan ammattilaisen luo. 

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

Hei nimimerkki Nami! 

Kiitos kysymyksestäsi. Hienoa, että laitoit meille viestiä ja kysyt neuvoja sinua askarruttavaan asiaan. Viikoittaiselle herkkumäärälle ei kuitenkaan ole olemassa tiettyjä kaikille sopivia, tarkkoja rajoja. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että jokainen ihminen tarvitsee ja kuluttaa eri määriä energiaa. Kaikille ei myöskään sovi samat tavat herkutella. Lisäksi, jokaisen ihmisen tilanne on yksilöllinen.  

Joillekin sopii sellainen herkuttelutapa, että syö pieniä herkkupaloja pitkin viikkoa. Joillekin taas sopii paremmin, että syö herkkuja vain tiettynä päivänä viikossa. Tässä voi kuitenkin olla joskus se riski, että odottaa koko viikon innolla tuota yhtä herkkupäivää ja herkuttelu lähteekin lapasesta. 

En valitettavasti tiedä juuri sinulle sopivia tarkkoja herkkumääriä tai tapoja herkuttelun suhteen. Kannustan sinua kääntymään terveysneuvonnan puoleen. Terveysneuvontaa saat esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa tai paikkakuntasi terveysasemalla. Terveydenhuollon ammattilainen keskustelee kanssasi ja tutustuu tilanteeseesi tarkemmin, tekee tarvittaessa joitain mittauksia ja voitte yhdessä löytää sinulle sopivat herkkumäärät ja tavat herkutella. 

Yleistä tietoa ravinnosta saat Nuortenelämä.fi-palvelun Ravinto-tietoartikkelista. Artikkelista löydät myös ruokakolmion, joka voi auttaa hahmottamaan, mikä on sopiva herkkujen määrä suhteessa kaikkeen muuhun ruokaan. Herkut kuuluvat ruokakolmion Sattumat-osioon, eli kolmion kärkeen. 

Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

Hei nimimerkki Yksinäinen! 

Hienoa, että laitoit viestiä huolestasi. Myös monet tutkimukset ovat linjassa kokemuksesi kanssa siitä, että mielenterveys kärsii yksinäisyydestä. Onkin hyvä, että haet tilanteeseen muutosta.  

Esimerkiksi Mielenterveyden keskusliiton sivuilla sanotaan, että yksinäisyys on raskasta, sillä jokainen kaipaa ystäviä, toisten hyväksyntää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vertaistuki, yksinäisyydestä puhuminen ja siitä kirjoittaminenkin voivat helpottaa oloa. Yksinäisyydestä ja kavereiden saamisesta voi jutella esimerkiksi oman vanhemman kanssa. Jutella voi myös erilaisissa nuorten chateissa. Chatteja löydät Verkkonuorisotalo Netarin sivuilta (linkki avautuu uuteen välilehteen). 

Uusia ystäviä voi löytää harrastusten parista, työ- tai opiskelijaporukasta, kerhoista, yhdistyksistä tai verkkoyhteisöistä, naapureista, nuorisotiloilta ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Myös somessa voi tutustua uusiin ihmisiin ja saada kavereita – esimerkiksi Kohdataan-somessa osoitteessa kohdataan.fi.  

Kannattaa olla aktiivinen ja tavallaan altistaa itsensä uusien ihmisten kohtaamiselle, jolloin on suurempi todennäköisyys tutustua ihmisiin ja saada kavereita. Ystävyyssuhteen muodostumiseen tarvitaan sopivan asenteen lisäksi aikaa, aloitteellisuutta ja useampia kohtaamisia. On myös tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnista ja olla itse itselleen hyvä ystävä.  

Lisää tietoa ja neuvoja yksinäisyyteen liittyen saat Mielenterveyden keskusliiton sivulta (linkki avautuu uuteen välilehteen). 

Paikkakuntasi nuorten sivuilta (linkki aukeaa uuteen välilehteen) löydät tietoa ja vinkkejä, kuinka paikkakunnallasi voi löytää ystäviä. Hyödynnä myös sivun oikean laidan linkkejä ja alareunasta löytyvää chattia. 

Tsemppiä ja jaksamista sinulle! 

Lämpimin terveisin, Riina – Nuortenelämä.fi 

Hei nimimerkki apua! 

Kiitos viestistäsi. Kuvailemasi vaaleanpunainen väri vuodossa todennäköisesti on pieni määrä verta, niin kuin pohdit. Verta voi tulla johtuen esimerkiksi epäilemästäsi hiertymästä tai limakalvojen hankautumisesta. Tällaista voi käydä erityisesti, jos seksin tapana on ollut emätinyhdyntä ja jos liukastetta on ollut vähäisesti. Vähän verta voi tulla myös esimerkiksi sellaisessa seksissä, jossa emätintä on kosketeltu sormilla (kynnet voivat rikkoa emättimen herkkiä limakalvoja). Esimerkiksi liukasteen käyttö ehkäisee kitkaa ja sitä kautta se voi estää limakalvojen hiertymisen ja verenvuodon. 

Syitä seksin aikaiselle kivulle on monia. Hyvä kysymys –palvelun sivulta voit lukea, mitä syitä emätinyhdynnän aikaiselle kivulle voi olla (linkki avautuu uuteen välilehteen). Verkkoneuvonnan välityksellä ei valitettavasti pystytä sanomaan, mistä kipu seksin aikana juuri sinun tilanteessasi johtuu. Kannustan siis kääntymään terveydenhuollon puoleen. Siellä alan ammattilainen keskustelee kanssasi ja tekee tarvittavat tutkimukset. Sinun ei tarvitse kertoa asiasta äidillesi, jos et halua. Voit käydä terveydenhuollossa ilman, että hän saa siitä tietää. Terveydenhuollon ammattilaisilla on salassapitovelvollisuus.  

Neuvonta- ja ajanvarausohjeet löydät esimerkiksi googlettamalla paikkakuntasi + terveyspalvelut. Toinen vaihtoehto on käydä koulusi terveydenhoitajan vastaanotolla, jos olet opiskelija. 

Kun asia selvitetään terveydenhuollossa, huoli helpottaa ja voit saada mielenrauhan asian suhteen.  

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi