Kannattaako välttää nahkaisia kenkiä ja laukkuja, jos ajatellaan eläinten hyvinvointia ja ympäristöä? Onko tekonahka vai aito nahka parempi ympäristölle? Onko aito nahka lihantuotannosta syntynyttä ”roskaa” vai kasvatetaanko/tapetaanko eläimiä nahkaa varten? Jos lopetan nahkan käytön, vähentääkö se eläinten kärsimystä yhtään, menisikö eläinten nahkat sitten vaan hukkaan/biojätteisiin? Entä lampaantaljat ja porontaljat, ovatko ne lihantuotannosta jäänyttä ”roskaa” joka hyötykäytetään, vai tapetaanko eläimiä niiden takia?
Täältä löydät Ympäristö ja kuluttaminen -aiheeseen liittyvät kysymykset, kommentit ja vastaukset. Mikäli et löydä vastauksia mieltäsi askarruttavaan asiaan, pääset esittämään oman kysymyksen klikkaamalla Esitä kysymys -painiketta.
Nahkojen eettisyys
Ympäristö ja kuluttaminen | 01.11.2022 | Epätietoinen | 25-30v
Kommentoi
Näytä vastaukset
Nuortenelämä.fi vastaa
Ympäristö ja kuluttaminen | 09.11.2022 | Nuortenelämä Riina
Hei Epätietoinen!
Kiitos viestistäsi, jossa pohdiskelet nahkasta tehtyjen asusteiden eettisyyttä ja ekologisuutta. Sekä tekonahkasta että aidosta nahkasta valmistettujen asusteiden tuotanto kuormittaa ympäristöä ja molempiin liittyy eettisiä kysymyksiä. Jos ajattelee eläinten hyvinvointia, on lähtökohtaisesti parempi välttää aidosta nahkasta tehtyjen asusteiden ostamista. Kun haluaa tehdä vastuullisia valintoja, on hyvä aina ennen ostopäätöstä selvittää, millainen alkuperä tuotteella on.
Nahka-asusteen vastuullisuutta voidaan arvioida sen perusteella, miten kyseessä oleva asuste on tuotettu. Mikä eläinlaji on kyseessä? Miten eläimistä huolehditaan? Millaisissa työoloissa nahkateollisuuden työntekijät työskentelevät? Millaiset ilmasto- ja ympäristövaikutukset asusteen valmistamisella on? Miten pitkäikäinen tuote on?
Nahka-asusteen ekologisuutta puoltaa nahkan kestävyys ja pitkä käyttöikä. Jotkut perustelevat nahka-asusteiden käyttöä nostamallasi näkökulmalla siitä, että nahka on lihan- ja maidontuotannossa syntynyttä ”roskaa”. Eli sitä syntyy joka tapauksessa, käytettiin nahka asusteisiin ja vaatteisiin tai ei. Sellaisten eläinten nahkasta tehdyt asusteet voidaankin ajatella olevan eettisempiä valintoja, joista on hyödynnetty muukin osa kuin nahka: esimerkiksi mainitsemasi lammas tai poro sekä lehmä. Näitä kasvatetaan pääasiassa lihan ja maidon takia. Asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen, sillä lihan, maidon ja nahkan tuotanto ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa.
Esimerkiksi lehmännahkan kysyntä lisää karjankasvatusta. Sekä lihan, maidon että nahan kysynnät vaikuttavat kokonaistuotantoon. Voidaan ajatella, että jos ostaa lehmännahkasta valmistetut kengät tai laukun, tulee samalla väistämättä tukeneeksi karjateollisuutta, samoin kuin ostaessa naudanlihaa. Esimerkiksi monet vegaanit eivät käytä aitoa nahkaa vaatetuksessaan.
Nahkan tuotantoprosessi aiheuttaa haittoja eläimille, ihmisille ja ympäristölle. Joitakin eläimiä tapetaan pelkästään niiden turkin ja nahkan takia. Nahkateollisuudessa käytetään niin eläintuotannossa olevia kuin luonnonvaraisia eläimiä. Nahka voi olla peräisin aiemmin mainittujen lisäksi ketuista, sioista, hevosista, vuohista, biisoneista, mufloneista, kenguruista, koirista, käärmeistä, kameleista, strutseista ja alligaattoreista. Myös ankeriaan-, sammakon-, seepran-, villisian-, saksanhirven-, norsun-, tiikerin-, hain-, delfiinin-, hylkeen- ja mursunnahkaa käytetään. Noin kolmannes eksoottisten eläinlajien nahoista on peräisin uhanalaisista eläimistä. On siis merkitystä, minkä eläimen nahkasta asuste on tehty.
Suurin osa nahkatuotteista on peräisin teuraseläimistä, jotka ovat eläneet tehomaatalouden oloissa. Tehomaatalous voi edistää eroosiota ja vesistöjen rehevöitymistä sekä vähentää monimuotoisuutta. Karjan kasvatuksessa syntyy metaania, mikä edistää ilmastonmuutosta. Karja tarvitsee paljon ruokaa, jonka kasvattamiseen tarvitaan paljon viljelymaata. Ekologisempaa olisi, jos eläimille kasvatetut viljelykset päätyisivät suoraan ihmisten ruuaksi.
Nahkateollisuus kuluttaa valtavia määriä energiaa. Nahkantuotanto myös saastuttaa ympäristöä. Eläinten kasvatus aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten myös nahkatuotteiden valmistus. Nahkaa liotetaan, muokataan ja värjätään sekä käsitellään useilla kemikaaleilla. Suurin osa nahkatavaroista käsitellään kromilla. Näin ympäristöön pääsee myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, sinkkiä, formaldehydiä, väriaineita ja muita syanidipohjaisia yhdisteitä. Ympäristön- ja eläintensuojelussa ja niiden valvonnassa on myös isoja eroja eri maiden välillä.
Teollisuudessa on suuria eroja vastuullisuuden osalta. Teurastamoissa, parkitsimoissa ja värjäämöissä pahimmillaan kuolee ja loukkaantuu työntekijöitä. Tämä johtuu teollisuudessa käytettävistä myrkyistä ja puutteellisista suojavälineistä. Nahkateollisuuden taustalla on tutkittu olevan myös orjatyötä ja eläinten huonoa kohtelua.
Monet pitävätkin tekonahkaa aitoon nahkaan verrattuna ekologisempana ja vastuullisempana vaihtoehtona. Tekonahka on eläinten kannalta parempi vaihtoehto. Toisaalta tekonahka ei tavallisesti ole yhtä pitkäikäinen ja kestävä materiaali kuin aito nahka, jonka vuoksi monet puolestaan pitävät tekonahkaa aitoa nahkaa epäekologisempana. Epäekologisuus korostuu myös siinä, että tekonahkaa valmistetaan öljystä, joka on uusiutumaton luonnonvara. Öljynjalostaminen myös vie paljon energiaa ja saastuttaa ympäristöä. Huonot työolosuhteet ovat myös tekonahkateollisuuden kohdalla usein ongelma. Nykyään tekonahkaa valmistetaan kuitenkin öljyä ekologisemmista materiaaleista.
Kuluttajaliitto kannustaa vinkkaa suosimaan eettisen sertifikaatin tai ympäristömerkin omaavia vaatteita, tuunaamaan ja lainaamaan vaatteita sekä kierrättämään turhaksi jääneet. Tällainen toimintatapa tukee eettistä ja ympäristöystävällistä kuluttamista. Katso kuluttajaliiton vastuullisen kuluttamisen vinkkilista, jonka avulla voit tehdä ekologisia valintoja (avautuu uuteen välilehteen).
Lisää tietoa eläinperäisistä materiaaleista sekä eläin- ja ympäristöystävällisestä vaatetuksesta saat alla olevista linkeistä.
Lähteet:
Oikeutta eläimille: Eläinperäiset materiaalit vaatetuksessa (avautuu uuteen välilehteen)
Vegaaniliitto: Vaatetus (avautuu uuteen välilehteen)
Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi
Voimalinjan lähellä asuminen
Ympäristö ja kuluttaminen | 06.09.2022 | J | 18-24v
Onko voimalinjojen eli siis näiden sähkölinjojen lähellä asuminen oikeasti jotenkin haitallista? Tarkoitan että jos olisi vaikka omakotitalo ja siitä ihan vierestä kulkisi tämä sähkölinja. Netissä on joskus ollut jotain tietoa siitä, että sähkölinjan lähellä asuminen saattaisi kaksinkertaistaa leukemian ja alzheimerin taudin riskiä. Onko tätä tietellisesti tutkittu vai onko tää jokin huhu vaan?
Kommentoi
Näytä vastaukset
Nuortenelämä.fi vastaa
Ympäristö ja kuluttaminen | 12.09.2022 | Nuortenelämä Nappi
Hei nimimerkki J,
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä.
Kerrot lukeneesi netistä, että sähkölinjojen lähellä asuminen saattaisi aiheuttaa terveyshaittoja ja pohdit, onko tämä totta. Mietit myös, onko sähkölinjojen lähellä asuminen turvallista.
Sähkölinjojen lähellä asumisen ja pitkäaikaisen sähkömagneettiselle kentälle altistumisen vaikutuksia terveyteen on tosiaankin tutkittu jo vuosikymmeniä. Luotettavissa tutkimuksissa on todettu, että sähkömagneettiselle kentälle altistumisella todella voi olla yhteys Alzheimerin taudin ja lapsuusajan leukemian esiintyvyyteen. Toisaalta näisen tutkimustulosten kausaalisuhteet (syy-seuraus -suhteet) eivät ole yksiselitteisiä. Tämä tarkoittaa, että ei voida varmasti sanoa, johtuuko Alzheimerin taudin ja leukemian esiintyvyyden kasvu juuri sähkömagneettiselle kentälle altistumisesta, vai onko syynä itseasiassa jokin muu tekijä.
Koska tutkimuksissa on osoitettu, että sähkömagneettiselle kentälle altistumisesta voi olla haittaa terveydelle, on altistumisen rajoittamiseksi laadittu erilaisia asetuksia ja toimenpiteitä niin Suomessa, kuin EU-tasollakin. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta määrittää kentille ne raja-arvot, joita sitten esimerkiksi Säteilyturvakeskus käyttää suosituksissaan siitä, kuinka lähelle sähkölinjaa saa rakentaa vaikkapa omakotitalon. Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen voit tutustua täältä ja Säteilyturvakeskuksen suositukseen täältä.
Löytämäni tiedon perusteella vaikuttaa siltä, että yleisesti ottaen Suomessa sähkölinjan läheisyydessä asumisesta ei ole haittaa terveydelle. Toisaalta tämä ei tokikaan poista riskiä yksittäisissä tapauksissa. Eli vaikka jokin on yleisesti ottaen yhdellä tavalla, voi yksittäinen tapaus olla toisin.
Tätä voisi verrata siihen, että yleisesti ottaen liikenteessä on turvallista, mutta onnettomuuksia sattuu. Toisaalta joissakin löytämissäni julkaisuissa sähkömagneettiselle kentälle altistumisen aiheuttamaa riskiä terveydelle verrattiin esimerkiksi ilmansaasteiden tai tupakoinnin aiheuttamaan riskiin.
Voit lukea lisää aiheesta muun muassa näiltä verkkosivuilta:
Voimajohdot aiheuttavat sähkö- ja magneettikentän (stuk.fi)
Ovatko sähkölinjat ja muuntajat vaarallisia? (terveyskirjasto.fi)
Does electromagnetic field exposure endanger health? (health.ec.europa.eu)
Mukavaa syksyä!
Terveisin,
Tuula I Byströmin Ohjaamon nuorten tieto- ja neuvontapalvelu, Oulu
Laukkushoppailun lopetus
Ympäristö ja kuluttaminen | 01.07.2022 | Laukkukaappi | 25-30v
Moi! Kuinkahan monta laukkua on liikaa? Minulla oli ennestään kolme eriväristä, -tyylistä ja -kokoista olkalaukkua, ja äsken ostin neljännen josta olin haaveillut pitkään. Yksi pieni laukku sopii mihin vaan juhlaan, yksi keskikokoinen käy talviarkeen ja kaksi kesäarkeen(mini ja isohko). Lisäksi minulla on kaksi reppua, pienehkö joka sopii esim. lentokoneeseen ja suuri joka on hyvä ruokaostoksille ja kirjastoreissuille. Alkaakohan tämä keräily mennä liialliseksi, pitäisikö yrittää lopettaa tähän? Onhan näitä nyt viimein suunnilleen joka asuun ja tilanteeseen sopiva. Kokoelmani voisi olla täysi. Miten oppisin hillitsemään itseni jatkossa nähdessäni uuden entistäkin ihanamman laukku/reppumallin? Raha ei ole ongelma koska makuni ei ole superkallis enkä kuitenkaan kovin usein ostele, mutta minikämpässäni tulee kohta eteissäilytystilan puutetta plus ei shoppailu kauhean ekologistakaan ole. Olen jo pariin kertaan ostokseni jälkeen päättänyt että tämä on viimeinen, ja sitten lipsun kuitenkin kun ihastun taas johonkin uutuuteen. Miten oppisin olemaan haluamatta kaikkea kivaa?
Kommentoi
Näytä vastaukset
Nuortenelämä.fi vastaa
Ympäristö ja kuluttaminen | 07.07.2022 | Nuortenelämä Riina
Hei nimimerkki Laukkukaappi!
Kiitos viestistäsi. Ei ole olemassa mitään yleistä määrärajaa, montako laukkua on liikaa. Asiaa voi tarkastella useasta näkökulmasta, niin kuin viestissäsi teetkin.
Näiden mainitsemiesi asioiden vuoksi vaikuttaa siltä, että et tällä hetkellä tarvitse enää lisää laukkuja:
- Sinulla on nyt siis suunnilleen joka asuun ja tilanteeseen sopiva laukku.
- Eteissäilytystilan puute alkaa tulla vastaan.
- Mietit myös ekologisuutta ja olet oikeassa, että laukkujen ostelu ei ole ekologista.
- Olet jo päättänyt pariin kertaan, ettet enää osta laukkuja. Pohdit, että laukkukokoelmasi voisi nyt olla täysi.
On ihan luonnollista haluta kaikkea kivaa. On hyvä tehdä sellaisia asioista, mistä pitää, ja välillä hemmotella itseään. Jos kuitenkin tiedostaa, että nyt on laukkukiintiö täynnä, voi ylimääräistä ostelua hillitä esimerkiksi listaamalla itselle selkeästi ylös ne perustelut, miksi nyt ei ole uuden laukun aika, sekä kirkastamalla itselle omia arvoja.
Kulutusvalinnat perustuvat usein moneen asiaan ja arvoon. Näitä voivat olla tavaran tarve, hinta, laatu, eettisyys, ekologisuus sekä ulkonäkö ja merkki. Eri ihmisillä painottuu valintoja tehdessä eri näkökulmat ja arvot. Mitkä asiat sinä koet tärkeäksi? Kun kirkastaa itselle tärkeitä arvoja ja asioita, on kulutusvalintojen tekeminen helpompaa ja osteluun saa itselle kriteerejä, joihin nojautua aina valintatilanteen tullessa. Tällä tavoin ei tule tehtyä niin herkästi harkitsemattomia ostopäätöksiä.
Mitkä muut asiat tuottavat sinulle iloa ostelun lisäksi? Mitä kivaa voisit tehdä sen sijaan, että ostelisit kivoja juttuja? Voit halutessasi listata näitä asioita ylös, jotta ne ovat muistuttamassa sinua tarpeen tullen.
Kannustan myös katsomaan Päihdelinkin sivuilta, mitä shoppailuriippuvuuteen suositellaan avuksi. Vaikka kyse ei olisikaan selkeästi riippuvuudesta, voi vinkeistä olla hyötyä kenelle tahansa ylimääräisen ostelun hillitsemisessä. Siirry Päihdelinkin Shoppailuriippuvuus-artikkeliin (avautuu uuteen välilehteen).
Toivottavasti vastaus auttaa sinua eteenpäin pohdinnoissasi.
Lämpimin kesäterveisin, Riina | Nuortenelämä.fi
Vaatteiden määrä
Ympäristö ja kuluttaminen | 17.06.2022 | Vaateostoksilla | 25-30v
Onko ekologisempaa ostaa vain muutamaksi päiväksi vaatteet ja pestä niitä usein vajaissa koneellisissa, vai ostaa esim. pariksi viikoksi vaatteita ja pestä täysiä koneellisia tosi harvoin? Mietin että onko jatkuva veden&sähkön tuhlaus vai kankaan tuottaminen/vaatteiden valmistus pahempi ympäristön kannalta? Kuinka moneksi päiväksi ihmisillä yleensä on vaatteita?
Kommentoi
Näytä vastaukset
Nuortenelämä.fi vastaa
Ympäristö ja kuluttaminen | 22.06.2022 | Nuortenelämä Riina
Hei nimimerkki Vaateostoksilla!
Kiitos kysymyksistä. Mukava kuulla, että pohdiskelet vaatteiden hankintaa ja niiden ylläpitoa ekologisesta näkökulmasta.
Vajaiden koneellisten peseminen jatkuvasti ei ole ekologisesti järkevää. Olet myös oikeassa, että vaatteiden valmistus on ympäristölle haitallista. Itseasiassa vaatteiden elinkaaren jokaisessa vaiheessa syntyy ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja: Raaka-aineiden valmistus, materiaalien käsittelyt, vaatteen ompeleminen, logistiikka sekä vaatteen ylläpitäminen (esim. peseminen) ja lopulta hävittäminen aiheuttavat kaikki ilmastojalanjäljen. Lähde: Eetti ry (avautuu uuteen välilehteen).
Vaatteita ostaessa voi tehdä ekologisia valintoja hankkimalla sellaisia vaatteita, joiden tuottamiseen on käytetty mahdollisimman vähän luonnon resursseja. Ekologisuuden näkökulmasta on järkevää valita mieluummin laadukkaita ja kestäviä vaatteita, joiden käyttöikä on pitkä, kuin pikamuotia, joka ei kestä käytössä pitkään, ja jota pitäisi olla pian jo ostamassa lisää. Ekologisempaa myös on, kun hankkii vaatteen käytettynä sen sijaan, että ostaisi uutena. Eli esimerkiksi kirppiksiltä tai tutuilta. Jos kuitenkin haluaa ostaa vaatteen uutena, kannattaa silloin suosia vastuullisia toimijoita, kun valitsee yritystä, josta vaatteensa ostaa.
Ihmisten vaatemäärä yleisesti ottaen vaihtelee suuresti. Ekologisinta on, kun hankkii vain sen verran vaatteita, kuin tarvitsee. Tähän ei ole yleispätevää lukua, sillä se vaihtelee esim. ihmisten elämäntilanteen ja harrastustenkin mukaan. Määrään vaikuttaa myös se, kuinka monen hengen talous on ja kuinka iso pyykkikone on (kodinkoneitakin hankkiessa on mahdollista valita se ekologisempi vaihtoehto). Voit esimerkiksi laskeskella, miten paljon vaatteita tarvitset, jotta pystyt pesemään täysiä pesukoneellisia ja silti pärjäämään. Huomioon kannattaa ottaa myös muut pyykättävät asiat, kuten lakanat.
Kuluttajaliitto kannustaa ekologisiin vaatehankintoihin ja vinkkaa suosimaan eettisen sertifikaatin tai ympäristömerkin omaavia vaatteita, tuunaamaan ja lainaamaan vaatteita uusien ostamisen sijaan, sekä kierrättämään turhaksi jääneet vaatteet. Katso kuluttajaliiton vastuullisen kuluttamisen vinkkilista, jonka avulla voit tehdä ekologisia vaatevalintoja (avautuu uuteen välilehteen).
Aurinkoisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi
Pehmolelujen ostelu
Ympäristö ja kuluttaminen | 08.06.2022 | Pehmokaveri | 25-30v
Kuinka monta pehmolelua on liikaa? Rakastan niitä, niitä on useita kymmeniä, ja tykkään kartuttaa kokoelmaani muutamilla uusilla pehmoilla joka vuosi(esim. jouluna ja synttärinä ostan itselleni lahjat ja joskus muutenkin jos täydellinen sattuu kohdalle) ja tästä tulee välillä negatiivista palautetta vanhemmilta. Saan suunnatonta mielihyvää löytäessäni entisiä halittavamman uuden pehmon. Rahaa minulla riittää hyvin, en käytä sitä oikeastaan mihinkään muuhun ei-pakolliseen ja joka kuukausi osa tuloistani menee säästötilille, joten se ei ainakaan ole ongelmana. Missä vaiheessa pitäisi rueta laittamaan vähiten tykkäämiäni pehmoja pois? Voisin periaatteessa antaa Konttiin sellaisia virheostoksia joita en ole halunnut halia yli vuoteen, ne eivät ole niin täydellisiä ja vievät lähinnä tilaa, ja olisi kiva saada uudempia väljemmin esille. Mutta miten selittäisin vanhemmille että annan leluja pois ja sitten ostan kuitenkin kivempia tilalle? Arvelen että tulisi sanomista esim. tyyliin ”sinulla on jo miljoona, vanhat on ihan hyviä, kadut kuitenkin, ne maksoi paljon ja nyt sitten heität ne menemään, menee raha hukkaan, kohta teet saman uudemmillekin, jos annat niitä pois tarkoittaa se ettet tarvitse enää pehmoja, lopeta siis jo se hullu lapsellinen ostelu ja rahantuhlaus ja aikuistu!” Mutta kun tämä pehmokokoelman muokkaus on harrastukseni!
Kommentoi
Näytä vastaukset
Nuortenelämä.fi vastaa
Ympäristö ja kuluttaminen | 10.06.2022 | Nuortenelämä Riina
Hei Pehmokaveri!
Kiitos viestistäsi. Jokaisella aikuisella ihmisellä on oikeus tehdä itsenäisesti omaa elämäänsä koskevia valintoja, kuten päättää kuinka monta pehmolelua hankkii ja omistaa. Nykyään monet aikuiset ovat lelukeräilijöitä/leluharrastajia. Esimerkiksi lelututkija Kati Heljakka kertoo muutaman vuoden takaisessa Ylen jutussa, että lelut voivat toimia aikuisille esimerkiksi kumppaneina, lohduttajina sekä väylinä luovuuteen. Heljakka on aikuisten leluharrastusten puolestapuhuja.
Samassa jutussa kerrotaan, että erään keräilijäpariskunnan kokoelmaan kuuluu yli 500 erilaista pehmonallea. Heille pehmonallekeräilijöinä sellainen määrä ei taatusti ole liikaa. Toisaalta on myös ihmisiä, jotka ajattelevat muutamankin lelun olevan liikaa. Ei siis ole olemassa tiettyä määrää, mikä olisi liikaa, vaan asia on enemmänkin mielipidekysymys. Kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä, kuinka monta pehmolelua on juuri sinulle liikaa tai sopivasti. Toisaalta voi myös pohtia, onko lelujen määrä edes oleellinen asia pehmoharrastuksessa. Mitä itse ajattelet?
Tästä voit halutessasi lukea Ylen jutun (avautuu uuteen välilehteen).
Pohdit myös, miten selittäisit vanhemmille harrastustasi. Voisiko tuo linkkaamani juttu toimia tukenasi? Voisivatko he sen avulla ymmärtää harrastustasi paremmin? Voit myös valaista, että monella aikuisella on jokin keräilyharrastus. Keräilyn kohteena voi olla vaikka mitä, esimerkiksi juuri leluja. Sellainen ei ole väärin, eikä se satuta ketään. Lisäksi sinulla on itselläsi kaikki päätäntävalta siihen, mitä kaupasta ostat ja mistä tavaroista puolestaan luovut. Voit myös halutessasi kertoa vanhemmillesi viestissäsi mainitsemia asioita, eli esimerkiksi, että annat leluja pois ja hankit uusia tilalle, koska jotkut pehmot ovat olleet puhtaasti virheostoksia, eivätkä ne ole täydellisiä ja sovi siksi kokoelmiisi. Kannustan myös mainitsemaan, että saat mielihyvää siitä, kun löydät entistä halittavamman uuden pehmon. Voit myös selittää, että pehmokokoelman muokkaaminen kuuluu osaksi harrastustasi.
Toivottavasti vastaus auttaa sinua eteenpäin pohdinnoissasi. Ihanaa kesää ja kaikkea hyvää sinulle!
Lämpimin terveisin, Riina
Normaali sähkönkulutus?
Ympäristö ja kuluttaminen | 01.06.2022 | Electric | 25-30v
Mikä on normaali sähkönkulutus kerrostalokämpässä jossa ei ole sähkölämmitystä(paitsi kylppärin lattialämpö saattaa olla)? Kämpän koko on noin 27 neliötä. Katsoin sähköyhtiön sivuilta sähkönkulutustietojani ja niinä päivinä kun olen kotona kulutus on 2 tai 3 kWh päivässä ja kun olen poissa se on 0,5 kWh päivässä. Onko tilanteeni hyvä vai pitäisikö minun pyrkiä säästämään sähköä vieläkin tarkemmin? Sammuttelen kyllä laitteet ja valot kun niitä ei tarvitse, käytän kattiloissa kansia, en kokkaa ruokaa juuri koskaan uunissa, pidän parvekkeen oven kiinni muuten paitsi lämpiminä kesäpäivinä ja pidän aina kylppärin oven kiinni ettei lämpö karkaa, ja pidän kylppärin lämmön siten että tuntuu vähän viileältä ilman vaatteita mutta lattia kuitenkin kuivuu hyvin. Kämppäni lämpötila on kesähelteitä lukuunottamatta 19-20 astetta. En tiedä pitäisikö vielä tehdä jotain paremmin?
Kommentoi
Näytä vastaukset
Nuortenelämä.fi vastaa
Ympäristö ja kuluttaminen | 03.06.2022 | Nuortenelämä Riina
Hei Electric!
Kiitos kysymyksestäsi. Sahkon-kilpailutus.fi-sivuston mukaan tyypillisessä yksiössä sähköä kuluu vuodessa noin 1500–2500 kWh eli siis kuukaudessa keskimäärin noin 125–208 kWh. Kuukauden kokonaiskulutuksesi 50–55 kWh on siis verrattain pieni. Vastaisin siis kysymykseesi, että tilanteesi on sähkönkulutuksen suhteen hyvä. Hienoa, että huolehdit sähkölaitteet ja valot pois päältä silloin, kun et niitä tarvitse ja muutoinkin kiinnität huomiota kodin energiankulutukseen.
Jos silti haluat vinkkejä sähkön säästämiseksi, voit esimerkiksi googlettaa ”sähkön säästäminen” ja katsoa vinkit eri hakutuloksista. Esimerkiksi tästä pääset katsomaan Marttojen vinkit sähkön säästämiseen (avautuu uuteen välilehteen).
Mukavaa viikonloppua!
Terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi
Pysyväislinkki Lähettänyt To, 06/02/2022 - 20:06 käyttäjä Electric (ei varmistettu)
Ympäristö ja kuluttaminen | 02.06.2022 | Electric (ei varmistettu)
Ja lisätietona siis että kuukauden kokonaiskulutus on noin 50-55 kWh, sillä en ole viikonloppuisin yleensä kotona.
Mikä ihmeen kevätaurinko
Ympäristö ja kuluttaminen | 28.03.2022 | - | 13-15v
Miksi sanotaan aina, että kevätaurinko paistaa? Sehän on aina sama aurinko, olipa mikä vuodenaika vaan. Ei keväällä ole mitään erillistä aurinkoa.
(Kysymys tullut Decibelistä. Kysymys ja vastaus näkyvät sekä Decibelin Kysy pois! -palstalla että Nuortenelämä.fi-palvelun Kysyttävää-palstalla.)
Kommentoi
Näytä vastaukset
Nuortenelämä.fi vastaa
Ympäristö ja kuluttaminen | 30.03.2022 | Nuortenelämä Kokkola Anu
Hei,
todella hyvä kysymys kevätauringosta.
Ja tottahan se on, että aurinko on kesät talvet aina sama.
Sanonta kevätauringosta tulee varmaankin siitä, että pitkä pimeän talven jälkeen aurinko näkyy pitkästä aikaa useammin. Varsinkin pohjoisemmassa, jossa aurinko on voinut laskea horisontin alapuolelle marraskuun loppupuolella ja tulee esiin jälleen horisontin yläpuolelle tammikuun puolessa välissä.
Kevätaurinko tuntuu paistavan kirkkaammin juuri tästä syystä.
Mutta nyt on hyvä aika nauttia (kevät)auringosta ulkona, joten nyt vain mukavia ulkoiluhetkiä.
Anu/Ohjaamo Keski-Pohjanmaa
Tavaroiden ostelu
Ympäristö ja kuluttaminen | 26.02.2022 | Stuff | 25-30v
Onko ok myydä tai antaa vanhoja tavaroita(joista ei tykkää enää) niitä tarvitseville ja niistä pitäville, ja ostaa sitten miltei samanlaista mutta kivempaa kamaa tilalle(esim. joku vaate tai sisustusesine)? Kun käyttöönhän ne vanhat jutut menevät, ja ne ilahduttavat jotakuta toista, mutta toisaalta jos en möisi niitä enkä ostaisi uutta olisi se ympäristöystävällisempää. Mutta kun välillä on niin kiva hankkia uusia tavaroita esim. synttärilahjaksi itselleni! Saako välillä tehdä itselleen mieliksi vaikka tietää ettei se olisi ihan 100% fiksua?
Kommentoi
Näytä vastaukset
Nuortenelämä.fi vastaa
Ympäristö ja kuluttaminen | 03.03.2022 | Nuortenelämä Riina
Hei nimimerkki Stuff!
Kiitos kysymyksestäsi. Hienoa, että pohdiskelet kuluttamistasi myös ympäristön näkökulmasta. Ympäristöstä huolehtiminen on jokapäiväisiä pieniä tekoja, lainsäädäntöä ja oikeanlaisia valintoja. Yhteinen ympäristö ja sen tulevaisuus on kaikkien yhteinen asia. On hienoa, jos omat vanhat tavarat tulevat jollekulle niitä tarvitsevalle käyttöön. Kierrätys kannattaa, eikä käyttökelpoista tavaraa olekaan järkevää heittää pois.
Itseä on myös hyvä välillä hemmotella. Siinäkin on mahdollista tehdä halutessaan ympäristön kannalta fiksuja valintoja. On silti ihan inhimillistä, että aina ei tule tehtyä kaikista järkevimpiä valintoja. Kaikilla ei myöskään ole samanlaiset edellytykset tehdä järkeviä ostopäätöksiä.
Ympäristön kannalta ihanteellista tietysti olisi, että käyttötavara tai vaate olisi käytössä mahdollisimman pitkään, jolloin uusia tavaroita ei tarvitsisi hankkia niin usein. Hankintoja tehdessä voi myös miettiä, tarvitseeko tavaran olla upouusi vai kelpaisiko sama tuote käytettynä. Jokaisella kuluttajalla on kuitenkin vapaus valita, millaisia henkilökohtaisia ostopäätöksiä tekee.
Jokainen tekee päivittäin valintoja (tietoisia ja tiedostamattomia), joilla on vaikutusta ympäristöön. Valinnat perustuvat usein moneen asiaan ja arvoon. Näitä ovat esimerkiksi hinta, laatu, eettisyys, ekologisuus sekä ulkonäkö ja merkki. Eri ihmisillä painottuu valintoja tehdessä eri näkökulmat ja arvot. Mitkä asiat sinä koet tärkeäksi? Kun kirkastaa itselle tärkeitä arvoja, on kulutusvalintojen tekeminen helpompaa.
Toivottavasti vastauksesta on sinulle hyötyä pohdinnoissasi.
Aurinkoisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi
Hiukset: mihin roskikseen?
Ympäristö ja kuluttaminen | 18.02.2022 | Pitkätukka | 25-30v
Ovatko hiusharjasta nyppäistyt hiukset bio- vai sekajätettä? Kun aika huonostihan hiukset maatuvat, kun monilla muumioillakin on omia hiuksia tallella?
Kommentoi
Näytä vastaukset
Nuortenelämä.fi vastaa
Ympäristö ja kuluttaminen | 25.02.2022 | Nuortenelämä Riina
Moi Pitkätukka!
Kiitos kysymyksestäsi. Olet oikeassa pohdinnoissasi - hiukset maatuvat hitaasti.
Hiukset tulee lajitella sekajätteeseen.
Mukavaa viikonloppua! :)
Terkuin, Riina | Nuortenelämä.fi
Kannataako paypalia käyttää?
Ympäristö ja kuluttaminen | 23.03.2021 | Miia | 13-15v
Onko paypal luotettava?
Haluaisin tehdä turvallisempia verkko ostoksia ja siihen se vissiin käy. Onko se kuitenkaan luotettava kun sinne tilille vissiin rahaa siirretään.
Kommentoi
Näytä vastaukset
Nuortenelämä.fi vastaa
Ympäristö ja kuluttaminen | 25.03.2021 | Nuortenelämä Riina
Moi. Kiitos kysymyksestäsi. Sini vastaa:
Hei!
Paypal on luotettava palvelu. Paypal-tilille ei välttämättä tarvitse erikseen siirtää rahaa, vaan raha vain välitetään palvelun kautta.
Netistä ostettaessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, mistä tavaroita ostaa, ja lukea muiden kokemuksia ja arvioita tuotteesta ja kaupasta.
Kivaa kevättä sulle!:)
Terveisin, Sini | Nuortenelämä.fi
Sivut
