Hei,

on todella hyvä, että kerroit ajatuksistasi – se on ensimmäinen askel eteenpäin. Kerrot viestissäsi, että haluaisit unohtaa itsetuhoiset ajatukset ja parantaa elämääsi. Se on oikein hyvä tavoite! Olet pohtinut paljon hankalia asioita yksiksesi ja nyt voisikin olla hyvä pohtia asioita yhdessä jonkun aikuisen kanssa. Yksinäisyyden ja itsetuhoajatusten kanssa ei tarvitse selviytyä yksin.

Jos omille vanhemmille puhuminen tuntuu hankalalta, voisit harkita sitä, että varaisit ajan esimerkiksi koulupsykologin luokse. Alueellasi toimii myös maksuton Nuorten vastaanotto, jonka yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.pori.fi/perusturva/psykososiaaliset/yhteystiedot.html
Koulupsykologin ja Nuorten vastaanoton psykologien kanssa kaikki keskustelut ovat täysin luottamuksellisia. Moni nuori käy psykologin luona juttelemassa – ja yleensä siitä on aina apua.

Kerroit, että aikaisemmat syrjimiskokemuksesi ovat vaikuttaneet siihen, että sinun on vaikea tutustua ihmisiin. Ymmärrän, että sinusta tuntuu pahalta ja uusien ihmisten kohtaaminen on vaikeaa. Kiusaaminen ja syrjiminen on aina väärin. Vika on kiusaajassa, ei sinussa. Toivoisinkin, että et purkaisi pahaa oloa itseesi, sillä muitakin keinoja pahan olon purkamiseen on tarjolla. Esimerkiksi koulupsykologin kanssa voisitte yhdessä kehitellä tapoja käsitellä itsetuhoisia ajatuksia ja löytää myös kivoja juttuja elämään. Hän voi myös auttaa sinua löytämään takaisin sellaisen ilon ja itsevarmuuden, josta on apua esimerkiksi uusien ystävien hankkimisessa. On tärkeää, että muistaisit jälleen sen, miten hieno ja ainutlaatuinen ihminen olet aivan omana itsenäsi!

Kerroit, että sinulla on muistikuvia siitä, että sinua on lapsuudessa ahdisteltu. Myös siitä asiasta on todella tärkeää puhua, ettei se jää vaivaamaan sinua. Se on myös sellainen asia, josta olisi hyvä kertoa koulupsykologille tai alueellasi toimivalla Nuorten vastaanotolla. He pystyvät varmasti auttamaan. Jos ensimmäinen käynti psykologin luona tai Nuorten vastaanotolla jännittää, voit esimerkiksi näyttää tänne kirjoittamasi viestin ja voitte lähteä sen pohjalta juttelemaan ja selvittämään, miten edetä asiassa. Asia on syytä selvittää, koska Suomen lainsäädännössäkin on kirjattu toimenpiteet alaikäisen ahdisteluun liittyen.

Vaikeuksien keskelläkin kannattaa aina muistaa, ettei mikään menneisyydessä tapahtunut kerro siitä, mitä tulevaisuudessa voi vielä tapahtua. Vaikka olet kokenut kovia, sinulla on mahdollisuus saada apua ja mennä kohti parempaa tulevaisuutta. Olet jo ottanut ensimmäisen askeleen – nyt vain rohkeasti eteenpäin! Ethän riistä itseltäsi mahdollisuutta nähdä, mitä kaikkea kivaa tulevaisuus pitää sisällään.

Terveisin Suvi ja Mika - Nuortenelämä.fi

Hei kiitos kysymyksestäsi.

Viestisi sisältää useampia sellaisia kysymyksiä, joita on syytä selvittää suoraan tarkemmin asiaa hoitavien viranomaisten kanssa, muun muassa oman alueesi maistraatin (http://www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/), asuinpaikkakuntasi sosiaalitoimen tai Kelan kanssa. Kaikki lakiin perustuvat määräykset vaativat tarkkaa asian tarkastelua asiantuntijoiden kanssa.

Väestöliiton sivulla kirjoitetaan lapsen huoltajasta ja holhoojasta seuraavasti:

"Holhooja - huoltaja

Äidistä tulee lapsen syntyessä tämän huoltaja. Aviomies on aviolapsen huoltaja avioliiton nojalla. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen vanhemmat voivat sopia, että he ovat yhdessä lapsen huoltajia. Huoltaja vastaa siitä, että lapsen elinolosuhteet mahdollistavat hänen tasapainoisen kehityksensä. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen henkilöön liittyvistä asioista kuten esim. lapsen nimestä, terveydenhuollosta, uskontokunnasta, asuinpaikasta ja koulutuksesta.

Lapsen holhoojan tehtävänä on pitää huolta lapsen omaisuudesta ja toimia lapsen edunvalvojana taloudellisissa asioissa. Jos lapsen vanhempi on lapsen huoltaja on hän yleensä myös lapsen holhooja.

Jos lapsella ei ole vanhempia tai nämä eivät pysty pitämään huolta lapsesta, voidaan yksi tai useampia henkilöitä määrätä lapsen huoltajaksi tai holhoojaksi joko yksin tai yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Asian ratkaisee tuomioistuin vanhemman tai holhousviranomaisten pyynnöstä." (http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/avio-ja_avoliiton_lakitieto/holhooja-huoltaja/, lainattu 12.10.2015)

Tarkemmin asiasta säätää laki holhoustoimesta. Laki löytyy osoitteessa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442.

Tässä muutamia poimintoja laista. Maistraatti toimii holhousviranomaisena. Maistraatti neuvoo ja opastaa menettelytavoissa holhoustoimeen liittyen.

"1 luku
Yleiset säännökset

1 §
Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan.

Jos jonkun etua on valvottava muussa kuin taloudellisessa asiassa, holhoustoimi huolehtii siitä siltä osin kuin jäljempänä säädetään.

2 §
Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi.

3 §
Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita tässä laissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja.

Sille, joka ei ole vajaavaltainen, voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen määrätä edunvalvoja, jos hän tarvitsee tukea asioittensa hoitamisessa. Jos edunvalvojan määrääminen ei riitä turvaamaan hänen etuaan, hänen toimintakelpoisuuttaan voidaan rajoittaa siten kuin jäljempänä säädetään.

2 luku
Edunvalvojat
Edunvalvojan henkilö

4 §
Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa, jollei jäljempänä toisin säädetä. Tuomioistuin voi tämän luvun mukaisesti kuitenkin vapauttaa huoltajan edunvalvojan tehtävästä ja tarvittaessa määrätä muun henkilön alaikäisen edunvalvojaksi.

Täysi-ikäisen edunvalvojana on henkilö, jonka tuomioistuin tai holhousviranomainen on tehtävään määrännyt.

Tuomioistuin tai holhousviranomainen voi määrätä useampia edunvalvojia ja tarvittaessa päättää tehtävien jaosta edunvalvojien kesken.

5 §
Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa. Sopivuutta arvioitaessa on muun ohella otettava huomioon edunvalvojaksi esitetyn taito ja kokemus sekä tehtävän laatu ja laajuus.

6 §
Vajaavaltainen ei voi olla edunvalvojana.

Jos lapsen huoltaja on alaikäinen lapsen syntyessä, huoltajasta tulee lapsen edunvalvoja, kun hän täyttää 18 vuotta."

(Laki holhoustoimesta, lainattu 12.10.2015)

Mietit myös viestissäsi kuka ostaa lapselle esimerkiksi lastenrattaat jne, kun ei ole alaikäisenä välttämättä tuloja. lapsen syntyessä vanhemmilla on oikeus erilaisiin etuuksiin, joita myöntää Kela. Kelan myöntämiin etuuksiin kuuluu muun muassa äitiysavustus, äitiysraha, vanhempainraha ja lapsilisä. Näistä löytyy tarkempaa tietoa Kelan verkkopalvelussa osoitteessa: http://www.kela.fi/lapsiperheet

terveisin, Mika – Nuortenelämä.fi

Hei ja kiitos kysymyksestäsi. Kiva, että löysit Kysyttävää-palstan.

Kysymyksen jättämisen yhteydessä merkitsit kuuluvasi ikäryhmään 12v tai nuorempi. Tästä päättelen, että olet murrosikäinen.

Rintojen aristaminen iässäsi on yksi merkki siitä, että rintojen kasvu ja koko murrosikä on alkamassa. Rintojen kehityksen ensimmäiset merkit ovat tytöillä yleensä näkyvillä viimeistään 13-vuotiailla. Rintojen arkuus kuukautisten yhteydessä on myös ihan tavallista. Jos asia huolestuttaa sinua, niin voit esimerkiksi käydä keskustelemassa asiasta kouluterveydenhoitajan luona.

Väestöliiton Nuorten-sivuilla voit lukea tarkemmin tyttöjen murrosikään liittyvästä kehon kehityksestä ja muutoksista.
http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/murrosika/tyton-keho/

Hyvää kesän jatkoa.

Mika - Nuortenelämä.fi

Hei

Kiitos viestistäsi ja kysymyksestäsi. Tässä lisätietoja asepalvelukseen liittyen.

Asepalvelukseen liittyvät kutsunnat pidetään vuosittain elo-joulukuussa. Kutsunnat koskevat miespuolisia Suomen kansalaisia, jotka täyttävät kyseisen vuoden aikana 18 vuotta. Toteuttamisesta vastaavat puolustusvoimien aluetoimistot. Kutsunnoissa määritetään palveluskelpoisuus, jonka perusteella palveluksesta päätetään.

Kutsuntatilaisuuteen on osallistuttava henkilökohtaisesti. Tilaisuudessa annetaan muun muassa tietoja ja ohjausta, tarkastetaan terveydentila ja kuullaan asevelvollisen toivomukset. Näiden perusteella tehdään asevelvollista koskevat päätökset, muun muassa palvelukelpoisuudesta, palveluksen aloitusajankohdasta ja -paikasta sekä vapauttamista koskevista asioista. Kutsuntatilaisuus on siis yksi mahdollisuus sinulle kertoa motivaatiostasi ja halukkuudestasi suorittaa asepalvelus.

Jokaisen kutsuntaikäisen on lain mukaan käytävä ennen kutsuntoja ennakkoterveystarkastuksessa. Terveystarkastukseen otetaan mukaan täytettynä kyselylomake palvelusta ja terveystilan tutkimusta varten. Lisäksi mukaan tulee ottaa muun muassa mahdolliset aikaisemmat lääkärinlausunnot ja -todistukset.

Jokaisen kutsuntaikäisen miehen on asevelvollisuuslain mukaan käytävä ennakkoterveystarkastuksessa ennen syksyn kutsuntatilaisuuksia. Tämä tarkastus ei vapauta varsinaisesta kutsuntatilaisuudesta. vastaukset vaikuttavat osaltaan palveluskelpoisuuteen määritykseen. Päätös palvelukelpoisuudesta tehdään varsinaisissa kutsunnoissa.

Lisätietoja asepalvelukseen liittyen löytyy osoitteessa: www.puolustusvoimat.fi > Varusmies

Voit aina erityiskysymyksissä ja -tilanteissa kääntyä Puolustusvoimien aluetoimistojen puoleen. Yhteystiedot löytyvät osoitteessa: www.puolustusvoimat.fi > Yhteystiedot.
Aluetoimistoilla on verkkosivulla Kysy aluetoimistolta -palvelu, jossa voit myös verkon kautta kysyä tarkemmin asiaasi.

Lähteenä käytetty Puolustusvoimat.fi-verkkosivuja.

terveisin, Mika - Nuortenelämä.fi