Hei kiitos kysymyksestäsi.

Viestisi sisältää useampia sellaisia kysymyksiä, joita on syytä selvittää suoraan tarkemmin asiaa hoitavien viranomaisten kanssa, muun muassa oman alueesi maistraatin (http://www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/), asuinpaikkakuntasi sosiaalitoimen tai Kelan kanssa. Kaikki lakiin perustuvat määräykset vaativat tarkkaa asian tarkastelua asiantuntijoiden kanssa.

Väestöliiton sivulla kirjoitetaan lapsen huoltajasta ja holhoojasta seuraavasti:

"Holhooja - huoltaja

Äidistä tulee lapsen syntyessä tämän huoltaja. Aviomies on aviolapsen huoltaja avioliiton nojalla. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen vanhemmat voivat sopia, että he ovat yhdessä lapsen huoltajia. Huoltaja vastaa siitä, että lapsen elinolosuhteet mahdollistavat hänen tasapainoisen kehityksensä. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen henkilöön liittyvistä asioista kuten esim. lapsen nimestä, terveydenhuollosta, uskontokunnasta, asuinpaikasta ja koulutuksesta.

Lapsen holhoojan tehtävänä on pitää huolta lapsen omaisuudesta ja toimia lapsen edunvalvojana taloudellisissa asioissa. Jos lapsen vanhempi on lapsen huoltaja on hän yleensä myös lapsen holhooja.

Jos lapsella ei ole vanhempia tai nämä eivät pysty pitämään huolta lapsesta, voidaan yksi tai useampia henkilöitä määrätä lapsen huoltajaksi tai holhoojaksi joko yksin tai yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Asian ratkaisee tuomioistuin vanhemman tai holhousviranomaisten pyynnöstä." (http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/avio-ja_avoliiton_lakitieto/holhooja-huoltaja/, lainattu 12.10.2015)

Tarkemmin asiasta säätää laki holhoustoimesta. Laki löytyy osoitteessa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442.

Tässä muutamia poimintoja laista. Maistraatti toimii holhousviranomaisena. Maistraatti neuvoo ja opastaa menettelytavoissa holhoustoimeen liittyen.

"1 luku
Yleiset säännökset

1 §
Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan.

Jos jonkun etua on valvottava muussa kuin taloudellisessa asiassa, holhoustoimi huolehtii siitä siltä osin kuin jäljempänä säädetään.

2 §
Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi.

3 §
Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita tässä laissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja.

Sille, joka ei ole vajaavaltainen, voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen määrätä edunvalvoja, jos hän tarvitsee tukea asioittensa hoitamisessa. Jos edunvalvojan määrääminen ei riitä turvaamaan hänen etuaan, hänen toimintakelpoisuuttaan voidaan rajoittaa siten kuin jäljempänä säädetään.

2 luku
Edunvalvojat
Edunvalvojan henkilö

4 §
Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa, jollei jäljempänä toisin säädetä. Tuomioistuin voi tämän luvun mukaisesti kuitenkin vapauttaa huoltajan edunvalvojan tehtävästä ja tarvittaessa määrätä muun henkilön alaikäisen edunvalvojaksi.

Täysi-ikäisen edunvalvojana on henkilö, jonka tuomioistuin tai holhousviranomainen on tehtävään määrännyt.

Tuomioistuin tai holhousviranomainen voi määrätä useampia edunvalvojia ja tarvittaessa päättää tehtävien jaosta edunvalvojien kesken.

5 §
Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa. Sopivuutta arvioitaessa on muun ohella otettava huomioon edunvalvojaksi esitetyn taito ja kokemus sekä tehtävän laatu ja laajuus.

6 §
Vajaavaltainen ei voi olla edunvalvojana.

Jos lapsen huoltaja on alaikäinen lapsen syntyessä, huoltajasta tulee lapsen edunvalvoja, kun hän täyttää 18 vuotta."

(Laki holhoustoimesta, lainattu 12.10.2015)

Mietit myös viestissäsi kuka ostaa lapselle esimerkiksi lastenrattaat jne, kun ei ole alaikäisenä välttämättä tuloja. lapsen syntyessä vanhemmilla on oikeus erilaisiin etuuksiin, joita myöntää Kela. Kelan myöntämiin etuuksiin kuuluu muun muassa äitiysavustus, äitiysraha, vanhempainraha ja lapsilisä. Näistä löytyy tarkempaa tietoa Kelan verkkopalvelussa osoitteessa: http://www.kela.fi/lapsiperheet

terveisin, Mika – Nuortenelämä.fi

Hei ja kiitos kysymyksestäsi. Kiva, että löysit Kysyttävää-palstan.

Kysymyksen jättämisen yhteydessä merkitsit kuuluvasi ikäryhmään 12v tai nuorempi. Tästä päättelen, että olet murrosikäinen.

Rintojen aristaminen iässäsi on yksi merkki siitä, että rintojen kasvu ja koko murrosikä on alkamassa. Rintojen kehityksen ensimmäiset merkit ovat tytöillä yleensä näkyvillä viimeistään 13-vuotiailla. Rintojen arkuus kuukautisten yhteydessä on myös ihan tavallista. Jos asia huolestuttaa sinua, niin voit esimerkiksi käydä keskustelemassa asiasta kouluterveydenhoitajan luona.

Väestöliiton Nuorten-sivuilla voit lukea tarkemmin tyttöjen murrosikään liittyvästä kehon kehityksestä ja muutoksista.
http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/murrosika/tyton-keho/

Hyvää kesän jatkoa.

Mika - Nuortenelämä.fi

Hei

Kiitos viestistäsi ja kysymyksestäsi. Tässä lisätietoja asepalvelukseen liittyen.

Asepalvelukseen liittyvät kutsunnat pidetään vuosittain elo-joulukuussa. Kutsunnat koskevat miespuolisia Suomen kansalaisia, jotka täyttävät kyseisen vuoden aikana 18 vuotta. Toteuttamisesta vastaavat puolustusvoimien aluetoimistot. Kutsunnoissa määritetään palveluskelpoisuus, jonka perusteella palveluksesta päätetään.

Kutsuntatilaisuuteen on osallistuttava henkilökohtaisesti. Tilaisuudessa annetaan muun muassa tietoja ja ohjausta, tarkastetaan terveydentila ja kuullaan asevelvollisen toivomukset. Näiden perusteella tehdään asevelvollista koskevat päätökset, muun muassa palvelukelpoisuudesta, palveluksen aloitusajankohdasta ja -paikasta sekä vapauttamista koskevista asioista. Kutsuntatilaisuus on siis yksi mahdollisuus sinulle kertoa motivaatiostasi ja halukkuudestasi suorittaa asepalvelus.

Jokaisen kutsuntaikäisen on lain mukaan käytävä ennen kutsuntoja ennakkoterveystarkastuksessa. Terveystarkastukseen otetaan mukaan täytettynä kyselylomake palvelusta ja terveystilan tutkimusta varten. Lisäksi mukaan tulee ottaa muun muassa mahdolliset aikaisemmat lääkärinlausunnot ja -todistukset.

Jokaisen kutsuntaikäisen miehen on asevelvollisuuslain mukaan käytävä ennakkoterveystarkastuksessa ennen syksyn kutsuntatilaisuuksia. Tämä tarkastus ei vapauta varsinaisesta kutsuntatilaisuudesta. vastaukset vaikuttavat osaltaan palveluskelpoisuuteen määritykseen. Päätös palvelukelpoisuudesta tehdään varsinaisissa kutsunnoissa.

Lisätietoja asepalvelukseen liittyen löytyy osoitteessa: www.puolustusvoimat.fi > Varusmies

Voit aina erityiskysymyksissä ja -tilanteissa kääntyä Puolustusvoimien aluetoimistojen puoleen. Yhteystiedot löytyvät osoitteessa: www.puolustusvoimat.fi > Yhteystiedot.
Aluetoimistoilla on verkkosivulla Kysy aluetoimistolta -palvelu, jossa voit myös verkon kautta kysyä tarkemmin asiaasi.

Lähteenä käytetty Puolustusvoimat.fi-verkkosivuja.

terveisin, Mika - Nuortenelämä.fi

Hei

Kiitos lisäkysymyksistäsi.

Puolustusvoimien sivuilla varusmiespalveluksen erikoisjoukoista ja erityistehtävistä kirjoitetaan seuraavaa:
"Ketään ei määrätä kutsunnoissa suoraan palvelemaan erikoisjoukkoihin tai -tehtäviin, vaan niihin pitää hakeutua erikseen. Useimpiin tehtäviin voi hakeutua vielä kutsuntojen ja palveluspaikan määrittämisen jälkeenkin, mutta jos mieluinen erikoisala on tiedossa, kannattaa suu avata jo kutsuntatilaisuudessa. Kutsuntalautakunta antaa lisätietoja erikoisjoukoista ja -aloista ja niihin hakeutumisesta. Osaan tehtävistä voi hakea vielä peruskoulutuskauden aikana."
Eli kannattaa ottaa asia esille kutsunnoissa, jos sinua kiinnostaa erityisesti koirien kanssa tehtävät jutut varusmiespalveluksen aikana.
Lue lisää: www.puolustusvoimat.fi > varusmies > erikoisjoukot ja erityistehtävät

Puolustusvoimien Urheilukoulusta voit lukea tarkemmin osoitteessa:
www.puolustusvoimat.fi > varusmies > erikoisjoukot ja erityistehtävät > urheilukoulu.

Urheilukouluun järjestetään erillinen pääsykoe. Koulutukseen verkkosivujen tietojen mukaan voidaan valita urheilijoita, jotka ovat ulkomailla asuvia tai urheilevia ammattilaisurheilijoita,
kotimaassa asuvia esiammattilaissopimuksen tehneitä urheilijoita tai Olympiakomitean tukiurheilijoita. Lisäksi koulutukseen voidaan valita valintakollegion määrittelemiä poikkeuksellisen menestyneitä urheilijoita, joista neuvotellaan erikseen hakuprosessin aikana.

Varusmiespalveluksesta yleisesti Puolustusvoimien verkkosivuilla todetaan:
"Suomen sotilaallinen maanpuolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Asevelvollisuusaikanasi saat koulutusta, jonka avulla pystyt tehokkaasti puolustamaan Suomea. Varusmiehet koulutetaan palveluksen aikana puolustusvoimien kokoonpanoon tarvittaviin sodan ajan tehtäviin."

Puolustusvoimien Varusmies-sivustolta löytyy runsaasti tietoa, oppaita sekä videoita, jotka varmasti avaavat sinulle varusmiespalveluksen sisältöä tarkemmin. Ja aluetoimiston Facebook-sivuilla voit kysyä varusmiespalvelukseen liittyvistä asioista lisää: https://www.facebook.com/aluetoimisto

t. Mika - Nuortenelämä.fi