Hei,

kiitos viestistäsi! Pohdiskelet kysymyksessäsi oletko elitisti, mutta et kuitenkaan tarkalleen määrittele sitä, mitä tarkoitat eliitillä. Voisitkin hieman tarkemmin pohtia sitä, liittyykö elitismi omassa mielessäsi esimerkiksi taloudelliseen asemaan, älykkyyteen, koulutukseen, politiikkaan tai vaikkapa uskontoon. Vasta sen jälkeen voit itse määritellä koetko kuuluvasi eliittiin - ja mitä elitismi sinulle tarkalleen ottaen merkitsee. Se on silti hyvä pitää mielessä, että vaikka kokisit itse kuuluvasi johonkin eliittiin, toiset ihmiset eivät välttämättä ajattele sinusta samalla tavalla. Ehkä voisitkin pohtia, kenellä ylipäätään on valta määritellä se, kuka kuuluu eliittiin. Yhteiskuntatieteissä näitä kysymyksiä käsitellään paljon, joten suosittelen sinua syventämään ymmärrystäsi asiasta hakemalla kirjastosta jonkun aihetta käsittelevän perusteoksen. Myös filosofia antaa hyvät ainekset tämän kysymyksen pohtimiseen.

Kirjoituksesi johdattaa kyllä sen jäljille, mitä eliittiin ei mielestäsi ilmeisesti ainakaan kuulu: idiootit, kovat tyypit, pahikset, pellet, roskaväki, diletantit, myöhästelijät, paskaduunien tekijät, heikompi aines ja urpot. Ongelmana on se, että et tekstissäsi määrittele sitäkään, mitä tarkoitat esimerkiksi paskaduuneilla ja idiootteilla. Voisiko siis olla, että luokittelet omassa mielessäsi ihmisiä erilaisiin kategorioihin omien ennakkoluulojesi pohjalta sen sijaan, että kyseenalaistaisit käyttämäsi käsitteet ja pohtisit asiaa hieman tarkemmin esimerkiksi tutkimustiedon valossa?

On ihan tavallista, että murrosiässä kokee olevansa toisten yläpuolella, täysin uniikki ja kaikkivoipa. Se kuuluu itsenäistymiseen. Nuoren aivot kuitenkin kehittyvät noin 25-vuotiaaksi saakka. Kypsyessään ihminen yleensä huomaakin oman rajallisuuteensa ja osaa aivan uudella tavalla arvostaa myös toisten ihmisten kykyjä joissakin sellaisissa asioissa, joissa on itse puutteellinen.

Ymmärrys ihmisyydestä ja monimutkaisista prosesseista, joiden kautta ihmiset päätyvät elämässään tiettyyn pisteeseen kasvaa esimerkiksi iän, elämänkokemuksen ja kouluttautumisen myötä. Viisaus on esimerkiksi sitä, että ymmärtää erilaisten ihmisten erilaisia taustoja ja niihin vaikuttaneita yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja historiallisia syitä. Tiesitkö esimerkiksi sitä, että ympärilläsi olevilla aikuisilla ei ole välttämättä ollut nuoruudessaan mahdollisuutta käydä lukiota, vaikka olisivat sitä ehkä halunneetkin? Yhteiskunta on ollut hyvin paljon toisenlainen rakenteeltaan vielä ennen 1980-luvun taloudellista nousukautta. Aika moni nykyiseen poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin kuuluva henkilö on myös voinut nuorena olla luokan pelle tai kovis. Siihenkin voi olla lukuisia syitä, miksi joku käyttäytyy tietyllä tavalla. Älykäs ihminen osaa nähdä ja ymmärtää erilaisten ihmisten taustoja arvottamatta niitä sokeasti. Ja usein, jos ihminen ymmärtää asioiden taustoja, ei hänelle tule tarvetta nimitellä toisia. Ehkäpä joku myöhästelee siksi, että kotona ei ole vanhemmilla kaikki hyvin? Hän ei ole valinnut asemaansa - ja kuitenkin joutuu sen kanssa elämään.

Sen voin sinulle todeta, että ainakaan koulutuksellisessa, älyllisessä ja poliittisessa eliitissä ei ihminen kovin kauaa pysy ilman sosiaalista älykkyyttä ja kykyä asettua toisen ihmisen asemaan. Viisaus onkin myös sitä, että osaa kyseenalaistaa omat ajatuksensa ja ennakkoluulonsa. Ehkä voisitkin syventää itseymmärrystäsi pohtimalla, miksi koet tarvetta arvostella tietynlaisia ihmisiä ja "siivota heidät pois". Jos ihmisellä on vahva itsetunto, hänen ei tarvitse polkea toisia ihmisiä alaspäin päästäkseen itse ylös. Silloin voi keskittyä kehittämään itsessään omia parhaita puoliaan sen sijaan, että keskittyy toisten huonoihin puoliin. Oman aikansa älylliseen eliittiin kuuluvan Laotsen sanoin: "Toisten tunteminen on älykkyyttä; itsensä tunteminen todellista viisautta".

Aurinkoista kevättä!

Terveisin, Suvi - Nuortenelämä.fi

Hei,

on todella hyvä, että kerroit ajatuksistasi – se on ensimmäinen askel eteenpäin. Kerrot viestissäsi, että haluaisit unohtaa itsetuhoiset ajatukset ja parantaa elämääsi. Se on oikein hyvä tavoite! Olet pohtinut paljon hankalia asioita yksiksesi ja nyt voisikin olla hyvä pohtia asioita yhdessä jonkun aikuisen kanssa. Yksinäisyyden ja itsetuhoajatusten kanssa ei tarvitse selviytyä yksin.

Jos omille vanhemmille puhuminen tuntuu hankalalta, voisit harkita sitä, että varaisit ajan esimerkiksi koulupsykologin luokse. Alueellasi toimii myös maksuton Nuorten vastaanotto, jonka yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.pori.fi/perusturva/psykososiaaliset/yhteystiedot.html
Koulupsykologin ja Nuorten vastaanoton psykologien kanssa kaikki keskustelut ovat täysin luottamuksellisia. Moni nuori käy psykologin luona juttelemassa – ja yleensä siitä on aina apua.

Kerroit, että aikaisemmat syrjimiskokemuksesi ovat vaikuttaneet siihen, että sinun on vaikea tutustua ihmisiin. Ymmärrän, että sinusta tuntuu pahalta ja uusien ihmisten kohtaaminen on vaikeaa. Kiusaaminen ja syrjiminen on aina väärin. Vika on kiusaajassa, ei sinussa. Toivoisinkin, että et purkaisi pahaa oloa itseesi, sillä muitakin keinoja pahan olon purkamiseen on tarjolla. Esimerkiksi koulupsykologin kanssa voisitte yhdessä kehitellä tapoja käsitellä itsetuhoisia ajatuksia ja löytää myös kivoja juttuja elämään. Hän voi myös auttaa sinua löytämään takaisin sellaisen ilon ja itsevarmuuden, josta on apua esimerkiksi uusien ystävien hankkimisessa. On tärkeää, että muistaisit jälleen sen, miten hieno ja ainutlaatuinen ihminen olet aivan omana itsenäsi!

Kerroit, että sinulla on muistikuvia siitä, että sinua on lapsuudessa ahdisteltu. Myös siitä asiasta on todella tärkeää puhua, ettei se jää vaivaamaan sinua. Se on myös sellainen asia, josta olisi hyvä kertoa koulupsykologille tai alueellasi toimivalla Nuorten vastaanotolla. He pystyvät varmasti auttamaan. Jos ensimmäinen käynti psykologin luona tai Nuorten vastaanotolla jännittää, voit esimerkiksi näyttää tänne kirjoittamasi viestin ja voitte lähteä sen pohjalta juttelemaan ja selvittämään, miten edetä asiassa. Asia on syytä selvittää, koska Suomen lainsäädännössäkin on kirjattu toimenpiteet alaikäisen ahdisteluun liittyen.

Vaikeuksien keskelläkin kannattaa aina muistaa, ettei mikään menneisyydessä tapahtunut kerro siitä, mitä tulevaisuudessa voi vielä tapahtua. Vaikka olet kokenut kovia, sinulla on mahdollisuus saada apua ja mennä kohti parempaa tulevaisuutta. Olet jo ottanut ensimmäisen askeleen – nyt vain rohkeasti eteenpäin! Ethän riistä itseltäsi mahdollisuutta nähdä, mitä kaikkea kivaa tulevaisuus pitää sisällään.

Terveisin Suvi ja Mika - Nuortenelämä.fi

Hei kiitos kysymyksestäsi.

Viestisi sisältää useampia sellaisia kysymyksiä, joita on syytä selvittää suoraan tarkemmin asiaa hoitavien viranomaisten kanssa, muun muassa oman alueesi maistraatin (http://www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/), asuinpaikkakuntasi sosiaalitoimen tai Kelan kanssa. Kaikki lakiin perustuvat määräykset vaativat tarkkaa asian tarkastelua asiantuntijoiden kanssa.

Väestöliiton sivulla kirjoitetaan lapsen huoltajasta ja holhoojasta seuraavasti:

"Holhooja - huoltaja

Äidistä tulee lapsen syntyessä tämän huoltaja. Aviomies on aviolapsen huoltaja avioliiton nojalla. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen vanhemmat voivat sopia, että he ovat yhdessä lapsen huoltajia. Huoltaja vastaa siitä, että lapsen elinolosuhteet mahdollistavat hänen tasapainoisen kehityksensä. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen henkilöön liittyvistä asioista kuten esim. lapsen nimestä, terveydenhuollosta, uskontokunnasta, asuinpaikasta ja koulutuksesta.

Lapsen holhoojan tehtävänä on pitää huolta lapsen omaisuudesta ja toimia lapsen edunvalvojana taloudellisissa asioissa. Jos lapsen vanhempi on lapsen huoltaja on hän yleensä myös lapsen holhooja.

Jos lapsella ei ole vanhempia tai nämä eivät pysty pitämään huolta lapsesta, voidaan yksi tai useampia henkilöitä määrätä lapsen huoltajaksi tai holhoojaksi joko yksin tai yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Asian ratkaisee tuomioistuin vanhemman tai holhousviranomaisten pyynnöstä." (http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/avio-ja_avoliiton_lakitieto/holhooja-huoltaja/, lainattu 12.10.2015)

Tarkemmin asiasta säätää laki holhoustoimesta. Laki löytyy osoitteessa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442.

Tässä muutamia poimintoja laista. Maistraatti toimii holhousviranomaisena. Maistraatti neuvoo ja opastaa menettelytavoissa holhoustoimeen liittyen.

"1 luku
Yleiset säännökset

1 §
Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan.

Jos jonkun etua on valvottava muussa kuin taloudellisessa asiassa, holhoustoimi huolehtii siitä siltä osin kuin jäljempänä säädetään.

2 §
Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi.

3 §
Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita tässä laissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja.

Sille, joka ei ole vajaavaltainen, voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen määrätä edunvalvoja, jos hän tarvitsee tukea asioittensa hoitamisessa. Jos edunvalvojan määrääminen ei riitä turvaamaan hänen etuaan, hänen toimintakelpoisuuttaan voidaan rajoittaa siten kuin jäljempänä säädetään.

2 luku
Edunvalvojat
Edunvalvojan henkilö

4 §
Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa, jollei jäljempänä toisin säädetä. Tuomioistuin voi tämän luvun mukaisesti kuitenkin vapauttaa huoltajan edunvalvojan tehtävästä ja tarvittaessa määrätä muun henkilön alaikäisen edunvalvojaksi.

Täysi-ikäisen edunvalvojana on henkilö, jonka tuomioistuin tai holhousviranomainen on tehtävään määrännyt.

Tuomioistuin tai holhousviranomainen voi määrätä useampia edunvalvojia ja tarvittaessa päättää tehtävien jaosta edunvalvojien kesken.

5 §
Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa. Sopivuutta arvioitaessa on muun ohella otettava huomioon edunvalvojaksi esitetyn taito ja kokemus sekä tehtävän laatu ja laajuus.

6 §
Vajaavaltainen ei voi olla edunvalvojana.

Jos lapsen huoltaja on alaikäinen lapsen syntyessä, huoltajasta tulee lapsen edunvalvoja, kun hän täyttää 18 vuotta."

(Laki holhoustoimesta, lainattu 12.10.2015)

Mietit myös viestissäsi kuka ostaa lapselle esimerkiksi lastenrattaat jne, kun ei ole alaikäisenä välttämättä tuloja. lapsen syntyessä vanhemmilla on oikeus erilaisiin etuuksiin, joita myöntää Kela. Kelan myöntämiin etuuksiin kuuluu muun muassa äitiysavustus, äitiysraha, vanhempainraha ja lapsilisä. Näistä löytyy tarkempaa tietoa Kelan verkkopalvelussa osoitteessa: http://www.kela.fi/lapsiperheet

terveisin, Mika – Nuortenelämä.fi

Hei ja kiitos kysymyksestäsi. Kiva, että löysit Kysyttävää-palstan.

Kysymyksen jättämisen yhteydessä merkitsit kuuluvasi ikäryhmään 12v tai nuorempi. Tästä päättelen, että olet murrosikäinen.

Rintojen aristaminen iässäsi on yksi merkki siitä, että rintojen kasvu ja koko murrosikä on alkamassa. Rintojen kehityksen ensimmäiset merkit ovat tytöillä yleensä näkyvillä viimeistään 13-vuotiailla. Rintojen arkuus kuukautisten yhteydessä on myös ihan tavallista. Jos asia huolestuttaa sinua, niin voit esimerkiksi käydä keskustelemassa asiasta kouluterveydenhoitajan luona.

Väestöliiton Nuorten-sivuilla voit lukea tarkemmin tyttöjen murrosikään liittyvästä kehon kehityksestä ja muutoksista.
http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/murrosika/tyton-keho/

Hyvää kesän jatkoa.

Mika - Nuortenelämä.fi