Täältä löydät Kansalaisena -aiheeseen liittyvät kysymykset, kommentit ja vastaukset. Mikäli et löydä vastauksia mieltäsi askarruttavaan asiaan, pääset esittämään oman kysymyksen klikkaamalla Esitä kysymys -painiketta.

Nostaako perunat ihmisarvoa

Nostaako perunat ihmisarvoa?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi, kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi! Sini vastaa:

Heippa!

Perunat eivät sinällään liity ihmisarvoon millään tapaa, mutta niillä voi toki nostaa hyvinvointia syömällä niitä. Peruna on terveellistä ja siinä on muun muassa kaliumia ja C-vitamiinia.

Ihmisarvo tarkoittaa jokaisella ihmisellä olevaa pysyvää ja yhtäläistä arvoa, jokainen on arvokas omana itsenään. Ihmisarvoon ei vaikuta esimerkiksi ulkonäkö, kansallisuus, sukupuoli, ihonväri tai yhteiskunnallinen asema.

Ystävällisin terveisin, Sini – Nuortenelämä.fi

kyssäri

kato ideani ps mitä tarkottaa suojelukulttuuri https://www.nuortenideat.fi/fi/ideat/2456/

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

 

Halusit tietää, mitä tarkoittaa suojelukulttuuri.

 

Yksiselitteistä vastausta ei ole helppo antaa, sillä suojelukulttuuri tarkoittaa aika monimutkaista ja laajaa asiaa.

Suojelukulttuurilla voidaan tarkoittaa yhteiskunnassa vallitsevaa toimintakulttuuria, jolla pyritään suojelemaan johonkin ryhmään kuuluvia henkilöitä, esim. kehitysvammaisia.

Suojeleminen ja oikeuksien riisto ovat valitettavan usein hyvin lähellä toisiaan silloin kun kyseessä on aikuinen ihminen. Suojelemisen mennessä tarpeeksi pitkälle, suojelulla voidaan jopa rikkoa ihmisen perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia. 

Suojelukulttuuri voi näyttäytyä esim. kehitysvammaisten ihmisten kohdalla pitämällä asuntoloiden ovet lukossa, vaikka nykyään ei asuntoloiden ovia saa lukita, koska ihmisillä on oikeus liikkua vapaasti oman tahtonsa mukaan omaan kotiinsa ja kodista ulos.

Suojelukultturin tilalle on kasvamassa itsemääräämisen ja oikeuksien tukemisen kulttuuri.

Esim. uusia keskeisiä työtehtäviä vammaispalveluiden työtekijöillä on kehitysvammaisten ihmisten tukeminen heidän omaa elämää koskevien valintojen tekemisessä.

 

Toivottavasti vastauksesta on sinulle apua.

Ystävällisin terveisin,

- Po1nt koordinaattori / Po1nt

kyssäri

mun tuttu tarkoitti miksi väittelyn sjiasta vaoitas vaan keskustella argumentoinin sjiaan pyrittäisiin yhteisymmärrykseen ja vuoropuheeluun kun me yritetään näyttää oma näkemys paremmaksi tulee vasttakkainasettelya pyritään dialogiin esim jos me keskusteltaisiin leffasta mikä jakaa mielipiteitä sovittaisiin että ollaan eri mieltä mutta kumpikaan ei muuta omaa näkökantaa dialogiaa onko keskustelu väittelyn ja keskustelun eroista uus asia en löydä artikkeliasiitä mun tutusta väittely el iargumentointi ei oo keskustelua vaan dialogi

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei! 

Kiitos viestistäsi politicsman! 

Tuttusi kysyy, miksi väittelyn sijasta ei voitaisi vain keskustella – argumentoinnin sijaan pyrittäisiin yhteysymmärrykseen ja vuoropuheluun. 

Väittelyn tarkoituksena on siis todistaa oma kanta oikeaksi tai paremmaksi ja osoittaa toisen kanta vääräksi tai huonommaksi. Dialogissa sen sijaan kyse ei ole oikeassa olemisesta tai voittamisesta. Dialogin tarkoitus on esimerkiksi ymmärtää toisten näkemyksiä paremmin ja kunnioittaa erilaisia näkökulmia.  

Tuttusi tapa keskustella esimerkiksi leffasta kuulostaa hyvältä ja reilultaEn näe syytä, miksi siitä ei voitaisi keskustella sillä tavoin yhteisymmärryksessä ja sopia, että kumpikin on eri mieltä, mutta se ei haittaa. Kukin voi halutessaan olla väittelemättä ja keskustella esimerkiksi leffasta ilman, että yrittää saada toisen muuttamaan mielipidettään. 

Kysyt myös, onko keskustelu väittelyn ja keskustelun eroista uusi asia, koska et löydä aiheesta artikkelia. Asia ei itseasiassa ole uusi juttu. Tässä yksi löytämäni Sitran artikkeli aiheesta. Saat siitä tietoa, mitä dialogi on, mitä se ei ole ja miten se eroaa väittelystä ja miten dialogi onnistuu. 

Hyvää viikonloppua! :)

Terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

kyssäri

ette vastaanneet kommenttiin demokratiaa kohtaan jutussa ja siinä salaliittoteoria kysymyksen kommenttiin ps mä tykkään keskustella politiikasta ilman väittelyä eräs sanoi että keskustelen ilman sen suurempaa argumentointia eli tiedottava keskusteluosan mielestä ei voi keskustella ilman väittelyä onko mun keskustelu metodille mitään käsitettä siis tyylille ei ideologialle

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei youtubepolitikko! 

Kiitos kysymyksestäsi. Olemme vastanneet kommenttiisi demokratia-aiheisessa kysymyksessäsi. :)

Haluat siis tietää, onko keskustelumetodillesi tai keskustelutyylillesi olemassa käsitettä. Kertoisitko vielä tarkemmin tästä metodistasi tai tyylistäsi keskustella? Voit tarkentaa asiaa kommenttiosiossa. :)

Kivaa viikonloppua!  

Terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

tuttuni kertoi että keskustelen politikkaa ilman sen suurempaa argumentointia


Hei. En löytänyt tietoa siitä, että keskustelulle politiikasta ilman argumentointia olisi olemassa oma termi. 

T: Riina 

kyssäri

mä kommentoin pettymys demokratiaa kohtaan juttuun luitteko

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei! 

Luimme kommenttisi. Siihen on tulossa vastaus. :) 

Luemme kaikki Nuortenelämä.fi-palveluun kirjoitetut kommentit: Saamme ylläpidossa jokaisesta kommentista ja kysymyksestä erillisen ilmoituksen, jonka jälkeen luemme ja tarkistamme ne. Sen jälkeen julkaisemme ne. (Jos jossain viestissä on jotain epäasiallista tai palveluun muulla tavoin kuulumatonta sisältöä, moderoimme viestiä ennen sen julkaisua tai tarvittaessa poistamme viestin kokonaan.) 

Voit lukea lisää palvelun käyttöehdoista ja tietosuojasta tällä sivulla

Mukavaa kesän jatkoa!

Terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

kyssäri

miten eu vetoomuksilla voi vaikuttaa käytännön tasolla tein vetoomuksen eu matkakortista siihen tuli käsittely päätetty

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei youtubepolitikko!

Kerroit tehneesi vetoomuksen EU matkakortista ja kysyit miten EU vetoomuksilla voi vaikuttaa käytännön tasolla.

 

Täsä vielä tarkemmin EU vetoomuksesta:

Jokaisella Euroopan unionin kansalaisella on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla oikeus esittää yksin tai yhdessä muiden kanssa vetoomus Euroopan parlamentille. Vetoomuksen aiheen tulee kuulua Euroopan unionin toimialaan ja aiheen tulee välittömästi koskea vetoomuksen esittäjää (sinua).

Vetoomus voi olla valitus tai pyyntö, ja sen aihe voi koskea julkista tai yksityistä etua.

Vetoomuksella voidaan esittää Euroopan parlamentille yksittäinen pyyntö, valitus tai havainto, (joka koskee EU:n oikeuden soveltamista) tai kehotus ottaa kantaa johonkin tiettyyn asiaan.

Vetoomuksen avulla voit siis pyytää Euroopan parlamenttia tarkastelemaan jotain itseäsi koskevaa asiaa tai tehdä valituksen EU-lainsäädännön soveltamisesta. Vetoomuksen tehtävänä on varmistaa, että vetoomuksissa esitetyt kansalaisten huolenaiheet otetaan täysin huomioon EU:ssa.

 

Euroopan parlamentti tarkastelee asiaa ja vastaa vetoomukseen kirjallisesti.

Vetoomuksen käsittelystä vastaa Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta. Vetoomusvaliokunnan tehtävänä on käsitellä vetoomuksia ja koordinoida toimielimen toteuttamia jatkotoimia.

 

Mitä käytännön hyötyä vetoomuksista on?

Eräät vetoomukset ovat johtaneet lainsäädäntö- tai poliittisiin toimiin, EU Pilot -menettelyihin, ennakkoratkaisuihin tai rikkomusmenettelyihin.

Vetoomusvaliokunta on erityisen aktiivinen sellaisissa asioissa kuin perusoikeudet (vammaisuus, lasten oikeudet, syrjintä, vähemmistöt, oikeussuoja, vapaa liikkuvuus, äänioikeudet, brexit), ympäristö ja eläinten hyvinvointi, sisämarkkinat, sosiaaliset oikeudet, muuttoliike, kauppasopimukset ja kansanterveys.

Käytännössä siis vetoomukset antavat Euroopan parlamentille mahdollisuuden puuttua asiaan, jos esimerkiksi jokin jäsenvaltio, paikallisviranomainen tai muu instituutio loukkaa Euroopan kansalaisen oikeuksia.

 

Miten vetoomus käsitellään?

 

1. Käsittelypäätös.

Vetoomusvaliokunta päättää ensin, voidaanko vetoomus ottaa käsiteltäväksi. Valiokunta tarkistaa, että vetoomuksen aihe kuuluu Euroopan unionin toiminnan alaan. Jos näin ei ole, vetoomusta ei oteta käsiteltäväksi. Kielteinen päätös perustellaan, ja siitä ilmoitetaan vetoomuksen esittäjälle. Kielteiseen päätökseen lisätään usein ehdotus siitä, mihin muuhun kansalliseen tai kansainväliseen elimeen tai unionin toimielimeen vetoomuksen esittäjä voi ottaa yhteyttä.

 

2. Käsittelytoimista päättäminen.

Tapauksen mukaan vetoomusvaliokunta voi toteuttaa yhden tai useamman seuraavista toimista:

  • se voi pyytää Euroopan komissiota tutkimaan vetoomusta alustavasti ja arvioimaan asiaankuuluvan EU:n lainsäädännön noudattamista
  • se voi välittää vetoomuksen muille Euroopan parlamentin valiokunnille tiedoksi tai jatkotoimia varten (toinen valiokunta saattaa esimerkiksi ottaa vetoomuksen huomioon lainsäädäntötyössään)
  • jos vetoomuksessa on kyse erityistapauksesta, joka edellyttää yksilöllistä käsittelyä, valiokunta voi ottaa yhteyttä toimivaltaisiin toimielimiin tai viranomaisiin tai kääntyä asianomaisen jäsenvaltion pysyvän edustuston puoleen asian ratkaisemiseksi
  • se voi ryhtyä mihin tahansa muihin aiheellisina pitämiinsä toimiin ongelman ratkaisemiseksi tai antaakseen asianmukaisen vastauksen vetoomukseen.

 

3. Päätös kokouksen esityslistasta.

Valiokunta päättää myös vetoomusten ottamisesta kokouksensa esityslistalle.Jos vetoomus otetaan mukaan kokoukseen käsiteltäväksi aiheeksi, kutsutaan mukaan kokoukseen vetoomuksen esittäjä (sinä), komissio ja jäsenvaltioiden edustajia.

Kokouksen aikana vetoomuksen esittäjä (sinä) esittelee vetoomuksensa ja komissio esittää suullisesti oman kantansa ja selittää vetoomuksessa esiin tulleisiin kysymyksiin antamaansa kirjallista vastausta.

Sen jälkeen asiaan liittyvien jäsenvaltioiden edustajia voidaan pyytää käyttämään puheenvuoro.

Vetoomusvaliokunnan jäsenillä on tilaisuus tämän jälkeen keskustella esiin tulleista kysymyksistä ja ehdottaa jatkotoimia.

  • Tietyissä tapauksissa valiokunta voi päättää järjestää kuulemistilaisuuden tai työpajan, tehdä tiedonhankintamatkan asianomaiseen maahan tai asianomaiselle alueelle ja hyväksyä matkasta raportin, joka sisältää sen havainnot ja suositukset, tai laatia täydellisen mietinnön ja toimittaa sen parlamentin täysistuntoon äänestystä varten. Se voi myös päättää esittää komissiolle ja/tai neuvostolle suullisia kysymyksiä ja järjestää asiasta täysistuntokeskustelun.

Jos vetoomus liittyy yleistä etua koskevaan asiaan, jonka yhteydessä paljastuu, että EU:n oikeus on saatettu virheellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä tai sitä on sovellettu virheellisesti, komissio voi ryhtyä sen johdosta toimiin kyseisen jäsenvaltion osalta esimerkiksi rikkomusmenettelyssä.

 

4. Käsittelyn päättäminen

Valiokunta voi päättää vetoomuksen käsittelyn menettelyn eri vaiheissa, esimerkiksi sitten, kun valiokunta on tehnyt päätöksen siitä, otetaanko vetoomus käsiteltäväksi, tai käsitellyt vetoomusta kokouksessaan.

Menettely voidaan päättää myös, kun vetoomuksen johdosta ei voida toteuttaa jatkotoimia, kun vetoomuksen esittäjä peruu vetoomuksen tai kun vetoomuksen esittäjältä ei saada vastausta tietyn määräajan kuluessa.

 

5. Avoimuus

Euroopan parlamentille esitetyistä vetoomuksista tulee julkisia asiakirjoja.

Vetoomusten yhteenvedot ja muut asiaankuuluvat asiakirjat julkaistaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä parlamentin vetoomusportaalissa, kun vetoomusvaliokunta on tehnyt päätöksen käsiteltäväksi ottamisesta.

Vetoomuksen esittäjälle ilmoitetaan kirjallisesti kaikista valiokunnan päätöksistä, jotka koskevat hänen vetoomustaan, ja päätösten perusteluista. Hänelle toimitetaan tapauksen mukaan asiaa koskevat tiedot ja asiakirjat, kun päätökset ovat saatavilla.

 

Lisää EU vetoomuksestä löydät tästä.

 

 Toivottavasti vastauksesta on sinulle apua.

 

Aurinkoista kesää,

Asta / Po1nt / Nuorten Elämä

uusi näkökulma

miksi niitä ihmisiä leimataan jotka uskoo noihin salalittoteorioihin toki joillakin on mielenterveys ongelmia mutta on tärkeä ymmärtää eri mieltä asioista tai poikkee valtavirrasta ps kato video https://youtu.be/OWm389ohTHI?t=1058

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei avarakatseinen! 

Kiitos kysymyksestäsi. Kysyt, miksi niitä ihmisiä leimataan, jotka uskovat salaliittoteorioihin. 

Millä tavoin tarkoitat salaliittoteorioihin uskovia ihmisiä leimattavan? Ketkä heitä leimaavat? 

Yleisesti ottaen leimaamisen taustalla on tavallisesti kielteisiä ennakkoluuloja jotain tiettyä asiaa kohtaan. Usein tällaiset ennakkoluulot johtuvat luotettavan ja oikean tiedon puutteesta kyseessä olevasta asiasta.  

Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi  

tolla videolla selvennetään asiaa


pettymys demokratiaan

en äänestä vaaleissa koska koen että politikka on elitisten vain ne menestyy politikkoina jotka ymmärtää lakia ja on eksovertteja mikä on epäreilua ite oon introvertti demokratian pitäisi olla kansanvaltaa ps voiko kehitysvammainen menestyä politiikassa jos ei tuntuu epäreilulta koska sanotaan että nuoret on omien asioiden asiantuntuoita sama pätee kehitysvammaisiin

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei ja kiitos viestistäsi!

 

On totta, että oman elämän asiantuntijoita ovat ne, jotka elävät sen kanssa päivittäin. Siksi onkin tärkeää, että juuri sinä vaikutat sinun elämässä oleviin asioihin.


Voit vaikuttaa sinulle merkityksellisiin asioihin monella eri tavalla. Voit esim. toimia aktiivisena jäsenenä yhdistyksissä ja järjestöissä, jotka puhuvat sinulle tärkeiden asioiden puolesta ja saada muutosta aikaan sitä kautta. Voit myös esimerkiksi äänestää ehdokasta päättämään asioista sinun puolestasi tai voit pyrkiä itse ehdokkaaksi, ja vaikuttaa siten päätöksentekoon.

 

Mitä tulee poliitikkoihin: erilaisia poliitikkoja tarvitaan puhumaan erilaisten asioiden puolesta, ja kuka vain voi lähteä mukaan politiikkaan. Poliitikot ovat kaikki yksilöitä ja erilaisia ihmisiä, jotka puhuvat eri asioiden puolesta. Esim. kansanedustajia löytyy laidasta laitaan, kuten esim. ekstroverttejä, introvertteja, vähemmistön edustajia, yksinhuoltajia, nuoria tai vanhoja.

Osalla poliitikoista on vuosien kokemusta ja osaamista lakeihin liittyvistä asioista, osalla ei ole ollut aiempaa kokemusta lakiasioista lainkaan ennen edustajaksi valintaa. Tärkeimpiä ominaisuuksia poliitikolla onkin oma persoona ja arvot, joiden puolesta poliitikko puhuu, sekä se, että hänelle löytyy kannattajia, eli äänestäjiä jotka puhuvat samojen asioiden puolesta. Poliitikkojen tehtävä on viedä eteenpäin omia ja heitä äänestäneiden ihmisten arvoja osallistumalla poliittiseen keskusteluun ja vaikuttamalla päätettäviin asioihin.

 

Vammainen edustaja kunnanvaltuustossa ja eduskunnassa on edelleen valitettavan harvinainen näky, mutta heitä kuitenkin Suomen historiasta löytyy. Ehkä menestynein vammainen poliitikko Kalle Könkkölä toimi kansanedustajana vuosina 1983-1987, ja hän puhui kansanedustajana vammaisiin liittyvien asioiden puolesta ja pyrki saamaan siten muutoksia aikaan. Kalle Könkkölä on vaikuttanut vammaisten asioihin myös erilaisissa yhdistyksissä kuten esim. Kynnys ja Abilis- säätiö.

 

Vammainenkin voi siis menestyä politiikassa.

 

Miten sitten oikeasti vaikutetaan asioihin?

Mikäli haluat tosissaan vaikuttaa asioihin, niihin voi vaikuttaa usealla eri tavalla. Yleisimmin mieleen tulevat tavat ovat äänestäminen vaaleissa tai puolueen edustajana toimiminen. Edustajat päätöksentekoon valitaan äänestämällä erilaisissa vaaleissa. Voit siis joko itse asettua ehdolle näihin vaaleihin tai äänestää sopivaa ehdokasta vaaleissa.

 

Erilaisia vaaleja on useita, ja ne on yleensä määritelty sen mukaan, miten laajalti muutosta halutaan tehdä. Aluksi tuleekin miettiä, miten laajasti haluat muutoksen tapahtuvan?

Kuntavaalit keskittyvät oman asumiskunnan asioihin, ja koskettaa siten lähiten sinun arkipäivästä elämää. Kuntavaaleissa valitaan edustajat kunnanvaltuustoon. Kunnanvaltuusto päättää omassa kunnassa tapahtuvista asioista kuten siitä, mihin kunnalla olevat rahat käytetään ja millaisia palveluita kunta tarjoaa. Eduskuntavaaleissä äänestään kansanedustaja eduskuntaan. Eduskunnan tehtävä on säätää Suomen lakeja ja päättää valtion rahan käytöstä. Europarlamenttivaaleilla valitaan edustajat Euroopan parlamenttiin. Euroopan parlamenttti on osa EU:n lainsäädäntöelimistä ja sen tehtävä on säätää EU maissa olevia lakeja ja säädellä rahojen käyttöä. Mitä isommasta ja laajemmasta päätöselimestä on kyse, sitä huonommin voit vaikuttaa paikallisiin asioihin, mutta sitä suuremmat mahdollisuudet sinulla on vaikuttaa ison mittakaavan asioihin.

Kun olet miettinyt, miten laajasti haluat asioihin vaikuttaa, voit sen jälkeen äänestää sopivissa vaaleissa tai asettua itse ehdokkaaksi sinulle sopiviin vaaleihin.

 

Äänestäminen on hyvä tapa vaikuttaa.

 

Päätitpä äänestää esim. kunta- tai edustakuntavaaleissa, on ennen äänestämistä tärkeää löytää henkilö, joka ajaa samoja asioita eteenpäin politiikan avulla kuin minkä puolesta itse puhut, ja mihin haluaisit muutoksia. Äänestämällä sinulle sopivaa henkilöä, henkilö voi saada valtaa ja sitä kautta puhua ja vaikuttaa niiden asioiden puolesta, jotka ovat myös sinulle tärkeitä. Siten henkilö, jota äänestit voi saada aikaan sinulle tärkeitä muutoksia.

Siksi tärkeää olisikin, että jokainen henkilö äänestää, jotta jokaisen ääni tulee kuuluviin. Erityisen tärkeää olisikin saada esim. vammaisten, vähemmistöjen ja yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien ääni kuuluviin, jotta heihin liittyviä asioita voidaan muuttaa parempaan suuntaan. Äänestämällä siis annat jo äänesi asioille, joihin haluaisit muutosta.

Kannattaa siis tutustua vaaliehdokkaisiin tarkoin: vain tutustumalla voi tietää, voisiko ehdokkaista löytyä henkilö, jonka arvot vastaavat omiasi ja joka taistelee samojen asioiden puolesta. Esim. vaalikoneet voivat auttaa eri kysymysten avulla löytämään ehdokkaan, jonka arvot sopivat sinulle. Sen lisäksi vaalien alla järjestetään usein erilaisia ehdokkaiden tapaamisia esim. toreilla tai muissa tapahtumissa, joissa pääsee keskustelemaan eri ehdokkaiden kanssa ja kyselemään heiltä, millaisiin asioihin he haluaisivat muutosta. Muista, että vain äänestämällä voit tukea kyseistä henkilöä. Jos henkilö saa tarpeeksi ääniä, hänet voidaan valita edustajaksi, ja sitä kautta viemään muutosta eteenpäin.

 

Jos sopivaa ehdokasta ei löydy, voit asettua myös itse ehdokkaaksi.

 

Jos päätät itse ryhtyä ehdokkaaksi on hyvä pohtia miten laajasti haluat vaikuttaa? Jos haluat muutoksia omassa kunnassasi tapahtuviin asioihin, voit hakea ehdokkaaksi kunnanvaltuustoon, johon äänestetään edustajat kuntavaalien kautta. Jos haluat muutosta koko Suomen laajuudella, voit hakea ehdokkaaksi eduskuntaan, jolloin äänestys tapahtuu eduskuntavaaleilla.

 

Jotta voit asettua ehdokkaaksi eri vaaleihin, sinun tulee täyttää tietyt kelpoisuuden perusteet ja sinun tulee olla joko puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokas. Eli toisin sanoen puolue tai valitsijayhdistys asettaa sinut viralliseksi ehdokkaaksi vaaleihin. Kun olet puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaana vaaleissa, ihmiset voivat äänestää sinua edustajaksi. Jos saat vaaleissa tarpeeksi ääniä, voit päästä edustajaksi ja viemään sinulle tärkeitä muutoksia eteenpäin.

 

Tästä voit lukea vielä tarkemmin, miten ehdokkaaksi pääsee: https://vaalit.fi/miten-ehdokkaaksi-

 

Jos haluat vielä lisää tietoa vaaleista, kannattaa tutustua tarkemmin vaalien sivustoon: https://vaalit.fi/

 

 Tsemppiä poliittiseen vaikuttamiseen!

- Po1nt koordinaattori Asta / Po1nt

 

osan mielestä introvertti ja vammainen ei voi pärjätä politiikassa ps miksi vammaisia on harva eduskunnassa


Hei

Politiikassa tarvitaan erilaisia ihmisiä, kuten kaikissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Erilainen osaaminen ja asiantuntemus tuo monipuolisuutta politiikkaan ja päätöksentekoon. Politiikassa toimitaan eri tavoin ja politiikkaa tehdään eri keinoin. Uskon, että jokainen politiikassa mukana oleva löytää itselleen sopivimman tavan tehdä politiikkaa. Näin ollen voisi ajatella, että emyös introvertti löytää itselleen sopivan tavan toimia ja vaikuttaa.

Eduskuntaan valitaan joka neljäs vuosi 200 kansanedustajaa ympäri Suomea, eri vaalipiireistä. Moni hyvä ehdokas ei valitettavasti pääse läpi eduskuntaan. Äänestäjien antamat äänet ratkaisevat sen kuka pääsee eduskuntaan.

terveisin, Mika - Nuortenelämä.fi

en ehkä oo diplomattinen mut tahon ajaa muutosta


kuulemma ihmiset ei äänestäisi ehokasta jolla on kehitysvamma


Moi! Mistä olet kuullut sellaista? :/

keskustelin hän kertoi että vaikka kehitysvammainen olis ehokkana häntä ei valittaisi osan mielestä kehitysvammainen ei voi menestyä politikkona koska se diagnoosi littyy älyyn musta se tuntuu epäreilulta mun arvot on reiluus ja tasa arvo


Henkilöä ei voida jättää valitsematta sen takia, että hänellä on kehitysvamma. Äänestäjien antamat äänet ratkaisevat sen, kuka pääsee eduskuntaan. 

osan mielestä kehitysvammainen ei voi menestyä politikkona koska se diagnoosi littyy älyyn musta se tuntuu epäreilulta mun arvot on reiluus ja tasa arvo


etsin omaa aatetta

Olenko globalisti, nationalisti vai mikä on siinä välissä? Koen olevani suomalainen ja maailmankansalainen. Arvostan sekä suomalaisuutta, että maailmankansalaisuutta? tuen eu ja teen youtube videoita

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

 

Kiitos kysymyksestäsi ja pohdinnoistasi!

 

Globalisti: henkilö, joka uskoo, että talous- ja ulkomaanpolitiikka tulisi suunnitella kansainvälisesti eikä vain jonkin tietyn maan edun mukaiseksi.

 

Nationalisti: henkilö, joka haluaa korostaa kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa. 

 

Varmasti moni käy noita kysymyksiä päässään läpi hakien oikeaa vastausta. Kumminkin täytyy sanoa, että monella ihmisellä on luultavasti sekä nationalistisia että globalistisia mielipiteitä, eivätkä ne suoranaisesti poissulje toisiaan. On siis hyvin yleistä kokea itsensä suomalaiseksi, mutta samaan aikaan tukea myös EU:ta sekä maailmankansalaisuutta. 

Jos kumminkin haluaa saada suoran vastauksen itseltään, että onko ennemmin globalisti vai nationalisti, niin kannattaa tutustua aiheeseen enemmän. Voi käydä kuuntelemassa mm. poliittisia keskusteluja, jossa on globalismi vs nationalismi aiheena, tai keskustella asioista ihmisten kanssa vapaasti ja jakaa ajatuksia. Youtubesta voi myös löytää myös aiheesta suomen- sekä englanninkielisiä videoita, joita voi katsoa ja niiden myötä pohtia omaa kantaansa aiheeseen liittyen!

Tsemppiä pohdintoihisi!

Vastaaja: Po1nt kesätyöntekijä ja koordinaattori/Po1nt.fi

pulma

en usko jumalaan mutten kiellä jumalaa kävin rippikoulun en tiedä mihin uskontoon kuuluuisiin jos kaikki ois kristittyjä oltaisiin omassa kuplassa mikään mielipide ei ole ainut ja oikea siksi mun on vaikee muodostaa omaa mielipidettä oon pohtinut kuplautumisessa miten voi sitten muodostaa mielipiteen jos mikään mielipide ei oo ainut ja oikea

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei!

Uskonto on monelle hyvin vaikea aihe. Uskonto on myös sellainen asia, jossa on vaikea neuvoa, koska jokainen tekee itse valinnat haluaako uskoa ja mihin. Kannattaakin ihan rauhassa tutkailla erilaisia uskontoja. http://www.uskontojenmaailma.fi/index tällä sivulla esitellään melko kattavasti eri uskontoja. Myöskään ei tarvitse ajatella, että siitä on tehtävä päästös, jossa tulee pysyä. Joku saattaa kasvaa tietyssä uskonnossa, mutta aikuisuudessa kääntyä eri uskontoon. 

Kuplautuminen on omanlainen haaste, mutta jopa uskontojen sisällä on isoja näkemys eroja, joten ei uskonnon valitseminenkaan tarkoita että ympärillä olevilla olisi samanlainen maailmankatsomus tai mielipiteet. Kuplautumista voi myös estää sillä että tutkii myös vastakkaisen mielipiteen perusteluita. 

Kannustankin että tutustut rohkeasti erilaisiin uskontoihin, jos asia sinua mietityttää. Ei kannata ottaa paineita päätöksistä, eikä niitä kannata pitää lopullisina.

terveisin
Sanni- Po1nt.fi

Sivut