Täältä löydät Kansalaisena -aiheeseen liittyvät kysymykset, kommentit ja vastaukset. Mikäli et löydä vastauksia mieltäsi askarruttavaan asiaan, pääset esittämään oman kysymyksen klikkaamalla Esitä kysymys -painiketta.

kyssäri

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi, kiitos kysymyksestäsi. Sini vastaa:

Hei nimimerkki politicsman!

Balance on englannin kieltä ja tarkoittaa tasapainoa. Jos tarkoitat aivan videon lopussa olevaa kohtaa, jossa on kyselystä saadut tulokset, tarkoittaa balance siinä, että vastaajan diplomaattinen akseli on tasapainossa. 

Terveisin, Sini

kyssäri pulmaani

kun keskustelen ihmisten kaa tuntuu että muut ei huomaa että käsitän asioita laajemmin ja oon perehtynyt toiset huomas ja eräs huomasi että osaan eri näkökulmista katsoa asioita toisista mulla on suppea ajattelua ja tuntuu että mut huomataan eri tavoin oon kiinnostunut yhteiskuntatieteissä ja politiikasta oon lukenut peruskoulussa sotahistoriaa ja luen tieteenkuvalehtiä sekä historian lehtiä mulla ois autistisia piirteitä ja voiko se myös liittyä persoonaan

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi. Sini vastaa:

Hei! 

En ole varma ymmärsinkö kysymyksesi oikein. Käsittääkseni mietit, miksi toiset eivät huomaa, että osaat ajatella asioita laajemmin, ja että tiedät paljon asioista. Tähän voi olla monia syitä. Ehkä toiset eivät aina ymmärrä, mistä puhut. Tai voi olla, että he eivät saa kiinni sinun ajatuksen juoksustasi. Toiset ymmärtävät ja sisäistävät asioita paremmin kuin toiset. Ihmiset ovat kiinnostuneita erilaisista asioista. 

Tarkoitatko kysymyksessäsi, että voiko kiinnostus asioihin johtua persoonasta tai autistisista piirteistä? Autismiliiton sivuilla kerrotaan näin: ”Autismikirjoon liittyy myös vahvuuksia, esimerkiksi hyvä yksityiskohtien havaitseminen ja keskittymiskyky erityisiin mielenkiinnon kohteisiin sekä hyvä oikeudentaju.” Eli kiinnostuksesi perehtyä asioihin voi liittyä autistisiin piirteisiin. Autismiliiton sivuilta voit lukea lisää autistisista piirteistä

Toivottavasti vastauksesta on sinulle apua. Mukavaa kevättä!:) 

Terveisin, Sini | Nuortenelämä.fi 

Hei nimimerkki youtubepolitikko! 

Kiitos viestistäsi. Tarkentaisitko vielä, mikä kysymyksesi on? Kysyn tätä tarkennusta siksi, että osaisimme vastata sinulle paremmin. 

Terveisin, Riina 

tossa on se kysymys


tossa on se


Usko Jumalaan

Uskon Jumalaan, ja Jeesukseen mutta kyseenalaistan kuitenkin jotkut seikat Raamatusta.
Esimerkiksi kun Jumala aloitti "luomistyön", ja kuinka kylkiluusta tehtiin miehelle nainen, en usko.
Sullä tieteellä on todistettu, että "luomiskertomus" ei ole totta, ja ihmiset ovat kehittyneet apinoista, eli todellakaan kukaan ei ole ihmisiä "luonut".
Ja mietin paljon, kuka tämä Jumala on, ja olen alkanut jo miettimään muutenkin Raamatun todenpohjaisuutta.
Ovatko nämä oikeita ihmisiä olleet, ja sen ajan tärkeimpiä vaikuttajia olleet, ja haluttu sen pohjalta keksiä satua Helvetistä ja Taivaasta?
Uskon, että jokin on vaikuttanut Suomenkin uskontoihin, mutta kuitenkin haluan joitakin uskon seikkoja kyseenalaistaa.
Olenko vain tyhmä, vai miksen ymmärrä Raamatun pointtia? Halutaanko sillä hyväuskoisia ihmisiä pelotella, että joutuvat Helvettiin ikuiseen kärsimykseen tai Taivaaseen jos noudattavat Raamatun sanoja?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Tässä kirkkoherra Janin vastaus raamatun ja kristinuskon näkökulmasta:

Hei!
Kiitos tosi hyvistä ja syvällisistä kysymyksistä. 

Raamatun luomiskertomukset ovat kauan sitten eläneiden ihmisten käsityksiä maailman synnystä. Niitä ei pidä eikä voikaan lukea niin kuin biologian oppikirjaa. Itse ajattelen niin, että jo pelkästään tämä valtava maailmankaikkeus ja vaikkapa evoluutio ovat itsessään niin ihmeellisiä asioita, että ne eivät ole voineet syntyä ”sattumalta”. Samoin pohdin usein kysymystä, että jos maailmankaikkeus on syntynyt yhdestä valtavasta alkuräjähdyksestä, kuka loi sen aineen joka räjähti? Ja kuka päätti hetken, milloin se jonkun luoma aine räjähtää? 

Pohtiessasi Jumalan olemusta olet samassa joukossa miljardien samaa pohtivien ja pohtineiden kristittyjen kanssa. Koska Jumala on niin erilainen kuin ihminen, Hänestä on vaikea saada ”otetta”. Jumalaan tutustuminen on papillekin koko elämän mittainen projekti. 

Raamatun syntyyn vaikuttaneet henkilöt ovat olleet hyvin erilaisia tyyppejä. Joukossa on sen ajan mittapuun mukaan hyvin oppineita henkilöitä (esim. evankelista Luukas), mutta pääosa Raamatun syntyyn vaikuttaneista henkilöistä on ollut varsin tavallisia ihmisiä. Puhe taivaasta ja helvetistä ei ole tarkoitettu ihmisten peloitteluksi, vaan sen tarkoituksena on auttaa ihmisiä elämään Jumalan tahdon ja Raamatun opetusten mukaista elämää ja ennen kaikkea auttaa ymmärtämään, että jokainen tarvitsee Jeesusta. 

Et todellakaan ole tyhmä jos et ymmärrä Raamatun pointtia. Lukuisista erilaisista kirjoista koostuva Raamattu ei ole helppo kirja. Sen punainen lanka on iloinen sanoma Jeesuksesta, mutta punaisen langan löytyminen voi vaatia jonkin verran aikaa. 

Sellaisen vinkin antaisin, että aloita Uudesta testamentista lukien pieniä paloja kerrallaan ja sen jälkeen Vanhaa testamenttia samoin pienissä osissa. Lukiessasi voit samalla vaikka googlata lisätietoa mieltäsi vaivaavista kysymyksistä. Mielenkiintoista tutustumismatkaa mielenkiintoiseen, tärkeään kirjaan!

Jani Kairavuo
Naantalin seurakunnan kirkkoherra 

kyssäri

kun keskustelen ihmisten kaa tuntuu että he näkee mut eri tavoin osa näkee että mulla on suppea ajattelu toiset näkee että oon perehtynyt ja eräs huomasi että osaan eri näkökulmista katsoa asioita oon kiinnostunut yhteiskuntatieteissä ja politiikasta oon lukenut peruskoulussa sotahistoriaa ja luen tieteenkuvalehtiä sekä historian lehtiä mulla ois autistisia piirteitä ja voiko se myös liittyä persoonaan

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei poliittinen vaikuttaja Janne!

Pohdit, miksi eri ihmiset näkevät sinut eri tavoin. Kerroit myös, että sinulla on autistisia piirteitä ja pohdit voiko se liittyä myös persoonaan.

 

Jokainen ihminen tulkitsee ympärillään olevaa maailmaa ja ihmisiä omalla tavallaan. Ihmisen omat arvot, kokemukset ja persoona vaikuttaa siihen, miten ihminen näkee toisen ihmisen. Koska jokainen ihminen on erilainen ja oma persoona, näkevät ihmiset toisensa eri tavalla. Sen takia joku voi nähdä sinut tietynlaisena ja toinen taas toisenlaisena. Se siis johtuu toisen ihmisen omista ajatuksista ja persoonasta.

 

Persoona on jokaisella ihmisellä omanlainen ja ainutlaatuinen. Persoona voi myös kehittyä samalla kun ihminen kasvaa. Persoona tarkoittaa sitä, että ihmisen tunteet, motiivit, arvot ja tavoitteet saavat ihmisen ajattelemaan asioista tietyllä tavalla ja ennen kaikkea toimimaan tietyllä tavalla. Persoonallisuudella tarkoitetaan sekä ihmisen ulkoista toimintaa (toisten näkemä käyttäytyminen) sekä sisäistä kokemusmaailmaa.

Persoonallisuus rakentuu kaiken kaikkiaan näistä asioista:

  • Biologiset tekijät (geeniperimä, temperamentti, aivojen toiminta ja rakenne; perinnölliset sairaudet, elimistön toiminta, kemiallisten aineiden vaikutus)
  • Yksilöpsykologiset tekijät (minäkäsitys, itsetunto, erilaiset uskomukset ja omat tulkinnat, maailmankuva, arvot ja asenteet, psyykkinen itsesäätely
  • Sosiokulttuuriset tekijät (perhe, suku, läheiset ystävät, kiintymyssuhteet, kasvatustyylit; koulu, instituutiot, media, uskonto ja maantieteelliset tekijät)

Eli toisin sanoen persoona koostuu monesta eri asiasta kuten esimerkiksi:

  • asioista, joista pidät ja et pidä
  • asioista, joista haaveilet
  • asioista, joissa olet hyvä
  • asioista, jotka ovat sinulle vaikeita
  • asioista, joita teet
  • asioista, joita olet oppinut läheisiltä ihmisiltä

 

Monille ihmisillä autismi on osa identiteettiä: autismi ei ole tauti tai sairaus, josta pitäisi "parantua” vaan autismin piirteet siis ovat osa persoonaasi kaiken muun lisäksi.

Autismi ei useinkaan näy ulospäin muille, jolloin muut ihmiset voi tulkita käyttäytymistä väärin. Voit lukea lisää tietoa autismista autismiliiton sivuilta.

 

Toivottavasti tästä oli sinulle apua!

- Po1nt koordinaattori Asta / Po1nt.fi

oon lievästi kehitysvammainen


Vaitiolovelvollsuus?

Hei! Jos kerron nuoriso-ohjaajalle murheistani viestillä ja tunnen hänet siis entuudestaan. Kerron hänelle, että minulla on kotona hiukan ongelmia saakohan kertoa siitä kellekkään tai ottaa vanhempiini yhteyttä ilman suostumustani?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Kysyttävää!

Vaitiolovelvollisuus tarkoittaa sitä, ettei virassa oleva työntekijä saa kertoa tai näyttää tietoja koskevia asiakirjoja ilman asianomaisen suostumusta muille.Eli jos kerrot nuorisotyöntekijälle asioistasi kotona, hän ei saa kertoa niitä vanhemmillesi tai muille ilman sinun lupaasi. Poikkeustilanteena on kumminkin se, jos vaarassa on terveytesi tai olisi hyvin paljon sinun eduksi kertoa asiasta muille viranomaisille, nuorisotyöntekijä voi silloin kertoa tilanteesi asianmukaisille viranomaisille, kumminkin juttelemalla ensin sinun kanssasi ja kysymällä mitä itse olet toimenpiteistä mieltä.

Ota rohkeasti yhteyttä nuoriso-ohjaajaan, vaitolovelvollisuus koskee häntä. :)

Hyvää joulunodotusta! <3

Jouluterveisin, Nuorisotyöntekijä Jere

kyssäri

miten autistin vahvuudet näkyy yhteiskunnassa oon lievästi kehitysvammainen miten hyvä oikeudentaju näkyy autismissa

Kommentoi
Näytä vastaukset

Hei politicsman!

Kiitos mielenkiintoisesta keskustelun avauksesta!

Jokainen autismikirjolla oleva ihminen on oma, ainutkertainen yksilönsä, jonka vahvuudet tulevat esille yhteiskunnan toimintaan osallistumisessa eri tavalla.

Jos ihmisen kiinnostuksen kohteet liittyvät yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, voi hän käydä keskustelua eri tavoin, esim. kirjoittamalla mielipidekirjoituksia kiinnostuksen kohteestaan. Tarkka ja perusteltu tieto auttaa päätöksentekijöitä harkittujen ja viisaiden päätösten tekemisessä. Kuka tahansa, myös autismikirjolla oleva ihminen voi myös itse hakeutua erilaisiin vaikuttamistilanteisiin, kuten luottamustoimiin järjestöissä tai asettua ehdolle kuntapolitiikassa. Tulevissa kuntavaaleissa voi vaikuttaa helposti myös esittämällä kysymyksiä ja mielipiteitä itselle tärkeistä asioista oman alueen ehdokkaille. Monissa kunnissa on myös erilaisia kansalaisraateja tai muita osallisuutta edistäviä foorumeita.

Yhteiskuntaan voi osallistua myös vaikkapa vapaaehtoistehtäviä tekemällä. Mielekäs ja itseä kiinnostava vapaaehtoistehtävä rikastuttaa sekä omaa arkea, että tuottaa hyvää mieltä lähiympäristöön. Vapaaehtoistehtäviä voi löytää erilaisista järjestöistä tai vaikka https://vapaaehtoistyo.fi/-sivuston kautta.

Osa autismikirjolla olevista ihmisistä haluaa edistää erityisesti autismikirjon ihmisten hyvään arkeen ja yhdenvertaiseen kohteluun liittyviä asioita tai kaipaa yhteyttä vertaisiin. Autismiliitto ja sen paikallisyhdistykset eri puolilla Suomea tarjoavat tähän hyvän mahdollisuuden. Autismiliiton neuvontapalvelusta voit saada myös tarkempia vastauksia ja keskustelukumppanin autismikirjoon liittyvissä kysymyksissä: https://www.autismiliitto.fi/toimintaa_ja_tukea/neuvontapalvelu.

Toinen kysymyksesi liittyi autismiin ja hyvään oikeudentajuun. Se voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että arvostaa ja haluaa noudattaa tarkasti yhteiskunnan sääntöjä ja lakeja, oppilaitoksen järjestyssääntöjä tai omien läheisten kanssa sovittuja arjen sääntöjä. Hyvä oikeudentajusta on hyödyllinen asia. Joskus kuitenkin eri tahojen asettamissa säännöissä on ristiriitaisuutta, mikä voi aiheuttaa pulmia päätöksenteossa; miten toimia oikein sääntöjen valossa. Näissä tilanteissa tarvitaan joustavuutta ja harkintaa, sekä asioiden katsomista kaikkien osapuolten näkökulmista.
Terveisin Nuortenelämä Piia

kyssäri

mun maailmankuva on että joka asiaa voi nähä mahollisuutena eli mahollisuksien kautta esim jos ei ois ydinvoimaa ei ois järjestöjä jotka valvoo sen käyttötapoja eikä sen alan firmojamiten ymmärsit

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi politicsman!

En valitettavasti ymmärrä ihan täysin, millaista tietoa tai neuvontaa haluat.

Ymmärsin niin, että maailmankuvaasi kuuluu nähdä asiat mahdollisuuksien kautta. Vaikuttaa siltä, että suhtaudut asioihin yleisesti ottaen positiivisesti. :)

Ymmärsin myös, että sinun mielestäsi ydinvoima on puutteellinen. Mielestäsi tieteen avulla voidaan kuitenkin korjata sen puutteet.

Kirjoita ihmeessä uusi kysymys, jos en osannut vastata kysymykseesi riittävän hyvin.

Mukavaa viikonloppua sinulle!

Terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

tarkotin musta ydinvoima on puuttellinen mutta mahollisuus tieteellä voidaan korjataan sen puutteet


kyssäri

miten lievästi kehitysvammainen voi oppia valtio oppia oon kiinnostunut politikkasta eräs neuvoi aloittamaan yhteiskuntaopista oon lievästi kehitysvammainen mun koulussa oli mukautettu opetus

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei youtubepoliitikko!

 

Vastaavanlaiseen kysymykseen on annettu jo aiemmin vastaus täällä nuortenelämä.fi sivulla. Löydät vastauksen helpoiten täältä.

 

Tässä vielä aiemman vastauksen pääpointit:

 

En löytänyt suoraan kehitysvammaisille tarkoitettuja kursseja, mutta moni oppilaitos järjestää kursseja tai tutkintoja valtio-oppiin ja valtiotieteisiin. Suoraan Opintopolun hakutuloksiin pääset tästä.

Myös jotkin kansalaisopistot järjestävät kursseja tai opintolinjoja aiheesta. Pääset tutustumaan kansalaisopistojen tarjontaan tästä.

Voit myös tutustua itsenäisesti aiheeseen esim. hakemalla tietoa erilaisilta sivustoilta, osallistumalla keskustelufoorumeihin, lukemalla kirjoja tai katsomalla valtio-oppiin liittyviä videoita.

 

Jos epäilet itselläsi autismia, niin asiaa voi lähteä selvittämään ihmisen iästä ja elämäntilanteesta riippuen kouluterveydenhuollon, oppilasterveydenhuollon, työterveyshuollon tai aina myös julkisen terveydenhuollon kautta. Yleislääkäri voi tehdä lähetteen erikoissairaanhoidon puolelle, jossa moniammatillinen työryhmä tekee tutkimukset ja erikoislääkärin johdolla arvioi kriteeristön täyttymistä. Tutkimuksen tulokset voivat tuoda sinulle varmuuden asiasta ja tuoda myös helpotusta arkeen käytännön tasolla.

 

Toivottavasti tästä oli sinulle apua!

-Po1nt koordinaattori Asta / Po1nt

ps mulla ehkä ois autismi pirteitä muttei diagnoosia


kyssäri

miten kehitysvammainen voi oppia valtio oppia ja valtiotieteitä ps mun koulussa ei ollu yhteiskuntaoppia oon kiinnostunut politiikasta mulla ei oo autismia mutta sn piirteitä mm tiedonhalu mielipide ideastani https://www.nuortenideat.fi/fi/ideat/2533/

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei youtubepoliitikko

Kysyit, miten kehitysvammainen voi oppia valtio-oppia ja valtiotieteitä.

 

En löytänyt suoraan kehitysvammaisille tarkoitettuja kursseja, mutta moni oppilaitos järjestää kursseja tai tutkintoja valtio-oppiin ja valtiotieteisiin. Löydät kaikki tarjolla olevat opinnot opintopolusta. Suoraan hakutuloksiin pääset tästä. Voit opintopolusta katsoa, järjestäisikö joku lähellä oleva oppilaitos kursseja valtio-opisto ja valtiotieteistä, johon voisit hakea opiskelijaksi. Opintopolusta näkyy myös tarkemmin opintojen sisältö ja vaatimukset.

 

Myös jotkin kansalaisopistot järjestävät kursseja tai opintolinjoja aiheesta. Pääset tutustumaan kansalaisopistojen tarjontaan tästä.

 

Voit myös tutustua itsenäisesti aiheeseen esim. hakemalla tietoa erilaisilta sivustoilta, osallistumalla keskustelufoorumeihin, lukemalla kirjoja tai katsomalla valtio-oppiin liittyviä videoita.

 

Valtiotieteellisen tiedekunnan sivustosta voi myös olla hyötyä sinulle.

 

Eri teoksia aiheeseen liittyen löydät täältä.

 

Toivottavasti tästä oli sinulle apua!

-Po1nt koordinaattori Asta / Po1nt

kyssäri

väittely sjiasta pitäs käydä hedelmällistä keskustelua politiikasta https://blogit.kaleva.fi/massisen-kone/2018/09/10/vaitella-vai-keskustella/
tota tarkotin että miksei väittelyn sjiasta voitas vaan keskustella

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei politicsman.

 

Pohdit miksei väittelyn sijasta voitaisi keskustella asioista.

 

Listasin alle väittelyn ja keskustelun eroja, joka voi auttaa vielä tarkemmin niiden eroavaisuuksien hahmottamisessa ja asian pohtimisessa.

 

Väittely tai debatti on formaali, interaktiivinen argumentointimenetelmä. Väittelyä voisi myös kuvailla sanalliseksi kiistaksi. Käytännössä siis väittelyssä esitetään argumentteja, eli perusteltuja väitteitä tai mielipiteitä jostain asiasta.

Yleensä väittelyihin valmistaudutaan etukäteen keräämällä materiaalia, joka edesauttaa oman asian ilmaisemista. Menestyksekäs väittely perustuu väittelijän omakohtaiseen tietämykseen, jonka varassa hän pystyy esittämään ja perustelemaan mielipiteensä. Väittely on tehokas tapa edistää tietojen omaksumista, omakohtaistumista ja käyttämistä. Väittely noudattaa tiettyjä väittelyyn laadittuja sääntöjä ja sääntöjen mahdollista rikkomista seurataan ja niihin voidaan puuttua.

Väittelyn periaatteet

  1. Tuloksiin päästään todistusaineiston perusteellisen tutkimuksen avulla. Olennaista on kriittisyys ja loogisuus.
  2. Hyvä väittelijä ei ole kansankiihottaja tai populisti vaan tutkija, joka etsii totuutta ja perustaa väitteensä tutkimuksiin ja kiistattomiin tosiasiohin.
  3. Väittelyn aihepiiri voidaan valita vapaasti, mutta sen alueelta rajataan jokin tarkka ja yksiselitteinen väite, johon on helppo esittää myös vastaväitteitä.
  4. Kukaan ei ole väittelijä vielä silloin, kun puhuu tai kirjoittaa asiasta, vaan vasta kun osaa jämäkästi perustella mielipiteensä argumentein.
  5. Loogisuuden ohella ovat tärkeitä persoonalliset ja emotionaaliset tekijät.
  6. Väittelijän tyylin ja esityksen tule olla selkeä ja kiehtova. Väittelijällä pitää olla myös kyky vedota kuulijoihin.

Väittelyyn valitaan ensin osapuolet eli väittelijä ja vastaväittäjä. Väittelytilaisuudessa pitää olla myös puheenjohtaja, joka alkusanoin johdattaa osapuolet väittelyyn ja tarvittaessa pystyy keskeyttämään väittelyn, mikäli väittelyssä mennään aiheen ulkopuolelle tai epäasiallisuuksiin.

 

Väittelyyn kuuluu myös argumentointi. Argumentti on yksittäinen lausuma tai väite, jota väittelijä kannattaa ja johon vastaväittäjällä on yleensä vasta-argumentti tai toinen argumentti, jolla vastaväittäjä pyrkii kumoamaan väittäjän argumentin. Argumentilla on aina selvä tavoite. Kun argumenttia laaditaan, tulee seuraavia asioita ottaa huomioon:

  • mitä itse asiassa väitetään
  • millä perusteella niin voi väittää
  • mistä väitteelle löytyy tukea (teoria, dokumentit, auktoriteetit, yleiset periaatteet)
  • mitkä perustelut ovat vahvempia kuin toiset
  • mitkä perustelut ovat uskottavia
  • missä kohdin omissa perusteluissa on aukkoja (ennakoi mahdolliset takaiskut ja vastaväitteet, varaudu puolustamaan).

 

Väittelyn muotoja ovat mm. traditionaalinen väittely, ristikuulustelu tai parlamentaarinen väittely.

 

 

Keskustelu puolestaan on ihmisten keskinäistä kommunikointia ja ajatustenvaihtoa eri viestinnän keinoilla. Keskustelun vuorovaikutteisuus perustuu siihen, että osapuolet tuovat esiin uusia asioita vastaukseksi aiemmin sanottuun. Keskustelu on useimmiten kahden ihmisen välistä vapaata vuoropuhelua, jossa sen osapuolet vaihtavat ajatuksiaan kuuntelemalla toisen osapuolen ajatuksia, kyselemällä ja vastaamalla. Keskustelussa toinen osapuoli voi yrittää vaikuttaa omalla arvomaailmallaan tai mielipiteillään toiseen osapuoleen.

Keskustelu on vapaamuotoista (harvoin kurinalaista) ja se voi edetä milloin mihinkin suuntaan, mihin keskustelijat haluavat keskustelua viedä. Keskustelu voi siis karata myös itse aiheen ulkopuolelle, tai toinen keskustelija voi ottaa enemmän aikaa omalla puheellaan kuin toinen. Keskustelu keskittyy muuhunkin kuin vastakkainasetteluun. Keskustelun ollessa vapaampaa, saattaa toinen osapuoli myös syyllistyä esim. toisen päälle puhumiseen tai puhua asioista ilman tosiperustaa.

 

Keskustelussa ja väittelyssä on siis eroavaisuuksia.

Väittely on todennäköisesti hyödyllinen tapa tuoda omia argumentteja esille silloin, kun halutaan tuoda oma kanta esille faktoihin perustuen, ja pysyä tietyssä aiheessa. Väittely takaa molemmille osapuolille oman ajan, jossa perustella kantaansa keskeytyksettä, ja jossa haastaa toista osapuolta kurin ja sääntöjen hallitessa tilannetta. Väittelyssä vedotaan myös selkeästi kuulijoihin, ja heille pyritään perustelemaan, miksi oma asia olisi parempi tai tärkeämpi kuin toisen asia. Keskustelu taas on rennompi ja vapaampi tilaisuus ilmaista omia kokemuksia ja mielipiteitä, eikä se välttämättä vetoa suoraan kuulijoihin.

 

Kummallekin tavalla on varmasti oma paikkansa ja tilansa, riippuen siitä, mihin pyritään ja mikä palvelee mitäkin tilannetta parhaiten. Joissain tilanteissa kurinalainen väittely voi olla hyvä menettelytapa tuoda kummankin osapuolen asiat esille tasapuolisesti sääntöjä noudattaen, joissakin tilanteissa keskustelu voi olla parempi vaihtoehto.

 

Tsemppiä pohtimiseen!

 

- Po1nt koordinaattori Asta / Po1nt

 

Sivut