Täältä löydät Kansalaisena -aiheeseen liittyvät kysymykset, kommentit ja vastaukset. Mikäli et löydä vastauksia mieltäsi askarruttavaan asiaan, pääset esittämään oman kysymyksen klikkaamalla Esitä kysymys -painiketta.

Nimen muutto

Hei. OLen etsinyt tietoa muualtakin mutta en ole oikein saanut kunnon vastausta tähän. Haluan muuttaa koko nimeni 18-vuotiaana, siis etu, keski- ja sukunimeni. Muutan myös silloin pois kotoa joten olisi hienoa jos nimiasiat olisi ehditty hoitaa jo ennen sitä. Miten nopea se prosessi siis on, voinko aloittaa sen jo itsekseni ennen kuin tulen täysi-ikäiseksi? Olen suomalainen mutta minulla on kaukaista sukua Puolasta ja haluaisin muuttaa siksi etu- ja toisen nimeni puolalaisiksi nimiksi jotka suvussani ovat esiintyneet. Tämä olisi siis ensimmäinen kerta kun nimeäni muutettaisiin. Onko minun todistettava jollakin tavalla puolalaisia juuria voidakseni muuttaa nimeni? Kerrotaanko automaattisesti nimenmuutoksestani omaisilleni vai onko se oma asiani tiedottaa suvulleni muutoksesta?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Haluat vaihtaa nimesi täyttäessäsi 18 vuotta ja haluaisit suvussasi esiintyneen puolalaisen nimen itsellesi. Haluat tietää voitko aloittaa prosessin jo alaikäisenä ja tarvitsetko todisteita puolalaisista juuristasi. Haluat myös tietää saavatko omaisesi tiedon nimesi muutoksesta, vai voitko itse ilmoittaa heille muutoksesta.

Maistraatti vastaa Suomessa nimen muutoksista. Etunimesi voit muuttaa ilmoituksella, kun olet yli 15-vuotias, mutta huoltajiasi voidaan kuulla asiasta. Huoltajan kuuleminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ilman heidän suostumustaan et voisi vaihtaa etunimiäsi. Jos muutat nimesi täysi-ikäisenä, asiasta ei olla automaattisesti yhteydessä omaisiisi, vaan on sinun päätöksesi, kerrotko asiasta heille.

Nimenvaihdon taustalla on tällä hetkellä nimilaki, mutta vuoden 2019 alussa sen korvaa etu- ja sukunimilaki. Siellä määritellään vaatimukset uudelle nimellesi. Loppupeleissä nimesi soveltuvuudesta päättää maistraatin työntekijät, jotka tulkitsevat Suomen lakia. Nimenmuutoshakemukset maksavat, suku- ja etunimen muutosta yhtä aikaa hakiessa noin 150 euroa, vaikka päätös olisi kielteinen.

Parhaan vastauksen kysymyksiisi saat ottamalla yhteyttä suoraan Maistraattiin. Alla on linkki Maistraatin yhteystietosivulle, josta voit etsiä sinun asioitasi hoitavan yksikön yhteystiedot.

https://www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/

Mukavaa loppusyksyä sinulle!

Terveisin, Kalle – Nuortenelämä.fi

Ystäväni...

Ystäväni raiskattiin enkä tiedä miten puhua hänelle enää. Pelkään että loukkaan/satutan häntä jotenkin...

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Järkyttynyt!

Hyvä, kun otit yhteyttä. Seksuaalinen väkivalta koskettaa aina osaltaan myös omaisia ja ystäviä, joten on luonnollista, että asia vaivaa sinua ja toivoisit voivasi mahdollisimman hyvin tukea ystävääsi.

Oletko puhunut asiasta jonkun turvallisen aikuisen tai esimerkiksi koulun terveydenhoitajan tai kuraattorin kanssa? Heidän kanssaan voisit miettiä, miten asiasta voisi ystäväsi kanssa puhua.

Myös meillä täällä Ohjaamossa on tavattavissa terveydenhoitaja Marjukka, jonka kanssa voit tulla juttelemaan. Marjukka on työskennellyt saman kokeneiden nuorten ja heidän läheistensä kanssa, joten hänelle tuloa ei tarvitse jännittää. Hän osaa neuvoa, miten asian kanssa toimia, ja saat myös itse puhuttua asiasta jonkun kanssa. Marjukkaan saat yhteyden ottamalla yhteyttä Ohjaamoon, yhteystiedot: www.turku.fi/ohjaamo.

Myös valtakunnallinen Raiskauskriisikeskus Tukinainen (www.tukinainen.fi) antaa tukea, apua ja neuvontaa sekä seksuaalirikosten uhreille että heidän läheisilleen. Heille voi soittaa tai ottaa yhteyttä netin kautta. Kaikki yllä olevat palvelut ovat täysin maksuttomia.

Tärkeää ystäväsi tukemisen lisäksi on, että muistat pitää huolta myös itsestäsi ja että tiedät, ettei sinun ei tarvitse olla asian kanssa yksin. Myös sinulla on oikeus puhua sekä purkaa ja peilata tunteitasi ystäväsi läheisenä.

Mari / tietopalveluohjaaja

Turun Ohjaamo

apua

9v pikkuveljeni kiusaa minua. Vanhemmat ei välitä, ja huutaa että minun pitää kestää. Olin vähän aikaa sitten niin vihainen, että tein jotain mitä en yleensä tekisi. naarmutin 10€ arvoisen valokuvan veljestä. naarmu ei ole iso tai huomattava, mutta kadun enkä tiedä mitä teen. en halua myöntää koska minua rangaistaan mutten myöskään pysty lakkaamaan ajattelemasta sitä. kaduttaa ja hävettää että menin 15 vuotiaana jotain tuollaista tekemään.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei ja kiitos viestistäsi!

Kerrot, että pikkuveljesi kiusaa sinua. Sinusta tuntuu, että vanhempasi eivät tästä välitä vaan huutavat että sinun pitää kestää se. Olit vähän aikaa sitten niin vihainen, että naarmutit valokuvan veljestäsi ja nyt sinua kaduttaa ja hävettää tämä, etkä tiedä, mitä tekisit.

Ikävä kuulla, että veljesi kiusaa sinua. Se ei varmasti tunnu mukavalta. Voisitkohan vielä yrittää jutella asiasta sekä veljesi että vanhempiesi kanssa? Voisit etukäteen miettiä, mitä sanot, jotta sinun olisi helpompi kertoa, miltä sinusta tuntuu. Kun kerrot mahdollisimman asiallisesti ja avoimesti asiasta, voisivat vanhempasi ja veljesi ymmärtää sinua näin paremmin. Ei myöskään ole oikein, että vanhempasi huutavat sinulle. Jos tilanne jatkuu keskustelusta huolimatta samanlaisena, kannattaa sinun jutella asiasta jonkun luotettavalta tuntuvan lähiaikuisen/sukulaisen/muun aikuisen kanssa. Esimerkiksi koulukuraattori ja kaupunkisi nuorisotyöntekijät kuuntelisivat ja auttaisivat sinua varmasti mielellään.

Viha on tunne ja kaikki tunteet ovat sallittuja ja luonnollisia. Tilannetta ei kuitenkaan helpota, että naarmutat veljesi valokuvaa, niin kuin itsekin taisit ymmärtää. Uskon, että vanhempasi varmasti antavat sinulle anteeksi, jos pahoittelet tekemääsi naarmua, sillä asia selväsi kaduttaa sinua ja tiedät, ettei se ollut kovin fiksusti tehty. Se voisi myös helpottaa oloasi, kun saisit kerrottua asiasta.

Tunteita on hyvä opetella käsittelemään. Tähän löydät hyviä vinkkejä Väestöliiton nuorten sivuilta. Voit halutessasi myös jutella aiheesta luottamuksellisesti erilaisissa nuorille suunnatuissa chateissa, jotka löydät verkkonuorisotalo Netarin sivuilta.

Tsemppiä ja hyvää kesää sinulle!

Terveisin, Riina – Nuortenelämä.fi

miten voi vaikuttaa?

Miten voin saada tavallisena kansalisena ääneni kuuluviin? Voisitko luetella järjestöjä tai organisaatioita joiden toimintaan voisin osallistua, kiitos !

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei

Hienoa, että olet kiinnostunut yhteiskunnallisestavaikuttamisesta!

Mikäli opiskelet, niin yksi vaihtoehto on hakeutua oman oppilaitoksen oppilaskunnan ohjaavan opettajan puheille ja pyrkiä edustajaksi Kouvolan kaupungin Nuorisovaltuuston riveihin, joissa pääset takuulla paraatipaikoille vaikuttamaan kaupunkisi asioihin. Lisäinfoa löydät tämän linkin kautta.

Erilaisissa järjestöissä pääset vaikuttamaan kansalaistoiminnan kautta alueesi ja nuorten hyvinvointiin.Yhdistysinfon kautta kautta löydät lisätietoja eri järjestöistä ja toimijoista.

Terveisin Niina "Ninni" Soisalo, nuoriso-ohjaaja

Pääsekö järvenpään nuorisotalolle

Pääseekö järvenpään nuorisotalolle alle 11v tai 11 v

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei!

Järvenpään nuorisotalolla on toimintaa 11-12-vuotiaille (5.-6.luokkalaisille) kaksi kertaa viikossa. Toimintamme on avointa kaikille Järvenpääläisille 5. ja 6. luokkalaisille.

Eli jos olet 5. luokalla, niin olet tervetullut talolle, vaikka et olisikaan vielä täyttänyt 11 vuotta.

Varnutoiminta tapahtuu Nuorisotalo Temalin tiloissa kesäaikaan 11.8. saakka keskiviikkoisin ja perjantaisin klo. 15-17.

Syksyllä toiminnan alkaessa varnutoiminta on auki keskiviikkoisin 15-17, sekä perjantaisin 15.30-18

Terveisin Nuorten Järvenpää

Milloin nuorisotilat menevät kiinni Vihdissä

Milloin nuorisotilat menevät kesätauolle Vihdissä

Kommentoi
Näytä vastaukset

Psykopatia ja kumppanit

Miksi koetaan että psykopatia on paha asia? Entä kyynisyys? Miksi niitä sanotaan mielenterveyshäiriöiksi? Kuka määrittelee mikä on mielenterveyttä?

Useasti näitä asioita sanotaan luonnehäiriöiksi tai vioiksi. Minkälainen sitten luonteen kuuluu olla? Psykopaatit, Sosiopaatit ja Kyynikot ovat normaaleja ihmisiä. Luin hieman artikkeleita narsismista monesta eri lähteestä ja kävin vielä narsismi testin. Testin tulos on yksityis asiani mutta luin eri tulokset ja pahimman tuloksen kohdalla luki. "Get ovet yourself!" Se ei ole oikea vastaus! Kaikille testin tekijöille on annettava objektiivinen kohtelu. Monille erilaisille ihmisille suunnatussa testissä ei saisi olla mielipiteitä. Asioiden täytyy perustua tieteeseen ja faktoihin. Oletteko kuulleet Albert Fishistä? Jos ette ole niin ensinnäkin olen pettynyt ja toiseksi käykää lukemassa hänestä kertova Wikipedia artikkeli. Se on yllättävän mielenkiintoinen. Itse törmäsin tähän aiheeseen koska jaamme saman etunimen ja kuulin hänestä kaikenlaista. Eikö hän olekin mielenkiintoinen? Hän on kyllä hieman kyseenalainen henkilö ja tottakai tuomitsen hänen tekonsa mutta miettikää minkälainen psykologinen aivopähkinä. Olen jonkin aikaa halunnut psykologiksi ja olen aina halunnut tavata hänet. Hän on kiehtova mutta hän oli idiootti. Hän jäi kiinni koska kirjoitti kirjeen tosin hän saattoi juuri tähdätä kiinnijäämisen, koska halusi kuolla sähkötuolin kautta, joka tuottaisi hänelle seksuaalista kiihotusta ja mielihyvää. Olen aika itsevarma psykologisista kyvyistäni ja haluaisin kokeilla analysoida Albert Fishiä. Pyytäisin että arvioisitte taitoni seuraavan "analysoinnin" perusteella. Fish väitti, että hän tekee näitä rikoksiaan jumalan käskystä ja että hän olisi jumalan lähettiläs. Uskon että Fish yritti vakuuttaa itselleen että hänen teoillaan ja ajatuksillaan olisi jonkunlainen merkitys. Hän halusi tekosyyn teoilleen. Hän todennäköisesti käytti seksuaalista mielihyvää pakopaikkana omille ajatuksilleen. Häntä käytettiin seksuaalisesti hyväksi lapsena sekä hänen ympärillään olevat ihmiset käyttivät hyväkseen hänen tyhmyyttään ja ajoivat hänet niin sanotusti pimeälle puolelle. Hänen vaimonsa jättäessä hänet hän oli todennäköisesti jo murtumispisteessä. Rakkaus on tunne, joka voi muuttua erittäin pienessä hetkessä vihaksi. Hän purkasi pahan olon tunnettaan seksuaalisuuteen. Uskon että "normaali" seksi ei riittänyt hänelle, sillä hänen henkinen kipunsa oli jo liian pitkällä. Tähän se sitten päättyy. Albert Fish oli rikollinen, mutta ei ansainnut kuolla. Ymmärrän miksi jotkut pitäisivät minua hulluna tämän ajattelun takia, mutta minä en usko hulluuteen. Kellään ei ole oikeutta määritellä hulluutta, rikollisuutta, hyvää ja pahaa.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei "Filosofi"!
 
Kiitos kysymyksistäsi ja jakamistasi mietteistä! On hienoa, että olet kiinnostunut pohtimaan asioita perinpohjaisesti. Yleisesti ottaen on vaikea sanoa täysin yksiselitteisesti, kuka määrittelee mielenterveyden ja miten se määritellään. Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee mielenterveyden näin: "Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan." Mielenterveyttä  määrittelevät paljon myös normit ja säännöt, joissa tosin voi olla hieman kulttuurikohtaisia eroja. 
 
Jos mietitään esimerkiksi psykopatiaa, voidaan havaita, että sen piirteisiin kuuluu monia sellaisia osia, joita ihmiset eivät pidä normeina, tai jotka rikkovat sääntöjä, kuten rikosten tekeminen. Tällöin se voidaan lukea mielenterveyden häiriöksi tai tarkemmin ottaen, luonnehäiriöksi. Perimämme biologisin perustein emme voi tuhota "lajiamme" ja siksi jokin "lajillemme" haitallinen voidaan kokea normista poikkeavaksi ja siksi myös pahana asiana, kuten psykopatia. 
 
Kyynisyyttä taas ei nähdä niinkään mielenterveyden häiriönä, vaan pikemminkin luonteeseen liittyvänä piirteenä. Kyynisyys on siitä mielenkiintoinen piirre ihmisessä, että kukaan ei synny täysin kyynikkona. Kyynisyys syntyy surusta, jota henkilö on joutunut kokemaan pettymysten kautta. Jos surulliset tunteet jäävät käsittelmättä, voi ihminen kyynistyä ajan mittaan. Tässä on erään kirjoittajan näkökulma kyynisyydestä. 
 

Ei ole olemassa mitään tarkkaa määritelmää siitä, millainen luonteen tulee olla. Olet oikeassa, että kaikki mielenterveyden häiriöistä tai luonnehäiriöistä kärsivät ovat ihmisiä. Heilläkin voi olla sellaisia luonteenpiirteitä, jotka koetaan normien mukaan "oikeanlaisiksi". Psykopaatit ja sosiopaatit voidaan kuitenkin kokea tietynlaisena uhkana muille ihmisille, koska pääpiirteissään heidän luonteensa ja ajatusmaailmansa poikkeavat normeista ja säännöistä.

Hienoa, että olet harrastanut itsetutkiskelua ja testannut, onko sinulla narsismiin taipuvia luonteenpiirteitä. Vaikuttaa tosiaan siltä, että ainakin tuo mainitsemasi testi ei ollut kovin asiallinen. Kohtasitkin jo varmaan tähän narsismiin liittyvän sivuston, mutta linkitän sen varmuuden vuoksi vielä. Ja tietysti voi laajentaa hakua muihinkin kieliin, kuten taisitkin jo tehdä. Jos epäilet itselläsi narsismia tai jotakin luonne- tai mielenterveyden häiriötä, kannattaa käydä rohkeasti juttelemassa terveydenhoitajan, lääkärin tai psykologin kanssa. Myös Nuorten Mielenterveystalon kautta voi löytää apua. 
 
Perehdyin tuohon Albert Fishin elämäntarinaan. Kuinka itse löysit hänen tarinansa? Kerroit, että hän oli mielestäsi idiootti kertoessaan teoistaan. Onko mielestäsi väärin, että tunnustaa omat tekonsa? Voi olla, että Fish tunnusti tekonsa vain saadakseen seksuaalista mielihyvää, mutta vain hän itse tiesi omat motiivinsa. Näin jälkikäteen voi vain arvailla, mikä oli hänen syynsä toimia kuten hän toimi. Mielenkiintoista on miettiä, oliko tuolla hänen päähänsä saadulla iskulla merkitystä hänen käytökselleen tai luonteelleen. Voi myös pohtia, olisiko Fish nykyaikana elänyt paremman lapsuuden muualla kuin orpokodissa tai pystynyt toteuttamaan homoseksuaalisia ja sadomasokistisia piirteitään turvallisemmalla tavalla. 
 
Koska aihe kiehtoo sinua, voithan miettiä tulkintojesi näyttämistä esimerkiksi koulupsykologille tai psykologian opettajalle. Heidän kanssaan voit analysoida esimerkiksi eri teorioiden mukaan, mikä olisi todennäköisin syy Fishin teoille. Päätelmäsi voivat pitää paikkansa, mutta voit kokea keskustelun hedelmällisempänä, jos saat muitakin näkökantoja. Mielenkiintoista olisi varmasti myös miettiä, miten Fishiä hoidettaisiin, jos hän olisi psykologin vastaanotolla. Mietitkö, kuinka itse olisit käsitellyt tilannetta Fishin kanssa ja miten hänen tilannettaan olisi kannattanut hoitaa?
 
En ole ihan varma, olemmeko keskustelleet aiemmin. Neuvon sinua kuitenkin nyt samoin kuin ehkä aiemmin; eli kannattaa jutella eri alojen osaajien kanssa, jotta voisit haastaa itseäsi ja saada kunnon filosofisen keskustelun aikaan. 
 
Hedelmällisiä keskusteluhetkiä, toivoo Maija, sosionomi/seksuaalineuvoja -Nuortenelämä.fi

Tappaminen?

Miksi tappaminen koetaan niin hirveänä asiana? Ymmärrän syyn siihen miksi se on kielletty laissa mutta miksi se on erityisen vastenmielistä? Ei kukaan oikeasti halua kuolla mutta kaikki lopulta kuolevat. Tämähän on moraali kysymys, mutta en usko että kovin moni pelastaisi toisen ihmisen henkeä omansa sijasta vain moraalisen kannan perusteella. Tietenkin jos asiaan vaikuttaa rakkaus, ystävyys tai jokin muu ihmisille luonnonomainen tunne on asia aivan toisin. (Tosin ei aina) Jos tapat yhden tai toisen ihmisen niin miten se nyt oikeasti omaan elämääsi vaikuttaa? Tottakai ei minunkaan mielestäni ole mitään järkeä tappaa ihmisiä ellei siitä ole mitään hyötyä. Mutta tässä ei ole kyse moraalista vaan puhtaasta itsekkyydestä. Jos olisi kyse minun elämästäni niin tappaisin vaikka sata kertaisen määrän muita ihmisiä. Ihmisen heikkouksia ovat tunteet. Juuri näistä tunnusomaisista tunteista johtuvat suuret osat mielensairauksista kuten masennus. Myös positiiviset tunteet voivat olla elämän hidasteita. Positiivisten ja negatiivisten tunteiden raja on hiuksenhieno. Se voi mennä rikki pienessä hetkessä ja rakkaus voi yllättäen muuttua vihaksi. Jos minä saisin rahaa tai jonkinlaista muuta hyödyllistä kompensointia muiden ihmisten tappamisesta enkä joutuisi siitä minkäänlaisiin ongelmiin esimerkiksi valtion ja lain kanssa niin ottaisin ehdotuksen heti vastaan. En halua että minua ymmärretään väärin, sillä en ole suunnittelemassa kenenkään murhaamista. Jos joku haluaa tuomita minut mielipiteistäni niin ilo on minun puolellani. Pidän muiden ihmisten sortamisesta pala kerrallaan. Olen kai siinä mielessä hieman sadistinen tai pikemminkin monien ihmisten näkökulmasta psykopaattinen, mutta henkilökohtaisesti en omaa kiinnostusta mielenvikaisen ja mieleltään "selvän" ihmisen eroista. En pidä murhaa pahana. Aika yksinkertaista sinänsä.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei!

Kiitos kysymyksestäsi! Joskus on mielenkiintoista pohtia erilaisia filosofisia asioita ja ihmismielen koukeroita. Jokaisella ihmisellä on oma arvomaailmansa ja maailmankatsomuksensa. Kuten itsekin sanoit, opittu moraali ohjaa ihmisiä oikeaan ja väärään vaikeissa tilanteissa. On totta, että henkeä uhkaavassa tilanteessa ihminen pyrkii pelastamaan aina itsensä, mutta lukemattomia kertoja on todistettu, kuinka toisilleen täysin vieraatkin ihmiset ovat pyrkineet pelastamaan toisensa, vaikka oma henki olisi vaarassa. Ehkäpä ihmisellä on perimään kirjoitettu syvälle, että "lajitoverista" täytyy pitää huolta viimeiseen asti?

Kuten itsekin mainitsit, on tappaminen tai murhaaminen väärin ensisijaisesti lain takia. Eettisesti mietittynä on olemassa eri suuntauksia, jotka pyrkivät määrittelemään erilaisia moraalisia näkökulmia. Filosofi G.E. Mooren mukaan tappaminen on väärin, koska biologisin perustein emme voi tuhota omaa lajiamme. Hänen toisen suuntauksensa mukaan voidaan tutkia moraalia hengelliseltä kannalta. Tämän näkökulman mukaan tappaminen on väärin, koska on Jumalan tahto, ettei ihminen saa tappaa toista ihmistä. Ihmisiä ohjaavat omien mielipiteiden mukaan myös yhteiskunnassa vallitseva moraalinen ilmapiiri. Tätä ilmapiiriä voidaan ohjailla osittain laeilla ja siksi tappaminen koetaan vääräksi. 

Nuo mainitsemasi tunteet ohjaavat ihmisen toimintaa. Monella on kyky asettua toisen asemaan ja siksikin toisen satuttamista jollain tavalla pidetään yhteiskunnallisesti vääränä. Mikä saa sinut tuntemaan niin, että pidät tunteita ihmisten heikkona kohtana? Onko joku loukannut sinua pahasti elämäsi aikana ja olet joutunut kasvattamaan kovan kuoren itsellesi? On ikävää kuulla, että pidät ihmisten sortamisesta pala kerrallaan. Kauanko sinulla on ollut tällaisia ajatuksia? Oletko koskaan saanut mitään diagnoosia, joka auttaisi sinua ymmärtämään näitä tunteitasi? Olisi hyvä, jos puhuisit näistä ajatuksistasi jollekin läheisellesi, terveydenhoitajalle tai koulupsykologille. Myös Nuorten Mielenterveystalon kautta voit löytää tietoa. 

Koska varmaankin nautit älyllisistä keskusteluista, voisit jutella eri alojen osaajien ja esimerkiksi eri aineiden opettajien kanssa tuosta moraalikäsityksestä ja siitä, miten se ohjailee ihmisiä. Saisit aikaan varmasti mehukkaita keskusteluja.

Mukavia keskusteluhetkiä ja pohtimisen iloa! Ystävällisin terveisin Maija, sosionomi/seksuaalineuvoja -Nuortenelämä.fi

Ahdistaa!!! Apua

Moro!

Mulla on nyt alkanu ahdistaa (on kyllä koko ajan) tämä armeejan lähteminen. Kun suoraan sanottuna mua ei kiinnosta pätkän vertaa armeejan touhut ja en todellankaan ajo mennä sinne pilkattavaksi ja heittää aikaa hukkaan saatana.

Mulla on jopa käynyt mielessä se pahin mahdollinen mitä imiselle voi mieleen tulla, arvaatte varmaan mistä puhun. Mutta en missään nimessä ole itsetuhoinen mutta asia on kuitenkin käynyt mielessä.

Olen jostain lukenut että voi myös saada ns. pantarangaistuksen. Miten pitkä se aika on ja mitä se käytännössä tarkoittaa?

Toki mielessä on käynyt siviilin lähtö mutta ei sekään kiinnosta!! Miten sitten käy nykyselle työpaikkalleni jos pitää alkaa jotan vittun sivariakin tehdä?!!

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei,

kiitos kysymyksestäsi! Armeijaan lähteminen jännittää monia etukäteen. Toisinaan jännitys ja ahdistus menee ohi ja armeija voi olla hyvä kokemus. Täältä löydät muutamia näkökulmia asepalvelukseen tai sen vaihtoehtoihin: http://www.mll.fi/nuortennetti/koulu_ja_tyo/oikeudet-ja-velvollisuudet/asevelvollisuuden-suorittaminen/

Asepalvelukseen astumiselle on muutamia vaihtoehtoja, joita voisit harkita. Voit esimerkiksi anoa palveluksen aloittamisajankohdan muutosta, mikäli keksit siihen jonkun kelvollisen syyn. Löydät muutoslomakkeen täältä: http://puolustusvoimat.fi/asiointi/lomakkeet

Yksi vaihtoehto on suorittaa siviilipalvelus. Lisätietoa sivarista saat täältä: http://akl-web.fi/sivari/perustietoa Siviilipalveluspaikkoja voit hakea netistä. Tässä on yksi esimerkki: http://maailma.net/tyopaikat/siviilipalvelus_ja_harjoittelupaikat

Asepalveluksesta voi saada myös kokonaan vapautuksen terveydellisin perustein. Perusteet voivat olla joko fyysisiä tai psyykkisiä.Yleisiä psyykkisiä vapautusperusteita ovat erilaiset masennus-, ahdistus- ja sopeutumishäiriöt. Käytännössä yksinkertaisin tapa saada vapautus on hankkia lääkäriltä (joko terveyskeskuksesta tai yksityiseltä) vapautusta puoltava lausunto ja toimittaa se kutsunnoissa kutsuntalautakunnalle ja sen jälkeen armeijan aluetoimistolle. Aluetoimistojen yhteystiedot löydät täältä: http://puolustusvoimat.fi/aluetoimistot/asiakaspalvelu

Yksinkertaisinta on, jos pystyt toimittamaan lääkärinlausunnon jo kutsuntoihin ja saamaan vapautuksen siellä. Mikäli haet vapautusta siviilipalveluksesta, lääkärinlausunnossa on hyvä olla maininta, että puolletaan vapautusta myös sivarista (tai ainakin kaikesta asevelvollisuuteen sisältyvästä palveluksesta).

Yksi vaihtoehto on totaalikieltätyminen. Totaalikieltäytyjälle rangaistus annetaan vankeutena tai nykyään tavallisesti kotiarestina lain valvontarangaistuksesta mukaisesti.

Lisätietoa palveluksesta vapauttamisesta: http://akl-web.fi/aseistakieltaytyminen/Palveluksesta_vapauttaminen

Lisätietoa totaalikieltäytymisestä: http://akl-web.fi/totaali/perustietoa

Tiedät itse parhaiten mikä vaihtoehto sinulle sopii. Vaikka päätös tuntuu isolta, se koskee kuitenkin hyvin lyhyttä ajanjaksoa elämästäsi - eli päätitpä mitä tahansa, elämä jatkuu sen jälkeenkin!

Tsemppiä!

Terveisin, Suvi - Nuortenelämä.fi

Kannattaisi käydä lääkärin kanssa juttelemassa jos noin ahdistaa ja hakea joko lykkäystä tai vapautusta.


Miksi ihmiset unohtivat?

Miksi kaikki ihmiset ovat unohtaneet? Euroopan maat ovat liian turvallisia. Ihmiset ovat unohtaneet miltä oikea maailma tuntuu. Nykyään ihmiset eivät enää ajattele kuinka helposti kuka tahansa kuolee. Kuka tahansa voi tappaa kenet tahansa. Lait eivät estä ihmistä tekemästä mitään. Se jolla on voimaa hallitsee. Nuoret luulevat olevansa mahtavia ja pelottavia, mutta kun joku vetää aseen esiin niin juostaan ja kiljutaan. Kuka tahansa voi suorittaa vaikka massamurhan ja hänet laitetaan vain vankilaan. Nykyinen maailma on vain sekuntien päästä totaalisesta tuhosta. Kun ihmiset tajuavat miten helppoa on tehdä mitä huvittaa niin koko maailma matkaa kohti anarkiaa. "Tuo on laitonta" ja "Jäät tästä kiinni" tulevat olemaan turhimpia asioita mitä voi sanoa. Jos teet jotain joudut vankilaan. Entä sitten? Pääset pois ja teet saman uudestaan. Ja kun maat alkavat vihdoin käyttämään taas kuoleman tuomiota maailma astuu askeleen lähemmäs barbaarista helvettiä.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei,

kiitos viestistäsi! Pohdiskelet isoja kysymyksiä, jotka liittyvään hyvään ja pahaan. Kirjoitat, että kuka tahansa voi tappaa kenet tahansa, eivätkä lait estä sitä. Olet siinä mielessä oikeassa, että jos joku on päättänyt tehdä jotakin niin itsekästä kuin riistää toiselta ihmiseltä mahdollisuuden elämään, ei mikään laki sitä estä. Teosta saa kuitenkin rangaistuksen - joissain tapauksissa elinkautisen. Se ei tietenkään korvaa sitä tuskaa ja menetystä, jonka uhri ja hänen omaisensa joutuvat kokemaan. Lyhyemmätkin rangaistukset vaikuttavat silti tekijän elämään senkin jälkeen kun tuomio on kärsitty. On totta, että toisinaan rikoksia uusitaan, mutta ei suinkaan aina.

Oletko pohtinut asiaa niin päin, että minkä takia suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan koskaan tee rikoksia, vaikka rangaistukset ovatkin melko pieniä suhteessa tekoon? Läheskään kaikki eivät myöskään halua, että esimerkiksi henkirikoksen tehnyt voitaisiin tuomita kuolemaan. Miksi näin on? Voisiko se johtua siitä, että suurin osa ihmisistä ei halua satuttaa toista ihmistä ja riistä häneltä elämää, vaikka se olisikin mahdollista? Suurin osa ihmisistä välttää satuttamasta toista ihmisistä, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, että he pelkäisivät rangaistusta. Vaikka maailmassa onkin pahuutta, suurin osa ihmisistä tuntee rakkautta läheisiään kohtaan sekä empatiaa kanssaihmisiään kohtaan ja ymmärtää, että olemme yhdessä parempia kuin yksikseen. Moni filosofi on sitä mieltä, että ihminen on luonnostaan hyvä ja haluaa hyvää myös toisille. Toki on myös päinvastaisia näkemyksiä - niitä, joiden mukaan ihminen on luonnostaan paha ja sen vuoksi tarvitaan lakeja, jotka rankaisevat.

Miten itse näet itsesi tai vaikkapa perheesi? Huolehtivatko läheisesi sinusta siksi koska rakastavat sinua vai siksi, koska pelkäävät rangaistusta? Miksi sinä teet hyviä tekoja?

Sanot, että se jolla on voimaa hallitsee. Millaista voimaa tarkoitat? Tarkoitatko poliittista voimaa, aseellista voimaa, demokraattista voimaa, enemmistövoimaa, vähemmistövoimaa, lainvoimaa, fyysistä voimaa, taloudellista voimaa, sosiaalista voimaa, rakkauden voimaa vai mitä? Aika moni aseellista voimaa käyttävä on lopulta aina kukistettu käyttämällä vastavoimana jotakin sellaista, mikä on mahtavampaa kuin pelkkä aseellinen voima.

Tiedän, että toisinaan pahojen tekojen, kuten terrorismin kohtaaminen voi saada aikaan sen, että näkee maailman läpeensä pahana ja pelottavanakin paikkana. Silloin saattaa kyseenalaistaa sen, onko kukaan ihminen oikeasti hyvä. Maailma on kuitenkin sellainen millaiseksi sinä sen haluat tehdä. Jos joku toinen ihminen tekee pahaa, voithan sitä päättää olla se ihminen joka vastaa pahaan hyvällä. Voit päättää uskoa siihen, että lopulta hyvä kuitenkin voittaa ja osallistua itse rakentamaan sellaista yhteiskuntaa, joka kylvää ympärilleen hyvää. Voit päättää olla antamatta pelolle valtaa.

Jos tällaiset hyvään ja pahaan kytkeytyvät kysymykset kiinnostavat, kannattaa perehtyä kirjastossa esimerkiksi filosofiaa, psykologiaa, yhteiskuntatieteitä ja uskontotieteitä käsittelevään kirjallisuuteen. Huomaat, että samoja kysymyksiä on pohdittu tuhansien vuosien ajan - ja vastaukset eivät ole aivan niin yksinkertaisia kuin aluksi voi tuntua.

Terveisin, Suvi - Nuortenelämä.fi

Sivut