Täältä löydät Ihmissuhteet ja seurustelu -aiheeseen liittyvät kysymykset, kommentit ja vastaukset. Mikäli et löydä vastauksia mieltäsi askarruttavaan asiaan, pääset esittämään oman kysymyksen klikkaamalla Esitä kysymys -painiketta.

kyssäri

MITEN JAKANTUNUT PERSOONA NÄKYY ESKUSTELUISSA OON KIINNOSTUNUT POLITIIKASTA

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei politicsman!

Kiitos kysymyksestäsi. Jos henkilöllä on jakautunut persoona eli dissosiaatiohäiriö, hänen mielensä tavallaan jakautuu kahtia. Voi olla, että se ei näy keskustelussa millään tavalla. Voi olla, että se näkyy keskustelussa esimerkiksi jollakin näistä tavoista:

  • henkilöllä on vaikeuksia keskittyä
  • henkilö on hajamielinen
  • henkilöllä on vaikeuksia luottaa toiseen
  • henkilö on uupunut
  • henkilöllä on aistiharhoja

Oireita voi olla monenlaisia. Jokaisen häiriöstä kärsivän oireet ovat omanlaisensa. 

Lue lisää dissosiaatiohäiriöstä Mielenterveyden keskusliiton sivulta.

Terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Seurustelumahdollisuus?

Olen lievästi autistinen 22 vuotias mies, ja kysyn onkohan mitään mahdollisuutta löytää tyttöystävää, kun on vähän omanlainen? Lisäksi olen vain 170 cm, mikä varmasti vielä huonontaa mahdollisuuksia lisää.

Olin peruskoulussa ja ammattikoulussa tietysti aina näissä "nössö" porukoissa, missä ei tietysti muutkaan löytäneet tyttöystävää, vaikka olivat pidempiäkin suurimmaksi osaksi, eli näyttää aika huonolta. Lisäksi kaikki kovisten ja kiusaajien porukoissa olleet on pääosin löytänyt.

Ja miten ketään voi edes lähestyä, koska jos ei ole hyvän näköinen, niin kaikki pitää jo itsessään nolona, eikä asialle oikein kannata tehdä mitään, tai menee kaikki maine ja loppukin status? Ei oikein ole motivaatiota yrittää elämässä muutenkaan eteenpäin, kun rikoksilla ja valehtelulla pääsee eteenpäin ja tunnollisia kohdellaan kuin roskaa. Mistä voi tietää, mikä on esimerkiksi seksuaalista häirintää, kun raja vaihtelee sosiaalisen aseman ja ulkonäön mukaan tosi paljon? Tavallinen mies olisi jo syytteessä sellaisesta teosta mistä komealle vaan hymyillään.

Koulussa oli sellaistakin kiusaamista, että kun joku nössö vähän rikkoi sääntöjä, niin siitä heti kanneltiin, ja kuitenkaan kukaan ei uskaltanut kannella, jos kovat pojat niin teki. En toki kannusta sääntöjen rikkomiseen, vaikka nykyään on kaikenmaailman Elokapinatkin. Ja kumpi sitten loppupeleissä voitti? No tietty se jatkuvasti sääntöjä rikkova, mikä sai statusta ja tyttöystäviä! Rikkoo vain minun oikeustajun tällainen.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Kiitos yhteydenotostasi ja pahoittelut siitä, että vastauksessa meni näin pitkään.

Kerrot viestissäsi toiveestasi seurustelusuhteeseen sekä haasteista, joita koet olevan tyttöystävän löytymisen suhteen. Kerrot myös epäoikeudenmukaisuuden kokemuksestasi sen suhteen, että ketkä löytävät kumppanin ja ketkä eivät.

Ensinnäkin haluan sanoa, että tilanteesi ei ole tavaton. Moni ikäisesi kaipaa seurustelusuhdetta ja kokee vaikeaksi sen, ettei sellaista ole omalle kohdalle sattunut. Se, että sinulla ei ole ollut vielä seurustelusuhdetta, ei kerro siitä, ettei sinulla voisi olla seurustelusuhdetta. Seurustelusuhteen muodostumisessa tarvitaan jonkin verran puhdasta sattumaa, että kaksi henkilöä kiinnostuvat toisistaan, mutta toisaalta myös vuorovaikutustaitoja ja itsensä laittamista sellaisiin tilanteisiin, joissa voi tavata kiinnostavia ihmisiä.

Toiseksi tulkitsen viestistäsi, että et ajattele itsestäsi ainakaan ulkoisesti kovin positiivisella tavalla. Toisaalta tulkitsen myös, että koet olevasi tunnollinen ja kohtelet ihmisiä oikein. Viestistäsi nousee kuitenkin semmoinen tunne, että sinua suututtaa tämä tilanne, että toiset löytävät kumppanin, vaikka toimisivat elämässä kyseenalaisilla tavoilla, ja tytöt eivät kiinnostu tunnollisemmista ihmisistä.

On hyvä tunnistaa itsessä heränneet tunteet, ja pohtia sitten, että voisiko olla muitakin näkökulmia asiaan? Voit testata pohdintasi paikkaansa pitävyyttä esimerkiksi niin, että kun ulkoilet tai olet paikassa, jossa näet paljon ihmisiä ja pariskuntia, miltä he sinusta näyttävät tai vaikuttavat? Voin taata, että kun asiaa tarkkailee, niin tulet näkemään hyvin erinäköisiä ihmisiä, jotka syystä tai toisesta ovat kohdanneet toisensa ja päätyneet seurustelusuhteeseen. Ihmisillä on erilaiset mieltymykset niin ulkonäön kuin muiden ominaisuuksien suhteen, eikä pelkillä ulkoisilla ominaisuuksilla kovin pitkälle suhteissa pötkitä.

Nostat myös viestissäsi esille hyvin tärkeän kysymyksen liittyen seksuaaliseen häirintään, ja miten hankalaa välillä on hahmottaa sitä, mikä koetaan seksuaaliseksi häirinnäksi. On totta, että joiltain ihmisiltä siedetään sellaista käyttäytymistä, jota toisilta ei siedetä. Toisaalta on myös totta, että kun tilannetta tarkkailee sivusta, niin se ei välttämättä ole ihan sitä, miltä näyttää. Esimerkiksi moni tyttö voi vaieta kokeneensa toisen käytöksen seksuaaliseksi häirinnäksi, mutta pohtii asiaa jälkeenpäin ja saattaa olla siitä hyvinkin ahdistunut. On tosiasia, että suuri osa tytöistä on kokenut seksuaalista häirintää, mikä ilmenee esimerkiksi kouluterveyskyselytutkimuksen tuloksissa. Läheskään kaikkea seksuaalista häirintää ei välttämättä sanoiteta tai oteta puheeksi, ja itsensä puolustaminen voi olla vaikeaa. Se, että seksuaalista häirinnästä ei puhuta tai sitä ei sanoiteta, ei siis aina tarkoita sitä, ettei sitä ole ollut.

Ymmärrän myös, että seksuaalisen häirinnän rajat pohdituttavat sinua. On hienoa, että tunnistat, että sitä on ja sen tunnistaminen auttaa siinä, että osaa itse toimia oikein. On kuitenkin totta, että seksuaalisessa häirinnän ja seksuaalisen kiinnostuksen osoittaminen voivat välillä tuntua veteen piirretyltä viivalta eli raja on häilyvä. Lopulta kyse onkin aina kyseisestä tilanteesta ja ihmisistä, jotka siinä ovat. Meillä jokaisella on erilaisia ihmissuhteita, joissa pätevät erilaiset säännöt. Joku saa koskettaa meitä, toisen kosketus voi tuntua pahalta. Yksi saa kehua, kun toisen kehut ahdistavat. Yhden kanssa haluaa viestitellä tiivisti, kun toisen viestittely tuntuu ahdistavalta. Tämän takia myös seksuaalisen häirinnän kokemus vaihtelee tilannekohtaisesti ja ihmissuhteiden mukaan. Seksuaalista häirintää ja seksuaaliväkivaltaa tapahtuu myös seurustelusuhteissa eli seurustelusuhdekaan ei kerro siitä, että suhde olisi välttämättä turvallinen, mikäli osapuolet eivät kunnioita toistensa rajoja.

Mainitsin tuossa alussa, että seurustelusuhteen löytymiseen vaikuttavat vuorovaikutustaidot. Sama pätee kaikkiin ihmissuhteisiin ja myös esimerkiksi seksuaalisen häirinnän tunnistamiseen ja välttämiseen omassa toiminnassa. Vuorovaikutustaitoja voi harjoitella! Oletko vielä tutustunut autismin kirjon nuorille tarkoitettuun oppaaseen, joka käsittelee seksuaaliterveyttä ja suhdetaitoja? Ehdotan sinulle myös, että tulisit seksuaalineuvontachattiimme juttelemaan näistä aiheista, ja voimme myös paremmin pureutua siihen, miten jonkun mielenkiintoisen henkilön voisi tavata, ja miten tätä henkilöä voisi lähestyä. Voimme jutella tarkemmin myös tunteista, joita sinussa on herännyt, ja pohtia vaihtoehtoisia näkökulmia tilanteeseesi. Uskon, että tulevaisuus tuo sinulle vielä mitä hienompia juttuja kuten myös seurustelusuhteen, mutta se vaatii malttia, itsensä laittamista likoon sekä tunteiden käsittelyn ja vuorovaikutuksen harjoittelua. Tsemppiä sinulle tulevaan ja tervetuloa chattailemaan!

Ystävällisin terveisin,

Venni, seksuaalineuvoja, Väestöliitto

kysyttävvä

Hei.
Minä olen aika yksinäinen koulussa ja nuorisotiloilla ja haluaisin jutella jollekin, niin kelle voisin jutella? en haluaisi koulussa jutella opettajille, mutta jollekin muulle voisin jutella, mutta en tiedä kelle?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei, ja kiitos viestistäsi!

Kysyt viestissä, kenelle voisit jutella koulussa ja nuorisotalolla.

Koulussa on paljon ikätovereita, joille voit jutella. Jos omalta luokalta ei löydy sopivaa juttukaveria, voit miettiä juttukaverin etsimistä myös toiselta luokalta. Löytyisikö puheenaiheita vaikka yhteisistä kiinnostuksen kohteista tai mieluisimmasta kouluaineesta? Kouluissa on myös koulukuraattori, jolle voi välillä käydä juttelemassa. 

Nuorisotiloilla voit aina jutella ohjaajalle! Ohjaajat ovat nuorisotiloilla juuri teitä nuoria varten, ja heille saa tulla juttelemaan tai pyytää vaikka pelaamaan. Joskus nuoriso-ohjaajillakin on kiire, mutta yleensä juttutuokioille on hyvin aikaa. Nuorisotiloilla on myös muita nuoria, joita voit pyytää pelaamaan tai muuten vain kysellä kuulumisia. Monilla kunnilla on myös nykyisin käytössä nettinuokkarit. Voit löytää oman kuntasi nettinuokkarin kunnan nettisivuilta ja keskustella siellä myös anonyymisti nuoriso-ohjaajien ja muiden nuorten kanssa.

Jos koet olosi yksinäiseksi vapaa-ajalla, voit myös soittaa Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitämään lasten ja nuorten puhelimeen. Osoitteesta https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/  löydät lisätietoa tästä.

 

 

Mukavaa joulun odotusta toivottaa Lotta, nuoriso-ohjaaja :) 

kysyttävvä

Hei
mitä voisin tehdä jos tiedän, että joku kavereistani yrittää satuttaa itseään ja hän syyttää minua? minua on alkanut ahdistaa ja yksi henkilö ahdistelee minua koskettelemalla, ilman lupaani ja en uskalla kertoa vanhemmille.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi Kysyttävää!

Kerrot, että kaverisi yrittää satuttaa itseään ja syyttää sinua siitä. Tästä sinun kannattaisi ilmoittaa esimerkiksi kaverisi oppilaitoksen kuraattorille tai opettajalle.

Voit myös googlettaa oman kuntasi nuorisoaseman yhteystiedot ja olla sinne yhteydessä.
Nuorisoasemilla saattaa olla myös esim. Facebookissa mahdollisuus laittaa viestiä. Heille voit kertoa huolestasi ja he jatkavat kaverisi tilanteen selvittämistä ilman, että sinun nimeäsi mainitaan.
Muista, että sinä et ole vastuussa kenenkään elämästä. Sinun on tärkeä kunnioittaa omia rajojasi eikä suostua syyllistämiseen. Voit kertoa kaverillesi, että voit tukea avun hakemisessa mutta syypää sinä et toisen ihmisen itsetuhoisuuteen ole.

Toinen asia, mistä puhut, on kokemasi ahdistelu.
Kaikilla on ehdoton oikeus omaan koskemattomuuteensa ja olet tehnyt oikein, kun kerrot asiasta. Sinun ei missään tapauksessa tarvitse suostua sellaiseen, mistä et pidä.
Häirintä ja ahdistelu voi aiheuttaa häpeää ja syyllisyttä, mitkä ovat aivan luonnollisia tunteita.
Sinulla ei kuitenkaan ole mitään syytä hävetä tai kokea syyllisyyttä. Ihminen, joka koskee toista ilman lupaa, on tehnyt väärin ja hänen tulisi se tietää.
Jos pystyt yleensä puhumaan asioista vanhempieni kanssa niin kannustan kertomaan tästäkin. Onko sinulla muita turvalliseksi kokemiasi aikuisia lähipiirissäsi, joille voisit puhua?
Tässäkin tilanteessa se oman kuntasi nuorisoasema on myös avuksi. He osaavat sinut ohjata eteenpäin ja saat apua tilanteeseesi. Älä jää yksin ahdistuksesi ja murheidesi kanssa.

Olet rohkea, kun uskaltauduit ottamaan nämä asiat puheeksi. Sinulla on oikeus pyytää ja saada apua!

Terkuin, Nuoriso-ohjaaja Emmi

ujo

Hei
miten voisin saada ja tutustua muihin, kun olen ujo? Tuntuu että kaikki vihaa minua tällä paikkakunnalla.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moikka!

Pohdit sitä, miten voisit tutustua muihin ihmisiin kun olet ujo.
Uusiin ihmisiin tutustuminen voi olla jännittävää ja pelottavaakin.
Monesti kun sen ensimmäisen askeleen ottaa kohti uusia tilanteita, huomaa että joka askel sen jälkeen on aina pikkuisen helpompi.

Voit aluksi esimerkiksi tutustua lähimmän nuorisotilasi toimintaan.
Monilla on tällä hetkellä myös nettinuokkareita mm. Discordissa, joissa voit jutella ihan anonyymisti muiden kanssa ja ehkä sitä kautta uskaltautuisit käymään tilallakin?

Myös harrastustoimintojen kautta pääsee tutustumaan samanhenkisiin ihmisiin. Sitten on esimerksiksi www.kohdataan.fi -palvelu, jota voi testata.

Varmastikaan sinua ei kaikki paikkakunnallasi vihaa. Vaikka olisitkin ujompi kuin joku toinen, se ei tarkoita että olisit huonompi.
Meillä ihmisillä on erilaiset temperamentit ja olemme eri tavoin sosiaalisia. Lähde rohkeasti etsimään niitä sinulle sopivia keinoja tutustua muihin.

Muista, että olet arvokas ja tärkeä juuri sellaisena kuin olet!

Terkuin, nuoriso-ohjaaja Emmi

 

auttakaa mua!! mitä te tekisitte mun tilantees

siis mun äiti on iha samanlaine ku sun äiti, se käy päähän oikeesti siis jos kotona joku tekee jotai väärin nii se rupee larjuu ja huutaa tunteja SIIS IHA OIKEESTI TUNTEIJA se alkaa puhuu sen koko elämäst ja kaikist huonoist jutuist mitä me ollaan tehty (lapsellisii virheitä..) ja sitt se ottaa aina meijän läppärit pois ja kännykät ja ottaa netin pois, se on tyhmin ihminen mitä mä oon ikinä nähny. mitä järkee sä otat netin pois ja pöllit meijän läppärit ja kännykät. ei me voida tehä niil mitää jos ei oo nettii. se ei anna edes meille ikinä vapaata aikaa millekkään, me ei edes voida syödä mitä me halutaan ja jos joku menee keittiöön edes juomaan vettä se menee pois ja rupee karjumaan siitä ett joku meni sen vitun keittiöön ja se on jopa pistäny keittiöön lukko ja sama ku sääki, ei oo yhtään yksityisyyttä. sitt ku meen kouluu nii se menee pönkii mun kaikkii tavaroit mun huoneesta ja sitt se jopa ottaa mun vaatteet pois ja sanoo ett mä en voi pukee niit kouluu (en siis voi pukee hienoja vaatteita kouluun, mutt voin pukee hienoi vaatteit vaan jos meen senkaa jonnekki ulos) ja sitt se aina puhuu sen kavereist paskaa sen seläntakaa, siis mä en ymmärrä yhtää mitä sitä vaivaa se on oikeesti mielisairas, se on jopa työtön joka ei tee ikinä kotona mitää, on vaa sen vitun kännykän edes nenä kännykäs se ei ees nää miten koti on sen ympärillä niin roskanen ja likanen ja sitt mun pitää aina joka toinen päivä siivoo kotii kunnolla, ja se vaa istuu sohvass sen kännykän kans, vaik mull on koulu, mä käyn kouluss joka päivä ja lukiolaisell on aina niin paljon tehtävii ja esseitä ja koeviikkoja ja ne vaan tappaa sen ajattelemisesta ja sen lisäks kotii pitää aina hoitaa ku eräs ei tee mitää kotona ja sitt se sanoo ett jos et tykkää asuu tääl nii tuol on ovi ja siält sä voit lähtee pois, mä voisin lähtee pois jos saisin asunnon jostai, koska nyt mä en enää oikeesti jaksa sitä en jaksa asuu senkaa enää, oon monta kertaa miettiny matkustaa suomest pois ja lähtee kokonaa ulkomaille toiseen maaha mistä se ei voi ikinä löytää mua, mutt sitt tuli tää korona juttu ja kukaan ei saa matkustaa ja sitä ennen oon monta kertaa yrittäny tehä itsemurhaa mut sekää ei oo onnisutnu koska halusin elää ja en tehny sitä mitä se ite ois halunnu mut nyt mun ainoo toive on ett se kuolee, koska se ei ansaitse elää enää täss maapallos se sais tehä tappaa itee oikeesti, kukaan täss kodiss ei halu sitä enää, ei isä eikä neljä siskoo kaikki haluu sen pois täältä ikuisesti, mut se ei ees uskalla lähtee ite täält pois koska se ei tuu ikinä pärjää yksin, se on asunu suomess yli 20 vuotta ja ei osaa puhuu suomee ollenkaa ku vaa pari sanaa, kuka tyhmä ei osaa puhuu suomee ja on asunu suomess 20 vuotta, isä aina maksaa sen laskut ja mä aina sanon sille ett opi ite maksaa sun omat laskut mitä jos me ite kuollaan joku päivä, kuka sitt sua auttaa sitt se sanoo ett se menee sen velin luo ja sen veli on yht paska ku se, sen veli täyttää sen aivoi paskaa enemmän mitä sen aivois on jo, mää ja mun toinen sisko käydään pari kursseja iltalukiossa koska meijän toisess kouluss on vaikeeta päästä niistä läpi ja sen veli sanoo ett "emmä usko et ne opiskelee siäll, ehkä ne käy jossai muuall ku kouluss, kannattaa valvoo niit... ja emmä usko ett on kouluu tähä aikaa (meijän tunnit loppuss aina 19-21) illall" siis mitä vittuu oikeesti mitä se sen perset kutittaa millo me päästää koulusta vittu sen veli ei ollu puhunu sille yli 10 vuoteen ja nyt yhtäkkii sitä kiinnostaa mitä meijän elämäs pyörii... ja tänään se haluu meit pois suomest ja lopettaa kouluu koska se ei jaksa enää valvoo meitä. mitä vittuu?!?!? meijän iskä on 24/7 meijän kans ja kattoo meit, ostaa kodille koti ostokset, kaikki ruuat ja shampot ja muut jutut, ja menee koko ajan sairaalaa sen leikkauksen jälkee, tekee ittellee ruokaa kotona ku vaimo ei nouse sen sohvast tekemää sen miehell ruokaa.. kännykkä on tärkeempi tottakai ja sitt illal iskä tulee hakee meit ja sitt kello on jo sillon 22 yöll on isän rentoutumis aika, mut ei sitt ku isä haluu mennä nukkuu arvatkaa mitä se paska mummo sanoo isälle "jää sää tänne valvoo niit äläkä mee nukkuu, mä meen nukkuu nyt koska mua väsyttää" ja sitt se menee makaa sen sänkyy tunteija ja arvatkaa kenen kanss?? KÄNNYKÄN KANS TOTTAKAI!! ja kuten aina se aina unohtaa kaikkee hyvää mitä me kaikki ollaan tehny mut ei unohda yhtäkää huonoo juttuu. kuka ihminen tekis tollee omalle perheelle?? kuka? halun tietää oks meijän perhe ainoo tämmöne vai käyks muissaki perheiss tällast? miten tätä asiaa voi hoitaa? mitä mun tilall te tekisitte koska mä en enää jaksa, tänään se taas alko huuta ja karjuu tuntei ja mun kroppa tuntu iha heikolta yhtäkkii, tää sen huutaminen ja karjuminen ja kiroileminen alko vaikuttaa muhun psyykkisesti ja fyysisesti. mä vaan halun et joku tulee pyytää mun kättä ja pelastaa mut täst merest miss mä oon upponu ps. eilen se lähti mun pikkusiskonkaa lenkille ja mun sisko tuli kertoo mulle sen jälkee ett se puhuss kunnoll paskaa mun seläntakaa kaikkee, vaik mä en oo tehny sille mitää ja en oo nyt puhunu sille moneen päivään. mä oikeesti jäin eilen itee siit mitä mun sisko sano mulle, kenen oma mutsi puhuu paskaaa sen omast tytöstä?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Kiitos viestistäsi. Mari vastaa sinulle:

Hei helpme!

Hyvä, kun laitoit viestiä, ja kerroit tilanteestasi ja kärjistyneistä kotioloistasi.

Kysyit viestissäsi, onko muissakin perheissä vastaavaa ja miten asiaa voisi hoitaa. Kannustaisimme sinua olemaan yhteydessä mahdollisimman pian kaupunkisi sosiaalipäivystykseen. He ovat parhaimpia asiantuntijoita käymään asiaa läpi yhdessä sinun kanssasi, ja ovat olemassa juuri vastaavia tilanteita varten. Sinne voi ottaa yhteyttä mihin vuorokauden aikaan tahansa, ja saat heti tukea tilanteeseesi.

Heidän palvelustaan voit katsoa tämän linkin kautta videon ”Onko kotona kaikki hyvin?”.

Apua ja tukea on saatavilla, eikä tilanteessa tarvitse pärjätä yksin. Ole heihin mahdollisimman pian yhteydessä, niin voitte yhdessä miettiä, mitä asioille kannattaisi tehdä. Yhteystiedot löydät videon lopusta.

Mari
Tietopalveluohjaaja

Vaikuttaa siltä, että ota yhteyttä heti poliisille, rikosuhripäivystykseen, kunnan sosiaalihuoltoon, seurakuntaan tai sano turvalliselle aikuiselle tilanteestasi (koulussa kuraattori, psykologi, opettaja, muu sukulaisesi jonka tunnet, rikosuhripäivystys). Älä jaa yksin murehtimaan asioita.


Tämä ei kuulu asiaan, mutta älä myöskään lainaa tuntemattomille ihmisille käteistä, rahaa tilisiirtojen kautta vaikka uhattaisiin tehdä sinusta rikosilmoitus, vedottaisiin kuolemaan, uhkaan väkivallalla, ruoka ja lasku on maksamatta (Nigerialaiskirje), ei tosin kuulu asiaan, mutta älä tee sitä (nostorajat, maksut netissä 0, 1kk 0 jne) kortin kadottaminen ja kuolettaminen, tuhoaminen (saksilla, kadottaminen penkin väliin jne) on paras asia, apua on saatavilla ja älä usko tarinoihin ja kerro heti kun saat jotakin etämiellyttävää, soita vaikka poliisille niin se on parempi kuin ei mitään.


Kaveriporukka jättää ulkopuolelle

Aloitin tammikuussa opinnot ammattikorkeakoulussa. Löysin nopeasti tieni 5hlö porukkaan. Nyt syksyllä minua ei ole enää pyydetty mukaan yhteisiin tekemisiin, missä nämä 4 muuta ovat siis. Olen myös aiemmin heille sanonut miltä minusta tuntuu, mutta toiminta vaan jatkuu. Kuvittelin että 20+ ikäiset ihmiset osaisivat jo käyttäytyä eivätkä toimisi niin lapsellisesti. Lähinnä haluaisin tietää että mitä voisin vielä tehdä, että tilanne voisi korjaantua ennalleen. Toisen ystäväporukan etsiminen on hankalaa sillä monella on jo omat tiiviit suhteet.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei!

Ikävä kuulla, että ystäväsi eivät pyydä sinua mukaan yhteisiin juttuihin, ulkopuoliseksi jääminen ei ole koskaan mukavaa. On hyvin harmillista, että aikuiset ihmiset käyttäytyvät lapsellisesti. Ehkä voisit vielä koettaa puhua asiasta jollekin heistä ja kertoa miten sinä olet kokenut tilanteen ja mitä kaverit sinulle merkitsevät. Voisit myös itse järjestää kaveriporukallenne yhteistä tekemistä, vaikkapa lautapeli-iltoja, leffailtoja tai yhteisiä retkiä. Tällöin kavereiden voisi olla mahdollisesti helpompi lähteä mukaan, kun tekeminen on suunniteltu jo etukäteen.

Nyyti ry:n sivuilta voit kurkata vinkkejä uusien kaverien saamiseen.:)

Tsemppiä syksyyn!

Ystävällisin terveisin, Sini - Nuortenelämä.fi

Ihastuminen toiseen

Mitä sitä tekis jos on parisuhteessa ja on kiinnostunut toisesta

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi ja kiitos kysymyksestäsi!

Pohdit viestissäsi, mitä kannattaisi tehdä, jos on suhteessa, mutta ihastuu toiseen. Ihastuminen suhteen ulkopuoliseen ihmiseen on sinänsä hyvin tavallista eikä se ole merkki esimerkiksi luottamuksen pettämisestä. Ihastuessa toiseen on kuitenkin tärkeää miettiä tarkkaan, että mitä ihastumisen tunteille tekee.

Kun ihastuu suhteen ulkopuoliseen henkilöön, on hyvä erottaa toisistaan itse tunne, ja se, mitä tunteelle valitsee tehdä. Tunteet ovat sellaisia, että ne tulevat ja menevät, eikä niille välttämättä tarvitse tehdä mitään. Tällä en tarkoita vähätellä ihastumisen tunteen voimakkuutta, enkä sitä, miten se todella voi vaikuttaa siihen, miten esimerkiksi nykyisen suhteensa näkee. On kuitenkin hyvä huomioida myös se, että lähes jokaisessa seurustelusuhteessa tulee jossain vaiheessa vastaan tilanne, että ihastutaan suhteen ulkopuoliseen ihmiseen. Tällöin onkin syytä pysähtyä hetkeksi pohtimaan, että

- Mitä ihastumisen tunne itselle merkitsee? Kuinka tärkeältä tuo ihastuminen toiseen ihmiseen tuntuu?

- Millainen merkitys nykyisellä suhteella itselle on?

- Miten ihastumisen tunnetta kannattaa käsitellä nykyisessä suhteessa niin, ettei se loukkaa seurustelukumppania?

- Mitä itse haluaa ihastumisen tunteelle tehdä?

Joskus ihastuminen suhteen ulkopuoliseen ihmiseen voi johtaa eroon. Usein ero ei kuitenkaan johdu ulkopuolisista ihastuksista vaan ihan muista syistä, ja ihastumisen tunne menee ohi omalla painollaan. Ihastumisen tunteesta on myös mahdollista nauttia ilman, että tekee asialle yhtään mitään. On sinun valintasi, mitä päätät ihastuksen suhteen tehdä, ja miten sen teet. Kannattaa kuitenkin pohtia, että miten kunnioitat valinnoissasi niin omia kuin kumppanisi ja ihastuksesi tunteita. Niin kauan, kun olet seurustelusuhteessa, on tärkeää noudattaa yhteisiä suhteen pelisääntöjä. Sinulla on kuitenkin myös oikeus päättää suhde, mikäli se tuntuu sinusta oikealta vaihtoehdolta.

Meillä Nuorten Väestöliitolla oli syksyllä Mun Valinta-kampanja, jossa käsiteltiin myös suhteen ulkopuoliseen ihastumista. Kampanjan materiaaleihin pääset tutustumaan täällä.

Toivottavasti vastauksestani ja Mun valinta-kampanjan -materiaaleista on apua pohdinnoissasi!

Ystävällisin terveisin,

Venni, seksuaalineuvoja Väestöliitolta

Minua pidetään söpönä

Moi! Mua häiritsee että olen hyvin pieni kokoinen ja hoikka ja ihmiset pitävät minua söpönä pienenä hentona tyttösenä. Olen sanonut etten pidä siitä mutta he eivät kuuntele. Se on ärsyttävää koska käytän mustia vaatteita en mitään vaalenapunaisia. Jos sanon että älä sano minua pieneksi/söpöksi niin kaikki vaan on sillai oi söpöö kun uhkailet. En voi koolleni mitään olen noin 150cm ja hoikka. Ja olen 05/15

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Kiitos kysymyksestäsi. Sini vastaa:

Hei nimimerkki Tyttönen!

Kuten itsekin sanoit kokoonsa ei voi vaikuttaa. Ehkä voit vielä koettaa kertoa näille ihmisille miltä sinusta tuntuu, kun sinua sanotaan pieneksi ja söpöksi ja että toivoisit heidän kutsuvan sinua jotenkin muuten. Voit myös kertoa, että vaikka olet pieni, ei siitä tarvitse aina mainita.

Kannattaa muistaa, että pienikokoisuus ei tarkoita, että olisit heikko. Luultavasti ihmiset tarkoittavat hyvää sanoessaan sinua söpöksi ja pieneksi, joten ehkä voisit koettaa ottaa nämä kehuna tai antaa kommenttien vain mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, jos he eivät pyynnöistäsi huolimatta lopeta.

Ystävällisin terveisin, Sini - Nuortenelämä.fi

Vanhemmat eivät tue

Olen nyt juuri täyttänyt 18vuotta. Koen epätasa-arvoista kohtelua. Olen jo pitkään suurimmaksi osaksi joutunut maksamaan ja ostamaan välttämättömiä sekä "turhiakin" asioita. Kihlattuni on maksanut suurimman osan myös laskuistani sekä ruoan yms. Olen siis asunut puolivuotta korona aikana kihlattuni kanssa ja nyt kotona koulun takia. Vanhempani eivät ole oikein milloinkaan tukeneet minua ainakaan taloudellisesti. Jouduin autokoulunikin maksamaan ihan itse opintolainalla joka oli välttämätön hankkia. He ovat kuitenkin maksaneet siskoni ja nyt maksavat toisen siskoni mopokoulun. Aina sanotaan, että rahaa ei ole, mutta maksavat joskus jos isosiskoni (24) pyytää niin hänen laskujaan. Hän ei asu kotona ja on mielestäni töissä. Itse en ole päässyt töihin vielä ja lukion kolmannella hiukan hankalaa kun pitäisi keskittyä. Miten voisin keskustella vanhempieni kanssa tästä ?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Epätoivoa täynnä, 

Ymmärrän kokemuksesi epätasa-arvoisesta kohtelusta. Tähän kysymykseen on vaikea vastata tietämättä perheestänne. Mietitkin, miten voisit keskustella vanhempiesi kanssa aiheesta. Ehdottaisin, että puhuisit suoraan siitä, miltä sinusta tuntuu ja miten tämä vaikuttaa sinuun ja jaksamiseesi. Ehkä vanhemmillasi on joku perustelu, ehkä he eivät edes ole ajatelleet kohtelevansa sinua eri tavalla kuin muita.  

Voisit myös yrittää jutella siskojesi kanssa ja kysyä heiltä, miten he ovat tilanteen kokeneet. Ja ovatko vanhempasi maksaneet heidän laskujaan ja auto/mopokouluja.  

Tiedän että aihe on hankala ottaa puheeksi, mutta yritä kerätä rohkeutta ja kysyä ja puhua vanhempiesi kanssa suoraan ja kertoa oma mielipiteesi. 

Tsemppiä syksyyn ja lukioon!  

Terveisin, 

Nuorten Elämä Espoo 

Sivut