Täältä löydät Hyvinvointi ja terveys -aiheeseen liittyvät kysymykset, kommentit ja vastaukset. Mikäli et löydä vastauksia mieltäsi askarruttavaan asiaan, pääset esittämään oman kysymyksen klikkaamalla Esitä kysymys -painiketta.

Peniksen koko ja kivesten ja peniksen mittaaminen

Hei! olen 23-vuotias kuinka penis ja kivekset mitataan oikeaoppisesti ja onko penikseni normaalin kokoinen se on 1cm pitkä

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki 23-vuotias!

Kiitos kysymyksestäsi. Peniksen koko mietityttää monia muitakin nuoria ja nuoria aikuisia. Kaikki penikset ovat yksilöllisiä ja myös erilaisia kooltaan ja ulkonäöltään. Peniksen normaalia kokoa on hankala määrittää. Se on usein myös tarpeetonta. 

Huomioitavaa on, että penistä ja kiveksiä on mahdollista mitata monin eri tavoin. Ei siis ole olemassa yhtä tiettyä oikeaoppista mittaustapaa. Mittaustulokset vaihtelevat mittaustavan mukaan. Yleisimmin peniksen pituusmitta otetaan häpyluun alareunasta peniksen kärkeen. Ympärysmitta taas otetaan joko tyvestä tai keskivarresta. 

Kivekset voidaan mitata sekä pituussuunnassa että leveyssuunnassa. Kivesten mittaaminen voi kuitenkin olla vaikeaa ja kivesten koko vaihtelee paljon yksilöittäin. Mittausvälineenä voi käyttää esimerkiksi mittanauhaa. Mittaaminen voi onnistua myös viivottimella.

Sukuelinten koko ei tavallisesti vaikuta niiden normaaliin toimintaan kuten virtsaamiseen ja lisääntymiseen. Voit olla tyytyväinen sukuelimiisi, jos virtsaaminen, erektiot ja siemensyöksyt onnistuvat normaalisti. Jos näissä toiminnoissa on jotain ongelmaa, suosittelen olemaan yhteydessä terveydenhuoltoon. Ole rohkeasti yhteydessä esimerkiksi koulun, työterveyden tai terveysaseman terveydenhoitajaan, jos penikseen, kiveksiin tai muutoinkin omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyy pulmia tai huolta. 

 
Mukavaa syksyn jatkoa sinulle! 

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Sokerihimosta eroon?

Mun on vaikea hillitä sokerihimoa ja usein päädynkin syömään herkkuja useana päivänä viikossa. Yleensä kun ostan herkkuja, on ne noin 90% kerroista karkkipusseja. Karkkien hinta on noussut huomattavasti lyhyessä ajassa, joten tämä jatkuva sokerihimolle antautuminen alkaa myös tuntumaan kukkarossa. En silti ole mitenkään huomattavasti ylipainoinen, enkä ole huomannut mitään terveysongelmia vielä tähän mennessä. Suurimpana huolenaiheenani tällä hetkellä kuitenkin on tulevaisuudennäkymä tilanteestani, jos jatkan elämistä tällä tavalla. Miten siis voisin vähentää sokeri/herkkuhimoa?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Sokeriaaaaaa,

kerrot kysymyksessäsi, että sinulla on useita kertoja viikossa kova himo sokeriin/herkkuihin. Meillä ihmisillä on viisas keho, joka viestii meille monin tavoin monista asioista – ensisijaisen tärkeää olisikin pysähtyä miettimään, että miksi sinun tekee mieli sokeria ja herkkuja, mistä kehosi sinulle viestii?

Kyse voisi olla esimerkiksi energiavajeesta – usein voi käydä niin, että liian vähäinen syöminen päivän mittaan purkautuu erilaisina mielitekoina iltapäivän/illan aikana. Tätä pohtiessa on hyvä muistaa, että kaiken kokoiset kehot voivat olla nälissään ja viestiä siitä mieliteoilla – jos esimerkiksi jättää päivän mittaan aterioita väliin tai noudattaa jotakin tiukkaa tai turhan yksipuolista dieettiä se usein johtaa juurikin tällaisiin mieliteon hetkiin.

Vastaavasti kyse voisi olla myös mielihyvävajeesta - jos syystä tai toisesta tyydytämme nälkämme syömällä ruokaa, josta emme erityisemmin pidä, voi se aiheuttaa meille niin sanotun mielihyvävajeen. Tällöin syömämme ruoka ei tuottanutkaan odotettua mielihyvää (vaikka olisikin täyttänyt energiatarpeemme) jonka seurauksena alamme himoita ruokia, jotka tuottavat meille erityisen paljon mielihyvää (kuten esimerkiksi karkkia tai sokerisia herkkuja). Mielihyvävajeen kompensointi voi johtaa myös ylensyömiseen, erityisesti ollessamme stressaantuneita. Mielihyvävajeesta ja siihen liittyvästä syömisestä voit lukea lisää täältä (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Voisit myös pohtia, millaisia tunteita liittyy syömiseen tai makean himoa edeltäviin tilanteisiin? Voisiko herkkujen syöminen olla tapa, jolla on opetellut käsittelemään itselleen vaikeita tilanteita ja tunteita? Tällaista syömistä kutsutaan tunnesyömiseksi ja siitä voit lukea lisää esimerkiksi täältä (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Olipa syy mikä hyvänsä, sen tunnistaminen ja kohtaaminen on ensimmäinen askel asian ratkaisemiseksi. Toinen merkittävä seikka, johon voit vaikuttaa on oman ruokasuhteen tarkastelu. Terveellisessä ruokavaliossa on aina kyse kokonaisuudesta, johon kuuluu sisältyä monenlaisia ruokia – näin voidaankin ajatella, että kaikkia ruokia (myös karkkia ja herkkuja) on lähtökohtaisesti yhtäläinen lupa syödä, kuin muitakin ruokia. Usein jonkin tietyn ruoka- tai ravintoaineen kieltäminen tai rajaaminen nimenomaan altistaa sen ’himoitsemiselle’. Joustava suhtautuminen ruokaan ja ruoka-aineisiin puolestaan tukee kehon viestien kuuntelemista ja mahdollistaa näin tasapainoisen ja nautintoa tuottavan ruokasuhteen.  

Jos huomaat, että näiden ruoka- ja kehosuhteen asioiden äärelle pysähtyminen herättää sinussa ajatuksia tai kysymyksiä kannattaa kurkata Syömishäiriöliiton palvelutarjontaa (linkki avautuu uuteen välilehteen) ja ottaa rohkeasti yhteyttä.

Menneiden aikojen terveysvalistus

Olin sukulaisten luona ja selailin vanhoja kirjoja. Eräässä vajaat 100 vuotta sitten kirjoitetussa emännille suunnatussa tietokirjassa oli ohjeita perheen ravitsevaan ruokavalioon ym terveysjuttuihin sekä lastenhoitoon(ei ihme että lapsikuolleisuus oli korkeampi kuin nyt…). Niitä oli tosi huvittavaa lukea, koska nykymaailmassa osa ohjeista oli ihan järjetöntä puutaheinää ja jopa vaarallisia. Onko olemassa jotain nettisivua tai kirjastosta saatavaa kirjaa jossa olisi lisää menneiden aikojen hupsua terveysvalistusta?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Books!

Kiitos viestistäsi. Kannustan kysymään suoraan paikkakuntasi kirjastosta/kirjastoista kuvailemiasi kirjoja. Kirjaston työntekijät osaavat auttaa sinua asiassa parhaiten. Voi hyvin olla, että kirjastosta löytyy toivomasi kaltaisia teoksia.

Voit myös laittaa viestiä esimerkiksi paikkakuntasi tai asuinalueesi keskusteluryhmiin (esimerkiksi Facebookissa) ja kysellä, sattuuko joltakulta löytymään tällaisia vanhoja tietokirjoja.

En valitettavasti löytänyt mitään nettisivua, joka kokoaisi tällaisia menneiden aikojen terveysvalistussisältöjä. Duodecimin artikkeli ”Suomalaista terveys-, sairausaiheista sananparsistoa” (avautuu uuteen välilehteen) saattaisi kuitenkin kiinnostaa sinua, sillä siinä esitellään hupsuja terveys- ja sairausaiheisia sananparsia vuosien takaa.

Aurinkoisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Panadolin käyttöraja

Kuinka usein Panadolia(vahvuus 500mg) voi käyttää, mikä on suurin turvallinen kuukausiannos tms raja? Parasetamolin runsas käyttö voi käsittääkseni aiheuttaa pahoja maksaongelmia. Saan välillä päänsärkyä, yleensä kerran tai pari kuussa, se on luultavimmin lievää migreeniä. Otan silloin yhden 500mg Panadolin ja se riittää. Eli yleensä kuukaudessa otan 0–2 pilleriä. Jos satun saamaan koronan tms sairauden niin kuukausiannos voi nousta lähes 10 pilleriin, mutta tätä on vain noin kerran vuodessa. Onko tämä vielä ok lääkkeenkäyttöä?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei MilteiKivuton!

Kiitos viestistäsi Kysyttävää-palstalle. 500 mg Panadolin pakkausselosteessa ohjeistetaan lääkkeen käytöstä muun muassa seuraavaa:

  • Käytä tätä lääkettä juuri siten kuin tässä pakkausselosteessa on kuvattu tai kuin lääkäri tai apteekkihenkilökunta on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma.
  • Suositeltu annos on: Aikuisille 1–2 tablettia korkeintaan 3 kertaa vuorokaudessa. Suurin suositeltu vuorokausiannos aikuisille on 3 g (= 3000 mg) parasetamolia.
  • Tabletteja ei saa ottaa useammin kuin 4 tunnin välein. Älä ylitä annosteluohjetta. Käytä aina pienintä tehokasta annosta ja käytä sitä mahdollisimman lyhyen aikaa oireiden lievittämiseen.
  • Käänny lääkärin puoleen, ellei olosi parane kolmen päivän jälkeen tai se huononee.
  • Yli kolmen päivän yhtäjaksoiseen käyttöön vain lääkärin määräyksellä.
  • Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen.

Suosittelen käymään pakkausselosteen kokonaisuudessaan läpi, jotta tiedät, miten lääkettä ohjeistetaan käytettävän. Pakkausseloste löytyy lääkepakkauksesta sekä Lääkeinfo.fi-verkkopalvelusta (avautuu uuteen välilehteen). Jos lääkäri tai apteekkihenkilökunta on ohjeistanut sinua lääkkeen käyttöön jollakin tavalla, suosittelen kysymään heiltä tarkennuksia. Jos käytät lääkettä selosteen ohjeistusten mukaisesti tai siten, kuin lääkärissä tai apteekissa on sinua ohjeistettu, lääkkeenkäyttösi on ok.

Mukavaa syksyn jatkoa sinulle!

Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Ananaksesta suuoireita

Onko tuoreessa ananaksessa jotain ainetta joka aiheuttaa syöjälle suuhun, kieleen ja huuliin kirvelyä, kipua, kutinaa ja kihelmöintiä? Vai onko se joku allerginen reaktio?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Fruits!

Kiitos kysymyksestäsi. Olet ihan oikeilla jäljillä pohdinnoissasi. Ananaksessa on bromelaiini-entsyymiä, joka aiheuttaa suussa kirvelyä, kihelmöintiä ja muuta vastaavaa oiretta. Tämä ei ole vaarallista.

Ananakselle voi myös olla allerginen, jolloin oireet ovat yleensä vakavampia (esim. hengitysvaikeudet).

Syksyisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Asperger ja sosiaalisten tilanteiden pelko

Minulla on Aspergerin syndrooma. Voiko minulla olla myös sosiaalisten tilanteiden pelko, vai kuuluukohan kaikki siihen täsmäävät oireet Aspergeriin luonnostaan? Kun vissiin autisminkirjolaisille on yleisestikin sangen vaikea selviytyä sosiaalisista tilanteista… Mitä voisin tehdä tehdäkseni elämästäni helpompaa(tällä hetkellä haluaisin vain erakoitua kotiini kun tuntuu että ihmiskontaktit tai ihmisten joukossa liikkuminen ahdistaa liikaa, hoidan vain pakolliset asiat), kun aikuisille ei ole tarjolla minkäänlaista autismin kirjoon liittyvää kuntoutusta, ne on vain lapsille ja sain diagnoosin vasta täysi-ikäisenä?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei, kiitos kysymyksistäsi.

Viestisi ohjattiin vastattavaksi Autismiliiton Neuvontapalveluun.

Monelle autismikirjon ihmiselle sosiaaliset tilanteet ovat kovin kuormittavia. Sosiaalisissa tilanteissa joutuu tekemään kovasti työtä, jotta tulee ymmärretyksi ja tai ymmärtää ympäristöstä tulevan viestin. Tämä johtuu usein siitä, että autismiin kuuluu asioiden näkeminen yksityiskohtien kautta ja näistä yksityiskohdista hän rakentaa kokonaisuuksia. Autismikirjon piirteet näyttäytyvät usein itsellekin selkeimmin juuri vuorovaikutustilanteissa ja niiden kuormittavuudessa. Moni autismikirjon ihminen kokee vahvaa oikeudenmukaisuutta. Siksi valkoisten valheiden tai toisen mielen pahoittaminen tuntuu väärältä. Neurokirjon enemmistössä, pieni lapsi oppii tekemään itselle edukkaita valkoisia valheita jo hyvin varhaisessa vaiheessa, samaa kehitystä ei joillain autismikirjon lapsilla tapahdu. Se on osa vuorovaikutustaitoa.

Tyttöjen ja naisten autismikirjon piirteisiin on liitetty se, että he usein kompensoivat heikkouksia vahvuuksilla eli maskaavat. Kun autismikirjon ihminen riittävän monesti kuulee tai luulee toimivansa aina sosiaalisessa vuorovaikutuksessa väärin, laittaa se usein opettelemaan maskaamisen. Maskaaminen tarkoittaa omien autistisien piirteiden piilottamista, näyttelemällä neurotyypillistä.

Tässä hyvä blogikirjoitus sekä artikkeli aiheesta:

Kuntoutusta nuorelle aikuiselle

Oma väylä -kuntoutuksen tavoitteena on tukea nuorta arjessa, sosiaalisissa suhteissa, opinnoissa tai työelämässä. Kuntoutus lähtee nuoren vahvuuksien löytämisestä ja diagnoosia pyritään hyödyntämään positiivisten ominaisuuksien kautta. Tutustu Oma väylä kuntoutukseen Kela.fissä (avautuu uuteen välilehteen)

Psykoterapiassa on mahdollista harjoitella erilaisia keinoja ja menetelmiä, joiden avulla harjoitella itselleen sopivia ja riittäviä keinoja niin sosiaalisiin tilanteisiin kuin itsemyötätuntoon.

NUOTTI-valmennus on suunnattu 16–29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta elämänhallintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun. Valmennus on matalan kynnyksen tukea arkeen ja mukaan pääsee helposti Kelan kautta.

Aikuisten oma yhdistys www.asy.fi (avautuu uuteen välilehteen) järjestää todella monipuolista vertaistoimintaa. Vertaisryhmiä on myös verkossa ja osaan niistä voi osallistua nimimerkillä ja ilman kameraa. Joskus tietokone ja verkko välissä voi helpottaa sosiaalista vuorovaikutusta.

Meille voi myös Autismiliiton neuvontapalvellun olla yhteydessä, joko soittamalla ma-to klo 12–15 numeroon 050 467 3130 tai sähköpostilla neuvontapalvelu(at)autismiliitto.fi.

Neuvontapalvelutiimin puolesta
järjestösuunnittelija
Katriina Siiskonen

virtsaputken punoitus

olen 15v poika ja minulla on ollut ahdas esinahka koko ikäni. Nyt sain vedettyä sen tarpeeksi taakse ja näin kirkasta punoitusta terskan päässä eli virtsaputken suulla. Voiko tämä liittyä ahtaaseen esinahkaan ja eikai vaan ole syöpää. Mitä minun pitäisi tässä tilanteessa tehdä?

(Kysymys tullut Decibelistä. Kysymys ja vastaus näkyvät sekä Decibelin Kysy pois! -palstalla että Nuortenelämä.fi-palvelun Kysyttävää-palstalla.)

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei, ja kiitos kysymyksestä!

Hienoa kun uskalsit ottaa yhteyttä, sillä kyseessä on varmasti arka ja paljon huolta aiheuttava asia. Kyseessä tuskin on mikään vakava asia, mutta emme ole terveydenhuollon ammattilaisia, joten kannattaa käydä näyttämässä kohtaa terveydenhoitajalle tai lääkärille. Helpoiten tämä onnistuu varaamalla aika omalle terveysasemalle. Paikkakunnallasi ajanvaraus tapahtuu soittamalla lähimmän terveysaseman puhelinnumeroon. Soitettuasi numeroon sinulle tulee ilmoitus puhelinnumeron tallentumisesta, ja he soittavat sinulle toivottavasti saman päivän aikana takaisin. Mitä aiemmin aamulla soitat, sitä nopeammin saat luultavasti ajan. Kannattaa pitää puhelimessa äänet päällä niin kauan, kunnes he soittavat sinulle. Koska kyseessä on arka ja intiimi asia, kannattaa puhelimessa pyytää pääsyä mahdollisesti miespuoliselle lääkärille tai terveydenhoitajalle. Joudut myös puhelimessa kuvailemaan jonkun verran vaivaasi, jotta he osaavat ohjata sinut oikealle asiantuntijalle. Jos oireet tuntuvat pahenevan, kannattaa soittaa heti aamusta omalle terveysasemalle. Mikäli sinulle ei soiteta takaisin aamupäivän aikana, voit mennä suoraan terveysasemalle ilman ajanvarausta. Iltaisin klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin soita päivystysapuun numeroon 116 117, josta saat lisäohjeita. Puhelun soittaminen voi olla jännittävää, koska kyseessä on niin intiimi asia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tällaisetkin asiat ovat osa normaalia ihmiselämää. Terveydenhuollossa asia selvitetään kunnolla, ja saat sieltä hoito-ohjeet sekä mielenrauhan. Päivystyspuhelimeen vastaavat terveydenhoitajat kohtaavat työssään arkoja aiheita päivittäin, ja he ovat koulutettuja niiden kohtaamiseen. Alla on vielä paikkakuntasi terveysasemien ajanvarauspuhelinnumerot.

Espoonlahden, Ison Omenan, Kilon, Kivenlahden, Leppävaaran, Samarian tai Kalajärven ja Tapiolan terveysasemat: 09 816 34500 ma-pe klo 7-16

Piispanportin terveysasema: 09 816 220 10 ma-pe klo 7-16

Rohkeutta ja tsemppiä puhelun soittamiseen!

Kiisselin terveellisyys

Voiko kiisseli olla arkivälipala, vai lasketaanko se herkuksi jota tulisi syödä vain harvoin? Kumpi on terveellisempi, kiisseli jossa on pelkkää sokeroimatonta täysmehutyyppistä mehua(esim. voisin tykätä Valion 3 hedelmän mehusta eli rypäle-appelsiini-passion-mehu) ja perunajauhoja, vai peruskiisseli jossa on vettä, pakastemarjoja(yleensä mansikoita), sokeria ja perunajauhoja? Toisaalta lisätty sokeri on kaikkien mielestä pahasta, toisaalta hedelmäsokeristakin varoitellaan kovasti, toisaalta usein kielletään juomasta mitään mehuja&toitotetaan kokonaisten hedelmien/marjojen perään, toisaalta pakastus kai tuhoaa joitakin vitamiineja… Jos kokeilisin tehdä vaihteeksi kiisselin litran mehupurkillisesta, laitanko perunajauhoja saman verran kuin pakastemarjakiisseliin jossa on litra vettä(vaikuttaakohan jäisistä marjoista sulava neste marjakiisselin nestemäärään niin olennaisesti että mehukiisseliin ei tarvitse ihan yhtä paljon perunajauhoja?), ja onkohan mehukiisselin kanssa mitään väliä sotkeeko jauhon kylmään mehukattilalliseen ja sitten kiehauttaa sekoitellen, vai sotkeeko sen pieneen mehumukilliseen joka sekoitellaan kiehuvaan mehukattilalliseen?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei!

Kysymyksestäsi syntyy vaikutelma, että pohdit arjessasi paljon eri ruoka-aineiden ravintoarvoja ja niiden terveellisyyttä. Monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio arjessa on toki arvokas ja tavoiteltavakin asia, mutta sen tavoittelu jaottelemalla ruokia harvoin syötäviksi herkuiksi ja arkivälipaloiksi on riskialtista – yksi syömishäiriölle tyypillinen oireilun muoto on juurikin ruokien arvottaminen. Ruokia arvottamalla altistut syömisen sääntelylle syömishäiriön sanelemien sääntöjen mukaan.

Voidaankin ajatella, että yksittäisten ruoka-asioiden (ruokalajien, raaka-aineiden tmv.) arvottaminen terveelliseksi/epäterveelliseksi on poikkeuksetta kyseenalaista. Terveellisessä ruokavaliossa, kun on aina kyse kokonaisuudesta, johon kuuluu sisältyä monenlaisia ruokia – näin voidaankin ajatella, että kaikkia ruokia on lähtökohtaisesti yhtälainen lupa syödä. Ravitsemuksellisesti hyvään syömiseen riittävät useimmiten suuret linjat ja sisältöä tärkeämpää on se, kuinka joustavasti ja sallivasti ruokaan suhtaudutaan. Ruuasta saa nauttia, olipa sitten arki tai erityisempi hetki.

Suosittelen pysähtymään oman ajattelun äärelle – millainen on ruokasuhteesi tällä hetkellä? Minkälaiset ajatukset ohjaavat ja hallitsevat syömistäsi? Jos huomaat, että syömiseen tai ruokaan liittyvät ajatukset aiheuttavat ahdistusta, hallitsevat arkeasi enemmän kuin toivoisit tai muuten tuntuvat ei-toivotuilta, kannattaa asiaan ehdottomasti tarttua ja hakea apua. Lisää tietoa syömishäiriöistä ja syömishäiriötyyppisestä oireilusta löydät täältä (linkki aukeaa uuteen ikkunaan). Voit myös halutessasi esimerkiksi soittaa syömishäiriöliiton tukipuhelimeen (päivystys maanantaisin klo 9-15, lisätietoa täältä - linkki aukeaa uuteen ikkunaan) ja pohtia omaa tilannettasi.

Mitä kiisseliin tulee – jos se on sinulle mieluinen välipala, niin silloin se on juuri hyvä! Tekotapaa voit vaihdella sen mukaan, mikä kussakin hetkessä tuntuu itselle sopivimmalta. Kiisselin suurustamiseen löytyy hyviä vinkkejä esimerkiksi Peda-netin kotitalousosiosta, jossa kerrotaan erilaisista suurustustavoista. (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

Iloa syksyysi!

Sormien ”ihotikut”

Mitä tehdä kun sormenkynsieni reunoilla olevaan ihoon tulee vähän väliä semmoisia inhottavia ”ihotikkuja” joita tekisi mieli repiä irti? Välillä ne ovat kipeitä, joskus punoittavatkin(varsinkin jos olen sortunut repimään niitä). Muuten käteni ja kynteni ovat hyväkuntoiset ja rasvaan niitä päivittäin.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Kätöset!

Kiitos kysymyksestäsi. Vaikka ”ihotikkuja” tekisi mieli repiä, sitä ei suositella. Se voi repiä ihoa ikävästi ja aiheuttaa tulehduksen. Häiritsevän ”ihotikun” voi sen sijaan leikata nätisti pois kynsisaksilla.

Käsien rasvaus voi tosiaan ennalta ehkäistä ihon kuivumista ja kuivuneita ”ihotikkuja”. Halutessa voi kokeilla erilaisia rasvoja löytääkseen juuri omaan tilanteeseen hyvän rasvan. Esimerkiksi apteekin henkilökunnalta saa apua sopivan rasvan valintaan. Voit myös halutessasi kokeilla avuksi esimerkiksi kotitekoisia käsihoitoja.

Mukavaa syksyä sinulle!
Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Huonekasveja allergiselle?

Millaiset huonekasvit sopivat ihmiselle jolla on monenmoisia allergioita(mm. heinät, puut ja eläimet)? Kukista varmaan ainakin tulisi siitepölyä joka voisi aiheuttaa oireilua? Sopisivatkohan esim. kukattomat viherkasvit, kaktukset, tms? Vai olisiko parasta tyytyä hankkimaan pelkkiä tekokasveja?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Ruukkunen!

Kiitos kysymyksestäsi. Keskustelin asiasta Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n asiantuntijan kanssa ja hän kertoi, että suurin osa allergikoista voi hankkia erilaisia eläviä huonekasveja.

Lähtökohtaisesti lähestulkoon kaikki huonekasvit sopivat allergikoille. Allergikoille sopii erityisesti helposti puhdistettavat, isolehtiset huonekasvit. Turvallisia valintoja ovat esimerkiksi amazoninlilja, kaktukset, piileat, palmuvehka, anopinkieli, muorinkukka ja timanttiananas.

Jotkut tietyt huonekasvit voivat allergisoida herkemmin: Voimakkaantuoksuiset kukkivat kasvit saattavat aiheuttaa allergiaoireita. Esimerkiksi limoviikunaa pidetään allergisoivana ja traakkipuut sekä krysanteemi saattavat aiheuttaa oireita. Yleisesti ottaen myrkylliset kasvit voivat aiheuttaa joillekin allergiaoireita. Jos olet hankkimassa jotakin tiettyä huonekasvia, voit tarkistaa Myrkytystietokeskuksen sivuilta (avautuu uuteen välilehteen), onko se myrkyllinen. Toisaalta, vaikka kasvi olisi myrkyllinen, se ei automaattisesti tarkoita, että se aiheuttaisi oireita. (Selviää vain kokeilemalla.)

Lisää tietoa ja ohjeita aiheeseen liittyen löydät Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n sivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Eli huonekasvien hankinta on siis turvallista, vaikka olisi mainitsemiasi allergioita.

Mukavaa syksyä sinulle!

Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Sivut