Moi!
Olen 15 vuotias tyttö, ja minua on jo jonkin aikaa vaivannut ahdistuminen vieraiden ihmisten seurassa. Ahdistuksen takia en esimerkiksi pysty kulkemaan bussilla kouluun, sillä pelkään että joudun istumaan vieraan ihmisen viereen. Lisäksi pelkään kouluruokailua, mikäli en istu ruokalassa läheisimpien ystävieni kanssa. Minulla on vain kaksi ystävää, joiden seurassa en koe juuri lainkaan ahdistusta. Haluaisin tutustua uusiin ihmisiin, mutta en uskalla tehdä aloitetta keskusteluun tai laittaa heille snapchattiä, koska pelkään mitä he ajattelevat minusta. Tämän takia pystyn rentoutumaan ainoastaan perheeni ja näiden kahden ystäväni kanssa, koska tiedän, mitä he ajattelevat minusta, vaatteistani, käyttäytymisestäni ja muusta. Silti näidenkään ihmisten seurassa en koe pystyväni olla silti täysin oma itseni.

Se, mitä muut ajattelevat minusta, menee ajatuksissani aina omieni mielipiteideni ja ajatuksieni edelle. Esimerkiksi kotona perheeni kanssa ollessanikin mietin usein, mitä muut perheenjäseneni ajattelevat, jos pidän samoja housuja kahta päivää peräkkäin. Tai mitä he ylipäätään ajattelevat housuistani (jotka muuten ovat ihan normaalit harmaat collegehousut).

Tällä hetkellä suurin pelkoni on se, että olen hakenut kesätöitä, ja pelkään että kesätyöpaikasta soitetaan minulle. Tiedän, että en pysty vastaamaan tuohon puheluun, koska en uskalla soittaa edes omille isovanhemmilleni. Pelkään, että menetän kesätyöpaikkani tämän takia.

Heräsin omaan tilanteeseeni vasta, kun ahdistukseni alkoi vaikuttaa jo parhaan kaverini elämään ja valintoihin. Paras kaverini ei voi mennä koulun ruokalassa istumaan omien kavereidensa kanssa, koska pelkään heitä. En myöskään pysty menemään yksin syömään, koska minusta tuntuu että nämä ystäväni kaverit vaan tuojottavat minua ja ajattelevat ”ei tolla varmaan oo yhtään kaveria kun istuu tuolla yksin”. Tämä ahdistaa minua todella paljon.

Kävin pari kuukautta sitten kaverini pyynnöstä juttelemassa tilanteestani koulumme kuraattorin kanssa. Koen, että hän ei ymmärtänyt minua, ja hän käsitti paljon asioita väärin. Koin tämän käynnin myös hyvin pelottavaksi ja ahdistavaksi, koska koin kuraattorin päällekäyvänä. Hän myös oletti paljon vääriä asioita tilanteestani, joita en tietenkään ruvennut korjaamaan, koska tilanne ahdisti minua niin paljon. Lisäksi hän sanoi, ettei tilanteeni ole vakava tai minkäänlaista hoitoa vaativa, mikäli pystyn käymään koulussa. Uusi aika minulla on joskus tässä kuussa, ja se ahdistaa minua.

Ahdistuksen takia peruin omat rippijuhlani tulevalta kesältä, vaikka äiti olisi kovasti ne halunnut pitää. Pelkään monia sukulaisiani ja perhetuttuja, joten koen että en pysty olemaan ”päivän keskipisteenä” heidän kanssaan. Muutenkin yksi suurimmista peloistani on huomion keskipisteenä oleminen, joten kaikenlainen esitelmien pito koulussa on hyvin ahdistavaa ja pelottavaa. Pelko itsensä nolaamisesta on myös hyvin vahva.

En tiedä miten etenisin asian kanssa, vai etenenkö ollenkaan. Asiasta tietää vain kaksi kaveriani ja kuraattori. Minua kuitenkin ahdistaa, koska kaverini ovat ahdistuneet tilanteestani. Tämän vuoksi en enää uskalla jutella heille, koska en halua että he ovat huolissaan minusta.

Mietin, että kokeilisin kuukuppia. Tähän asti käyttänyt tamponia tai siteitä. Onko kuukuppi helppo käyttää tai onko se hyvä?

Olen 16 ja minulla on normaalia ikäisiäni isommat tissit. ”Normaali” kuppi ikäisilleni on joku a-d, mutta minulla on f-g. Ympärysmitta kuitenkin 60. Olen aina ollut hoikka tyttö, mutta yläasteen (7-8. luokalla) aikana tissit kasvoivat koko ajan. Onko normaalia, että minulla on luonnostaan noin isot rinnat?

Hei!

Oon nyt juuri täyttänyt 13 vuotta. Oon kutosluokalla. Mulla on tulossa terveystarkastus, ja haluaisin tietää, että mitä siellä tehdään.
Mua jännittää se vähän. Mua pelottaa, että siellä tehdään jotain sellaista, mikä sattuu. Haluaisin tietää kaiken, mitä siellä tehdään.

Terveisin
Ninni :)