Här hittar du frågor, kommentarer och svar som gäller Medborgarskap. Om du inte hittar svaret i dina frågor, kan du skicka din fråga genom Ställ egna frågor -knappen. Frågorna besvaras av ungdomsinformations- och rådgivnings handledare och olika sakkunniga. Din fråga besvaras inom fem arbetsdagar. Du kan lämna en fråga anonymt. Även andra läsare har möjlighet att lämna kommentarer på din fråga. Du kan också fråga privat, då syns inte frågan offentligt på spalten utan du får svar per e-post.

kyssäri

kysyin että mun pitäs yhteiskuntaopista kuten hän neuvoi mitä hän tarkotti sitten voin siirtyä yhteiskuntatieteisiin mitä hän tarkotti mulla ois autismin pirteitä ja hän puhui että mun aivot muotoutuu

kyssäri

miten autistin vahvuudet näkyy yhteiskunnassa oon lievästi kehitysvammainen miten hyvä oikeudentaju näkyy autismissa

Kommentoi
Näytä vastaukset

Hei politicsman!

Kiitos mielenkiintoisesta keskustelun avauksesta!

Jokainen autismikirjolla oleva ihminen on oma, ainutkertainen yksilönsä, jonka vahvuudet tulevat esille yhteiskunnan toimintaan osallistumisessa eri tavalla.

Jos ihmisen kiinnostuksen kohteet liittyvät yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, voi hän käydä keskustelua eri tavoin, esim. kirjoittamalla mielipidekirjoituksia kiinnostuksen kohteestaan. Tarkka ja perusteltu tieto auttaa päätöksentekijöitä harkittujen ja viisaiden päätösten tekemisessä. Kuka tahansa, myös autismikirjolla oleva ihminen voi myös itse hakeutua erilaisiin vaikuttamistilanteisiin, kuten luottamustoimiin järjestöissä tai asettua ehdolle kuntapolitiikassa. Tulevissa kuntavaaleissa voi vaikuttaa helposti myös esittämällä kysymyksiä ja mielipiteitä itselle tärkeistä asioista oman alueen ehdokkaille. Monissa kunnissa on myös erilaisia kansalaisraateja tai muita osallisuutta edistäviä foorumeita.

Yhteiskuntaan voi osallistua myös vaikkapa vapaaehtoistehtäviä tekemällä. Mielekäs ja itseä kiinnostava vapaaehtoistehtävä rikastuttaa sekä omaa arkea, että tuottaa hyvää mieltä lähiympäristöön. Vapaaehtoistehtäviä voi löytää erilaisista järjestöistä tai vaikka https://vapaaehtoistyo.fi/-sivuston kautta.

Osa autismikirjolla olevista ihmisistä haluaa edistää erityisesti autismikirjon ihmisten hyvään arkeen ja yhdenvertaiseen kohteluun liittyviä asioita tai kaipaa yhteyttä vertaisiin. Autismiliitto ja sen paikallisyhdistykset eri puolilla Suomea tarjoavat tähän hyvän mahdollisuuden. Autismiliiton neuvontapalvelusta voit saada myös tarkempia vastauksia ja keskustelukumppanin autismikirjoon liittyvissä kysymyksissä: https://www.autismiliitto.fi/toimintaa_ja_tukea/neuvontapalvelu.

Toinen kysymyksesi liittyi autismiin ja hyvään oikeudentajuun. Se voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että arvostaa ja haluaa noudattaa tarkasti yhteiskunnan sääntöjä ja lakeja, oppilaitoksen järjestyssääntöjä tai omien läheisten kanssa sovittuja arjen sääntöjä. Hyvä oikeudentajusta on hyödyllinen asia. Joskus kuitenkin eri tahojen asettamissa säännöissä on ristiriitaisuutta, mikä voi aiheuttaa pulmia päätöksenteossa; miten toimia oikein sääntöjen valossa. Näissä tilanteissa tarvitaan joustavuutta ja harkintaa, sekä asioiden katsomista kaikkien osapuolten näkökulmista.
Terveisin Nuortenelämä Piia

kyssäri

mun maailmankuva on että joka asiaa voi nähä mahollisuutena eli mahollisuksien kautta esim jos ei ois ydinvoimaa ei ois järjestöjä jotka valvoo sen käyttötapoja eikä sen alan firmojamiten ymmärsit

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi politicsman!

En valitettavasti ymmärrä ihan täysin, millaista tietoa tai neuvontaa haluat.

Ymmärsin niin, että maailmankuvaasi kuuluu nähdä asiat mahdollisuuksien kautta. Vaikuttaa siltä, että suhtaudut asioihin yleisesti ottaen positiivisesti. :)

Ymmärsin myös, että sinun mielestäsi ydinvoima on puutteellinen. Mielestäsi tieteen avulla voidaan kuitenkin korjata sen puutteet.

Kirjoita ihmeessä uusi kysymys, jos en osannut vastata kysymykseesi riittävän hyvin.

Mukavaa viikonloppua sinulle!

Terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

tarkotin musta ydinvoima on puuttellinen mutta mahollisuus tieteellä voidaan korjataan sen puutteet


kyssäri

miten lievästi kehitysvammainen voi oppia valtio oppia oon kiinnostunut politikkasta eräs neuvoi aloittamaan yhteiskuntaopista oon lievästi kehitysvammainen mun koulussa oli mukautettu opetus

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei youtubepoliitikko!

 

Vastaavanlaiseen kysymykseen on annettu jo aiemmin vastaus täällä nuortenelämä.fi sivulla. Löydät vastauksen helpoiten täältä.

 

Tässä vielä aiemman vastauksen pääpointit:

 

En löytänyt suoraan kehitysvammaisille tarkoitettuja kursseja, mutta moni oppilaitos järjestää kursseja tai tutkintoja valtio-oppiin ja valtiotieteisiin. Suoraan Opintopolun hakutuloksiin pääset tästä.

Myös jotkin kansalaisopistot järjestävät kursseja tai opintolinjoja aiheesta. Pääset tutustumaan kansalaisopistojen tarjontaan tästä.

Voit myös tutustua itsenäisesti aiheeseen esim. hakemalla tietoa erilaisilta sivustoilta, osallistumalla keskustelufoorumeihin, lukemalla kirjoja tai katsomalla valtio-oppiin liittyviä videoita.

 

Jos epäilet itselläsi autismia, niin asiaa voi lähteä selvittämään ihmisen iästä ja elämäntilanteesta riippuen kouluterveydenhuollon, oppilasterveydenhuollon, työterveyshuollon tai aina myös julkisen terveydenhuollon kautta. Yleislääkäri voi tehdä lähetteen erikoissairaanhoidon puolelle, jossa moniammatillinen työryhmä tekee tutkimukset ja erikoislääkärin johdolla arvioi kriteeristön täyttymistä. Tutkimuksen tulokset voivat tuoda sinulle varmuuden asiasta ja tuoda myös helpotusta arkeen käytännön tasolla.

 

Toivottavasti tästä oli sinulle apua!

-Po1nt koordinaattori Asta / Po1nt

ps mulla ehkä ois autismi pirteitä muttei diagnoosia


kyssäri

miten kehitysvammainen voi oppia valtio oppia ja valtiotieteitä ps mun koulussa ei ollu yhteiskuntaoppia oon kiinnostunut politiikasta mulla ei oo autismia mutta sn piirteitä mm tiedonhalu mielipide ideastani https://www.nuortenideat.fi/fi/ideat/2533/

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei youtubepoliitikko

Kysyit, miten kehitysvammainen voi oppia valtio-oppia ja valtiotieteitä.

 

En löytänyt suoraan kehitysvammaisille tarkoitettuja kursseja, mutta moni oppilaitos järjestää kursseja tai tutkintoja valtio-oppiin ja valtiotieteisiin. Löydät kaikki tarjolla olevat opinnot opintopolusta. Suoraan hakutuloksiin pääset tästä. Voit opintopolusta katsoa, järjestäisikö joku lähellä oleva oppilaitos kursseja valtio-opisto ja valtiotieteistä, johon voisit hakea opiskelijaksi. Opintopolusta näkyy myös tarkemmin opintojen sisältö ja vaatimukset.

 

Myös jotkin kansalaisopistot järjestävät kursseja tai opintolinjoja aiheesta. Pääset tutustumaan kansalaisopistojen tarjontaan tästä.

 

Voit myös tutustua itsenäisesti aiheeseen esim. hakemalla tietoa erilaisilta sivustoilta, osallistumalla keskustelufoorumeihin, lukemalla kirjoja tai katsomalla valtio-oppiin liittyviä videoita.

 

Valtiotieteellisen tiedekunnan sivustosta voi myös olla hyötyä sinulle.

 

Eri teoksia aiheeseen liittyen löydät täältä.

 

Toivottavasti tästä oli sinulle apua!

-Po1nt koordinaattori Asta / Po1nt

kyssäri

väittely sjiasta pitäs käydä hedelmällistä keskustelua politiikasta https://blogit.kaleva.fi/massisen-kone/2018/09/10/vaitella-vai-keskustella/
tota tarkotin että miksei väittelyn sjiasta voitas vaan keskustella

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei politicsman.

 

Pohdit miksei väittelyn sijasta voitaisi keskustella asioista.

 

Listasin alle väittelyn ja keskustelun eroja, joka voi auttaa vielä tarkemmin niiden eroavaisuuksien hahmottamisessa ja asian pohtimisessa.

 

Väittely tai debatti on formaali, interaktiivinen argumentointimenetelmä. Väittelyä voisi myös kuvailla sanalliseksi kiistaksi. Käytännössä siis väittelyssä esitetään argumentteja, eli perusteltuja väitteitä tai mielipiteitä jostain asiasta.

Yleensä väittelyihin valmistaudutaan etukäteen keräämällä materiaalia, joka edesauttaa oman asian ilmaisemista. Menestyksekäs väittely perustuu väittelijän omakohtaiseen tietämykseen, jonka varassa hän pystyy esittämään ja perustelemaan mielipiteensä. Väittely on tehokas tapa edistää tietojen omaksumista, omakohtaistumista ja käyttämistä. Väittely noudattaa tiettyjä väittelyyn laadittuja sääntöjä ja sääntöjen mahdollista rikkomista seurataan ja niihin voidaan puuttua.

Väittelyn periaatteet

  1. Tuloksiin päästään todistusaineiston perusteellisen tutkimuksen avulla. Olennaista on kriittisyys ja loogisuus.
  2. Hyvä väittelijä ei ole kansankiihottaja tai populisti vaan tutkija, joka etsii totuutta ja perustaa väitteensä tutkimuksiin ja kiistattomiin tosiasiohin.
  3. Väittelyn aihepiiri voidaan valita vapaasti, mutta sen alueelta rajataan jokin tarkka ja yksiselitteinen väite, johon on helppo esittää myös vastaväitteitä.
  4. Kukaan ei ole väittelijä vielä silloin, kun puhuu tai kirjoittaa asiasta, vaan vasta kun osaa jämäkästi perustella mielipiteensä argumentein.
  5. Loogisuuden ohella ovat tärkeitä persoonalliset ja emotionaaliset tekijät.
  6. Väittelijän tyylin ja esityksen tule olla selkeä ja kiehtova. Väittelijällä pitää olla myös kyky vedota kuulijoihin.

Väittelyyn valitaan ensin osapuolet eli väittelijä ja vastaväittäjä. Väittelytilaisuudessa pitää olla myös puheenjohtaja, joka alkusanoin johdattaa osapuolet väittelyyn ja tarvittaessa pystyy keskeyttämään väittelyn, mikäli väittelyssä mennään aiheen ulkopuolelle tai epäasiallisuuksiin.

 

Väittelyyn kuuluu myös argumentointi. Argumentti on yksittäinen lausuma tai väite, jota väittelijä kannattaa ja johon vastaväittäjällä on yleensä vasta-argumentti tai toinen argumentti, jolla vastaväittäjä pyrkii kumoamaan väittäjän argumentin. Argumentilla on aina selvä tavoite. Kun argumenttia laaditaan, tulee seuraavia asioita ottaa huomioon:

  • mitä itse asiassa väitetään
  • millä perusteella niin voi väittää
  • mistä väitteelle löytyy tukea (teoria, dokumentit, auktoriteetit, yleiset periaatteet)
  • mitkä perustelut ovat vahvempia kuin toiset
  • mitkä perustelut ovat uskottavia
  • missä kohdin omissa perusteluissa on aukkoja (ennakoi mahdolliset takaiskut ja vastaväitteet, varaudu puolustamaan).

 

Väittelyn muotoja ovat mm. traditionaalinen väittely, ristikuulustelu tai parlamentaarinen väittely.

 

 

Keskustelu puolestaan on ihmisten keskinäistä kommunikointia ja ajatustenvaihtoa eri viestinnän keinoilla. Keskustelun vuorovaikutteisuus perustuu siihen, että osapuolet tuovat esiin uusia asioita vastaukseksi aiemmin sanottuun. Keskustelu on useimmiten kahden ihmisen välistä vapaata vuoropuhelua, jossa sen osapuolet vaihtavat ajatuksiaan kuuntelemalla toisen osapuolen ajatuksia, kyselemällä ja vastaamalla. Keskustelussa toinen osapuoli voi yrittää vaikuttaa omalla arvomaailmallaan tai mielipiteillään toiseen osapuoleen.

Keskustelu on vapaamuotoista (harvoin kurinalaista) ja se voi edetä milloin mihinkin suuntaan, mihin keskustelijat haluavat keskustelua viedä. Keskustelu voi siis karata myös itse aiheen ulkopuolelle, tai toinen keskustelija voi ottaa enemmän aikaa omalla puheellaan kuin toinen. Keskustelu keskittyy muuhunkin kuin vastakkainasetteluun. Keskustelun ollessa vapaampaa, saattaa toinen osapuoli myös syyllistyä esim. toisen päälle puhumiseen tai puhua asioista ilman tosiperustaa.

 

Keskustelussa ja väittelyssä on siis eroavaisuuksia.

Väittely on todennäköisesti hyödyllinen tapa tuoda omia argumentteja esille silloin, kun halutaan tuoda oma kanta esille faktoihin perustuen, ja pysyä tietyssä aiheessa. Väittely takaa molemmille osapuolille oman ajan, jossa perustella kantaansa keskeytyksettä, ja jossa haastaa toista osapuolta kurin ja sääntöjen hallitessa tilannetta. Väittelyssä vedotaan myös selkeästi kuulijoihin, ja heille pyritään perustelemaan, miksi oma asia olisi parempi tai tärkeämpi kuin toisen asia. Keskustelu taas on rennompi ja vapaampi tilaisuus ilmaista omia kokemuksia ja mielipiteitä, eikä se välttämättä vetoa suoraan kuulijoihin.

 

Kummallekin tavalla on varmasti oma paikkansa ja tilansa, riippuen siitä, mihin pyritään ja mikä palvelee mitäkin tilannetta parhaiten. Joissain tilanteissa kurinalainen väittely voi olla hyvä menettelytapa tuoda kummankin osapuolen asiat esille tasapuolisesti sääntöjä noudattaen, joissakin tilanteissa keskustelu voi olla parempi vaihtoehto.

 

Tsemppiä pohtimiseen!

 

- Po1nt koordinaattori Asta / Po1nt

 

kyssäri

luitteko kommentit tossa pettymys demokratiaan kommentin sekä uusi näkökulma kyssärin kommentin

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei!

Ylläpito lukee aina kaikki kommentit ennen niiden julkaisua. Olemme siis lukeneet kommenttisi. :) Kaikkiin Kysyttävää-palstan kysymyksiin vastataan viiden arkipäivän sisällä. Sekä kysymyksiin että kommentteihin voi joutua odottamaan vastausta muutamia päiviä. Vastaamme kuitenkin aina mahdollisimman pian.

Mukavaa syksyä! :)

Terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Nostaako perunat ihmisarvoa

Nostaako perunat ihmisarvoa?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Moi, kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi! Sini vastaa:

Heippa!

Perunat eivät sinällään liity ihmisarvoon millään tapaa, mutta niillä voi toki nostaa hyvinvointia syömällä niitä. Peruna on terveellistä ja siinä on muun muassa kaliumia ja C-vitamiinia.

Ihmisarvo tarkoittaa jokaisella ihmisellä olevaa pysyvää ja yhtäläistä arvoa, jokainen on arvokas omana itsenään. Ihmisarvoon ei vaikuta esimerkiksi ulkonäkö, kansallisuus, sukupuoli, ihonväri tai yhteiskunnallinen asema.

Ystävällisin terveisin, Sini – Nuortenelämä.fi

kyssäri

mun tuttu tarkoitti miksi väittelyn sjiasta vaoitas vaan keskustella argumentoinin sjiaan pyrittäisiin yhteisymmärrykseen ja vuoropuheeluun kun me yritetään näyttää oma näkemys paremmaksi tulee vasttakkainasettelya pyritään dialogiin esim jos me keskusteltaisiin leffasta mikä jakaa mielipiteitä sovittaisiin että ollaan eri mieltä mutta kumpikaan ei muuta omaa näkökantaa dialogiaa onko keskustelu väittelyn ja keskustelun eroista uus asia en löydä artikkeliasiitä mun tutusta väittely el iargumentointi ei oo keskustelua vaan dialogi

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei! 

Kiitos viestistäsi politicsman! 

Tuttusi kysyy, miksi väittelyn sijasta ei voitaisi vain keskustella – argumentoinnin sijaan pyrittäisiin yhteysymmärrykseen ja vuoropuheluun. 

Väittelyn tarkoituksena on siis todistaa oma kanta oikeaksi tai paremmaksi ja osoittaa toisen kanta vääräksi tai huonommaksi. Dialogissa sen sijaan kyse ei ole oikeassa olemisesta tai voittamisesta. Dialogin tarkoitus on esimerkiksi ymmärtää toisten näkemyksiä paremmin ja kunnioittaa erilaisia näkökulmia.  

Tuttusi tapa keskustella esimerkiksi leffasta kuulostaa hyvältä ja reilultaEn näe syytä, miksi siitä ei voitaisi keskustella sillä tavoin yhteisymmärryksessä ja sopia, että kumpikin on eri mieltä, mutta se ei haittaa. Kukin voi halutessaan olla väittelemättä ja keskustella esimerkiksi leffasta ilman, että yrittää saada toisen muuttamaan mielipidettään. 

Kysyt myös, onko keskustelu väittelyn ja keskustelun eroista uusi asia, koska et löydä aiheesta artikkelia. Asia ei itseasiassa ole uusi juttu. Tässä yksi löytämäni Sitran artikkeli aiheesta. Saat siitä tietoa, mitä dialogi on, mitä se ei ole ja miten se eroaa väittelystä ja miten dialogi onnistuu. 

Hyvää viikonloppua! :)

Terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

tarkotin että kun yritetään todistaa toisen kanta vääräksi tulee vastakkainasettelua keskustelussa taas yritetään ymmärtää eri näkykulmia https://www.sitra.fi/artikkelit/mika-tekee-dialogin-dialogisen-vuorovaik... musta väittely ei ole keskustelua


Hei. Yleisen käsityksen mukaan keskustelu on kommunikointia ja ajatustenvaihtoa ihmisten välillä. Keskustelua on olemassa monenlaista. Väittely on yksi keskustelun muodoista. Myös dialogi on yksi keskustelun muodoista. 

T. Riina 

kyssäri

ette vastaanneet kommenttiin demokratiaa kohtaan jutussa ja siinä salaliittoteoria kysymyksen kommenttiin ps mä tykkään keskustella politiikasta ilman väittelyä eräs sanoi että keskustelen ilman sen suurempaa argumentointia eli tiedottava keskusteluosan mielestä ei voi keskustella ilman väittelyä onko mun keskustelu metodille mitään käsitettä siis tyylille ei ideologialle

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei youtubepolitikko! 

Kiitos kysymyksestäsi. Olemme vastanneet kommenttiisi demokratia-aiheisessa kysymyksessäsi. :)

Haluat siis tietää, onko keskustelumetodillesi tai keskustelutyylillesi olemassa käsitettä. Kertoisitko vielä tarkemmin tästä metodistasi tai tyylistäsi keskustella? Voit tarkentaa asiaa kommenttiosiossa. :)

Kivaa viikonloppua!  

Terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi 

tuttuni kertoi että keskustelen politikkaa ilman sen suurempaa argumentointia


Hei. En löytänyt tietoa siitä, että keskustelulle politiikasta ilman argumentointia olisi olemassa oma termi. 

T: Riina 

Sivut