Här hittar du frågor, kommentarer och svar som gäller Hälsa och Välmående. Om du inte hittar svaret i dina frågor, kan du skicka din fråga genom Ställ egna frågor -knappen. Frågorna besvaras av ungdomsinformations- och rådgivnings handledare och olika sakkunniga. Din fråga besvaras inom fem arbetsdagar. Du kan lämna en fråga anonymt. Även andra läsare har möjlighet att lämna kommentarer på din fråga. Du kan också fråga privat, då syns inte frågan offentligt på spalten utan du får svar per e-post.
Olen 28v mies. Mistä voi johtua, että esinahka ei meinaa enää pysyä ollenkaan terskan päällä? Ennen vain välillä esinahka on lipsahtanut itsestää terskan taakse, kun penis on löysänä. Mutta olen aina vetänyt sen takaisin päälle. Mutta nyt esinahka ei meinaa pysyä terskan päällä eillei ole tosi kireät bokserit jalassa. Voiko asialle tehdä mitään? Paljas terska tuntuu inhottavalle.
Esinahka on muuten ihan normaali ja peittää melkein kokonaan terskan kun vetää sen päälle.
Hei M28!
Kiitos viestistäsi. Kiitos kysymyksestäsi.
Sexpon asiantuntijoiden mukaan tavallinen syy sille, että esinahka ei pysy normaalisti terskan päällä, on terskan ihon kuivuminen. Sen taustalla on usein liiallinen pesu tai vahvojen pesuaineiden käyttö ja omalle iholle riittämätön kosteutus. Sitten kun esinahka lipsuu terskan taakse ja terskaan kohdistuu hankausta, lisää se entisestään kuivuutta.
Voit kokeilla käyttää intiimialueelle sopivaa perusvoidetta tai hajusteetonta ihoöljyä kosteuttamaan terskan ihoa. Tämä voi edistää esinahan pysymistä terskan suojana.
Niin kuin olet havainnut, myös alushousuilla on vaikutusta esinahan pysymiseen terskan suojana. Yksi vaihtoehto onkin kokeilla erimallisia alushousuja – kuitenkin sellaisia, mitkä eivät ikävästi kiristäisi, vaan tuntuisivat hyvältä päällä.
Tsekkaa alan asiantuntijoiden tarkemmat ohjeet ja vastaus samankaltaiseen kysymykseen Sexpon sivulta (avautuu uuteen välilehteen).
Erektiossa esinahka yleensä menee terskan taakse ja erektion poistuttua sen voi siirtää takaisin suojaamaan terskaa. Jokaisen esinahka on kuitenkin yksilöllinen. Lisäksi joillakin esinahka peittää koko terskan, kun taas joillakin terska peittyy luonnostaan vain osittain. Joillakin terska on kokonaan ”paljaana”. Esimerkiksi ympärileikatuilla terska on aina koko ajan paljaana ja altistuu hankaukselle.
Jos edellä mainitut ohjeet eivät auta, voit olla asian kanssa yhteydessä terveydenhuoltoon (opiskeluterveydenhuoltoon/työterveyshuoltoon/kaupunkisi terveysasemalle) ja tiedustella sieltä vielä tarkemmin, onko tarvetta esimerkiksi lääkärillä käyntiin.
Ihanaa kesää sinulle!
Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi
moi, oon tässä miettiny voisko mulla olla adhd. en mielellään sitä halua sanoa että mulla on tai epäilen, koska en haluu olla yks niistä joka vaan randomisti sanoo et "hei, mulla on iha varmaa adhd, mut ei diagnosoitu" mun serkku (jolla on adhd)ja kaveri välillä sanoo et mulla ois se, vaikka varmaan vitsillä. oon myös puhunu tästä isälle paitsi sanonu varmaan vaan kaks juttuu sille. ja se oli vaan sanonu et "varo ettei sulla oo adhd" ja siis sillä on. oon joskus kuullu et tytöillä olis erilainen mutta en oo täysin varma. mulla on aika useasti vaikeeta lukea joku sivu tekstiä, jos ei oo tehty esim. sarjakuva tyyliin tai muulla tavalla. sit useasti uppoudun omiin ajatuksiini, sit vaikka yrittäisin kuunnella ja keskittyy kun joku muu puhuu nii muutaman minuutin päästä tajusin et kaikki mitä se sano tuli toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, enkä enää tiiä mitä se sano. ja yleensä on tosi vaikee pysyy paikoillaan, ja välillä saatan vaan ihan huomaamatta liikuttaa kättä tai jalkaa tai muuten liikkua. sitten joskus ajatuksetkin menee sataa ja tuhatta, tai en ajattele mitään, joskus ne menee laidasta laitaan. välillä taas pysähdyn miettimään mitä olin tekemässä tai ettimäs. en tiiä liittyykö sotkunen huone tai se et mulla menee tosi paljon aikaa läksyjen tekoon nii adhd mut toivon et ei.
en tiiä jos vastaatte tähän tai ette. luulen et mulle tullaan sanoo et mee terveystarkastajalle sen sijaan et kerrotaan oireista. mut musta tuntuu et mulla ei oo sitä ja en haluu sanoo jos ois.
Moi, kiitos kysymyksestäsi. Tässä ADHD-liiton neuvonnasta saamamme vastaus viestiisi:
Hei!
Viestisi perusteella on vaikea sanoa voisiko sinulla olla adhd vai ei. Adhd:n mahdollisuuden arvioiminen tarkoittaa usein nuoren ja vanhemman haastatteluja, kyselyihin vastaamista sekä usein myös esimerkiksi opettajan kuulemista. Joskus psykologin tai toimintaterapeutin arvio toteutuu tutkimusten yhteydessä.
Jos sinulla on merkittäviä arkea vaikeuttavia haasteita, esimerkiksi haasteita koulunkäynnissä, asioiden aikaansaamisessa, ihmissuhteissa, tunteiden säätelyssä ja hallinnassa, joihin toivoisit tukea tai apua, vois olla hyvä hakeutua terveydenhuollon kautta selvittämään, mistä pulmat voisivat johtua ja ottaa adhd:n mahdollisuus huomioon. Jos arki, koulunkäynti, kaveri- ja perhesuhteet toimivat ihan hyvin, ei tarvetta tutkimuksille ole.
Sinun kohdallasi, kun olet yläkouluikäinen, voisi tarvittaessa kouluterveydenhuolto olla paikka, jossa ottaa asiaa puheeksi. Toki ensin voisit jutella vanhempiesi kanssa asiasta ja voisitte yhdessä olla yhteydessä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan. Mutta jos koet että arki ja koulu sujuu hyvin, ei tosiaan tarvetta olisi.
Tässä vielä linkki, josta löytyy tietoa adhd:stä nuorella (avautuu uuteen välilehteen).
Tosiaan tyttöjen ja naisten adhd on usein hieman erilainen kuin mitä poikien, vaikka sama tarkkaavaishaaste molemmilla onkin.
Voit halutessasi tulla chattäämään ADHD-liiton chattiin ja kysymään lisää! Lue lisää chatista (avautuu uuteen välilehteen).
/ ADHD-liiton neuvonta
Mulla on tosiaan kestänyt menkat nyt 2 viikon ajan. Tarkemmin ottaen 12 päivää, mutta sitä ennen noin 5 päivän ajan suurehkoa ruskeaa vuotoa. Kierto on mulla vähän miten sattuu, yleensä 30-40 päivän välillä, mutta itse vuoto on ollut suht säännöllistä, 6-8 päivää kestävät. Yleensä 7.
En ymmärrä mikä on syynä mun pitkittyneeseen vuotoon ja olis mukava että tää loppuis vihdoista viimein. Siltä varalta että jos tällä on väliä niin olen neitsyt, eli raskauden mahollisuutta ei ole. Miten voisin saada vuodon loppumaan? Mistä tämä voisi johtua? Ja miten voisin välttää saman tapahtumisen tulevaisuudessa?
Hei nimimerkki Outoa!
Kiitos kysymyksestäsi. Hyvä, kun olit yhteydessä. Kun menkat haittaavat normaalia elämää tai aiheuttavat muutoin huolta, on silloin hyvä kääntyä terveydenhuollon puoleen.
Mahdollisia syitä kuukautisongelmiin on olemassa monia (kuukautiskierto on myös melko herkkä häiriintymään). On myös olemassa keinoja helpottamaan menkkoihin liittyviä ikäviä oireita, kuten pitkittynyttä vuotoa, välivuotoja, runsasta vuotoa ja niin edelleen. Runsaita vuotoja voidaan niukentaa ja epäsäännöllisiä kuukautisia voidaan muuttaa säännöllisiksi. Terveydenhuollossa voidaan jutella ja tutkia, mistä pitkittyneet kuukautiset juuri sinun kohdallasi johtuvat ja mitä apukeinoja tilanteessasi voisi kokeilla, jotta menkat eivät toistuvasti pitkittyisi.
Normaalin kuukautiskierron pituus on 24–35 vuorokautta. Menkat kestävät normaalisti yhteensä 2–7 päivää. On kuitenkin tavallista, että menkat ovat ekat pari vuotta epäsäännölliset ja että vuodon kestokin heittelee. Tämän jälkeen kierto silti yleensä säännöllistyy iän myötä. Voit lukea mahdollisista syitä pitkittyneisiin menkkoihin Terveyskirjaston sivulta (avautuu uuteen välilehteen).
Jos vuotosi on pitkän keston lisäksi runsasta, voi se aiheuttaa esimerkiksi hemoglobiinin laskua, joka puolestaan voi aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä, väsymystä ja jaksamattomuutta. Siksikin on tärkeää käydä juttelemassa terveydenhuollossa.
Voit edetä asiassa käymällä koulusi terveydenhoitajan juttusilla tai varata ajan terveyskeskuksesta. Keskustelut terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ovat luottamuksellisia.
Ihanaa kesää sinulle, voi hyvin!
Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi
Millä perusteilla täysi-ikäinen masentunut hyväksytään psykiatrian osastolle? Kiinnostaisi tietää sekä vapaaehtoisen että pakkohoidon kriteerit. Kun viimeksi itsemurhaa yrittäessänikään en päässyt vaikka pyysin sitä, ihmetyttää vähän. Ehkä yrityksen täytyisi olla lähes täysin onnistunut?
Hei nimimerkki Dead!
Kiitos kysymyksestäsi. Psykiatrista erikoissairaanhoitoa järjestetään sekä avohoitona että vuodeosastohoitona psykiatrian poliklinikoilla. Suurin osa hoidosta toteutuu avohoitona. Hoitomuotojen valinta perustuu hoitosuunnitelmaan, joka tehdään aina yksilöllisesti yhdessä potilaan kanssa.
Psykiatrian poliklinikalle tarvitaan lähete. Lähetteen voi kirjoittaa esimerkiksi terveyskeskuslääkäri, työterveyslääkäri, opiskeluterveydenhuollon lääkäri tai yksityinen psykiatri, joka tekee arvion potilaan hoidon tarpeesta. Depression Käypä hoito -suosituksen 2022 mukaan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on syytä hoitaa depressiopotilaat, jotka kärsivät
Itsemurhaa yrittäneen hoitoa koskevan Käypä hoito -suosituksen 2022 mukaan itsemurhaa yrittäneet tulee arvioida psykiatrian erikoislääkärin tai psykiatriaan perehtyneen lääkärin johdolla. Potilaalle on suunniteltava tarpeen mukainen jatkohoito. Psykiatrisen sairaalahoidon tarve on arvioitava ja siinä huomioidaan aina
Mielenterveyslain mukaan henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon:
Kaikkien edellä esitettyjen edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti.
*Mielisairaudella tarkoitetaan sellaista vakavaa mielenterveyden häiriötä, johon liittyy selvä todellisuudentajun häiriintyminen ja jota voidaan pitää psykoosina. Psykooseja ovat esimerkiksi skitsofreeniset psykoosit, harhaluuloisuushäiriöt, psykoottisia oireita sisältävät mielialahäiriöt ja vakavat sekavuustilat.
Potilaalla on oikeus olla tietoinen hoitoonsa liittyvistä asioista. Eli potilaalla on esimerkiksi oikeus kuulla perustelut, miksi jokin hoitomuoto on tai ei ole hänen tilanteeseensa terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan sopiva.
Toivottavasti sinulla menee elämässäsi tällä hetkellä jo paremmin. Olet arvokas ja sinulla on aina oikeus saada apua, jos sitä vähänkään tarvitset. Terveydenhuolto on tarvittaessa apunasi ja Nuortenelämä.fi-palvelun Tuki- ja kriisipalvelut -sivulta löydät lisää auttavia tahoja.
Lämpimin terveisin,
Riina | Nuortenelämä.fi
Lähteet:
Valvira: Tahdosta riippumaton hoito (avautuu uuteen välilehteen).
Mielenterveyslaki: 2 luku, 8 § Hoitoon määräämisen edellytykset (avautuu uuteen välilehteen).
Irroitin jääkaapista ja kahvinkeittimestä töpselit koska epäilen että valtio kuuntelee niiden kautta. Käärin puhelimeni myös alumiinifolioon ettei siihen voida kohdistaa telepaattisia hyökkäyksiä. Kirjoitan tätä kirjastoni koneelta. Mikä neuvoksi?
Hei nimimerkki Foliohattu!
Kiitos viestistäsi. Kannustan sinua keskusteleman epäilyksistäsi ja ajatuksistasi jonkun kanssa.
Voit jutella esimerkiksi Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) neuvontapuhelimessa tai Valoa-chatissa. Kummassakin kanssasi juttelee ammattilainen, joka osaa tarvittaessa neuvoa sinua eteenpäin tilanteessasi.
Verkkonuorisotalo Netarista löydät lisää vaihtoehtoja erilaisista chateista, joissa saat keskusteluapua.
Kasvokkain voit keskustella esimerkiksi lähimmässä Ohjaamossasi.
Keskustelu jonkun kanssa voi helpottaa huolta ja auttaa saamaan tukea.
Aurinkoisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi
Tän on pakko olla vitsi, tai olet kriminaali tai olet liian paranoidi vakoilusta. Ensinnäkin valtio ei kuuntele jääkaapin tai kahvinkeittimen kautta. Toisekseen puhelimen alumiinifolioon kääriminen on outoa ja turhaa. Ite jos olisin liian paranoidi vakoilusta niin ostaisin Google Pixel 6 -sarjan puhelimen ja asentaisin siihen Graphene OS:ssän, se on yksityisyyttä kunnioittava OS ja netin käyttöön Tor selaimen.
Terveydenhoitajani sanoi joskus 2005, että onanoinnin jälkeen siitin kannattaa puhdistaa kauttaaltaan hammastikulla. Epäilen, että tämä oli vain vitsi, mutta koska lääkäri on lääkäri, niin tein työtä käskettyä. Nykyään esinahkani on hieman punainen ja terska turvoksissa. Mitä pitäisi tehdä? Apua.
Moi Jokke!
Hyvä että laitoit viestiä. Mietit sitä, että kannattaako penis puhdistaa onanoinnin jälkeen kauttaaltaan hammastikulla ja olet nyt huomannut, että terska on turvonnut ja esinahka punainen.
Kun sinua asia nyt mietityttää niin kannattaisi ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen uudelleen ja käydä terveysasemalla näyttämässä ja puhumassa asiasta. Penis voi olla tulehtunut, kun esinahka on punainen ja terska turvoksissa, joten ammattilainen osaa antaa neuvoja ja hoitoa, jos sitä vaaditaan.
Olethan pessyt peniksen kunnolla onanoinnin jälkeen? On tärkeää pitää huolta hyvästä hygieniasta. Täältä löydät tietoa, miten pesu kannattaa tehdä ja milloin kannattaa hakeutua hoitoon, jos jokin asia mietityttää tai huolestuttaa.
Halutessasi voit ottaa myös yhteyttä Poikien taloon, jos tahdot jutella aiheesta jonkun muun kuin lääkärin kanssa. Poikien Talo tarjoaa myös Pop-in seksuaalineuvontaa. Vastaanotolla käyminen on luottamuksellista, maksutonta ja halutessasi voit asioida nimettömästi. Täältä löydät tarkemmat yhteystiedot ja tietoa Poikien Talosta.
Terveisin
Kirsi, Nuorten Elämä Espoo
Hei,
Huomasin tänään arkirutiinin muututtua unohtaneeni ottaa maanantain pillerin kokonaan ja tiistai (tämä päivä) pillerin otin 9h normaalia myöhemmin. Otin siis pillerit yhtä aikaa ja aloin nyt pohtimaan onko ehkäisy teho laskenut liikaa. Kyseessä oli 2. viikon kaksi ensimmäistä päivää ja siellä ohjeessa lukee että 2. viikolla yksi unohdettu pilleri ei heikennä ehkäisy tehoa, mutta nyt kun otin tämän päivän pillerin myöhässä ja siihen vielä se eilen unohdettu niin onko se voinut heikentää sitä ehkäisytehoa?^^
Näin uutena e pillereiden käyttäjänä olen vielä aika pihalla ja ajattelin kysäistä varmuuden vuoksi..
Kiitos!
(Kysymys tullut Decibelistä. Kysymys ja vastaus näkyvät sekä Decibelin Kysy pois! -palstalla että Nuortenelämä.fi-palvelun Kysyttävää-palstalla.)
Hei, Emilia vastaa:
Kiitos kysymyksestä.
Olin yhteydessä paikkakuntasi ehkäisyneuvolaan ja heiltä saadun tiedon mukaan ehkäisyteho on hieman laskenut. He sanoivat, että syö ehkäisypillerilaatta normaalisti loppuun ja mikäli olet harrastanut seksiä tämän ehkäisypillerilaatan aikana, sinun kannattaa tehdä raskaustesti ennen, kuin aloitat seuraavan pillerilaatan. Olisi myös hyvä käyttää kondomia, mikäli harrastaa seksiä pillerin unohduksesta seuraavien 7 vuorokauden aikana.
Paikkakunnallasi on ehkäisyneuvola, johon kannattaa olla yhteydessä ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Palvelu on suunnattu alle 25-vuotialle paikkakuntalaisille ja on maksutonta. Ajan voi varata puhelimitse numerosta 02-2662623 (ma-to 8-15 ja pe 8-14) tai eTerveyspalvelun kautta. Ehkäisyneuvolan tarkemmat tiedot löydät esimerkiksi googlettamalla paikkakuntasi + ehkäisyneuvola.
/ Emilia NuortenTurku
Onko ok jos ajattelen paljon viiltelyä yms ja etsin tietoa itsetuhoisuudesta ja itsemurhista ja eri tavoista ja niiden ehkäisystä&hoidosta jne, mutta en kuitenkaan ole yrittänyt mitään pariin vuoteen? Onkohan kyseessä joku varoitusmerkki voinnin huononemisesta vai joku normaali ”vaihe”? En oikein ota selkoa haluanko tosissani tehdä jotain vai onko se vaan joku randomkiinnostus.
Hei nimimerkki Hmm!
Kiitos kysymyksestäsi. Itsetuhoisuuteen liittyvät ajatukset ovat tyypillisiä oireita mielenterveyden häiriöille, kuten masennukselle. Jos toistuvat viiltelyajatukset kohdistuvat omaan itseen, on se yleensä merkki siitä, että on syytä hakea apua. Sen perusteella, että henkilö hakee tietoa itsetuhoisuudesta ja itsemurhista, ei kuitenkaan voida arvioida hänen vointiaan. Joku voi olla kiinnostunut aiheesta esimerkiksi opiskelumielessä tai vain siksi, että aihe on hänestä kiinnostava, vaikka hänen oma vointinsa olisi hyvä. Jonkun kohdalla asia voi olla toisin ja taustalla saattaa olla esimerkiksi vaikea masennus. Asiaa voidaan tutkia terveydenhuollossa.
Omaa vointia voi olla joskus vaikea arvioida itsekseen. Siksi pienistäkin huolista omaan vointiin liittyen kannattaa jutella esimerkiksi jonkun läheisen kanssa. Voit myös tehdä itsearvioinnin omasta voinnistasi Zekki-kyselyn avulla. Se auttaa sinua hahmottamaan, miten sinulla menee ja se suosittelee sinulle tarvittaessa palveluja, joista sinulle voisi olla hyötyä. Tästä pääset tutustumaan Zekkiin (avautuu uuteen välilehteen).
Netistä löytyy myös muita oman voinnin itsearviointityökaluja. Esimerkiksi Mielenterveystalon oirenavigaattori on käytettävissäsi. Se on psykiatrian ammattilaisten kehittämä työkalu, jonka avulla voit arvioida henkistä vointiasi. Oirenavigaattorin avulla saat tietoa psyykkisistä oireista ja ongelmista, apua oireiden vakavuuden arviointiin ja suosituksia sopivista palveluista. Tutustu oirenavigaattoriin tästä (avautuu uuteen välilehteen).
Toivottavasti vastaus auttaa sinua eteenpäin pohdinnoissasi!
Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi
Miten voisin saada diagnoosin masennukseen tai ahdistukseen? En ole ihan varma onko mulla edes mitään mielenterveyshäiriötä, mutta siihenkin haluaisin sen varmistuksen joltakin. En vaan tiedä että keneltä. Pitääkö vaan tilata ihan normaali aika terveyskeskukseen, ja sitten siellä kysyä että miten etenen?
Hei Lara<3!
Kiitos kysymyksestäsi. Hyvä, että otat selvää asiasta. Jos omaan mielenterveyteen liittyy huolia, on huolet tärkeää ottaa puheeksi jonkun kanssa. Apua hakeaksesi sinun ei tarvitse tietää, onko kyse jostakin mielenterveyshäiriöstä.
Voit edetä juuri noin kuin pohdit, eli varata ensin ajan terveyskeskuksesta. Paikkakuntasi terveyskeskuksen ajanvarausohjeet löydät esimerkiksi googlettamalla ”terveyskeskus” + ”paikkakuntasi”. Ohjeet löytyvät sivulta, jonka otsikko on ”Lääkäri- ja hoitajavastaanotot”.
Vaihtoehtoisesti ajan voi varata työterveyshuollosta, jos on työssäkäyvä tai opiskeluterveydenhuollosta, jos on opiskelija.
Terveydenhuollossa sinua ohjataan sitten tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi tarkempiin tutkimuksiin.
Lämpimin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi
Mulla on ongelma. Mä oon ties kuinka pitkään miettinyt et mitä jos oonkin transmies. Mä oon puhunu tästä yhelle kaverille ja se on sanonu et mun kannattais soittaa terkkarille että saisin jonkinlaisen mielenrauhan. Aina kun mä mietin terkkarille soittamista niin mua alkaa ahdistaan aivan järjettömästi. Mun pää ei suoraansanottuna jaksa enää kohta tätä kaikkea kyseenalaistamista.
Kehen mun pitäis oikein ottaa yhteyttä tästä asiasta? Ja miten mä toisin esille tän mun asian? Pitäiskö mun sanoa suoraan puhelimessa että musta tuntuu et voisin olla transmies?
Mä en pysty puhuun tästä mun vanhemmille, mua pelottaa liikaa, mutta toisaalta en pysty vaan pitään tätä enää omanakaan asiana. Haluaisin saada tän asian jo ratkaistua ennen kuin mulle tulee yhtään huonompi ja ahdistavampi olo...
Moi, tässä seksuaaliterapeutti Outin vastaus:
Hei!
Kiitos viestistäsi. Hienoa, että etsit itsellesi tukea. Vastaan nyt vähän laajemmin kuin mitä kysyit, joten huomioi tekstini vain tilanteeseesi sopivin osin :-)
Ensiksi haluan sanoa, että kaikki seksuaaliset suuntautumiset (mm. aseksuaali, hetero, homo, lesbo, bi/pan) ja sukupuoli-identiteetit (esim. cismies, transnainen, muunsukupuolinen, intersukupuolinen, joustava/genderfluid, sukupuoleton) ovat yhtä hyviä ja aivan tavallisia. Kaikilla on oikeus ilmaista sukupuoltaan tai sukupuolettomuuttaan niin kuin hyväksi kokee, ja olla välittämättä normeista (totutuista tavoista, odotuksista ja käsityksistä), joita maskuliinisuuteen (miehekkyyteen) tai feminiinisyyteen (naisellisuuteen) usein liitetään. Vain sinä itse voit tietää todellisen sukupuolesi ja sinun ei tarvitse selitellä asiaa kenellekään. Osalle meistä oma sukupuoli on selvä siitä saakka, kun oppii puhumaan; toiset pohtivat sukupuoltaan vielä vanhuudessakin.
Tässä yleistä tietoa transsukupuolisuudesta ja sukupuolen korjaamisesta (avautuu uuteen välilehteen).
Ulkoisista ominaisuuksista, kiinnostuksenkohteista ja käytöksestä emme voi päätellä mitään toistemme sukupuolesta. Olipa oma määrittelysi sukupuolestasi sitten mikä tahansa, sitä tulee kunnioittaa. Suomessa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin perusteella tapahtuvaan syrjintään ja epäasialliseen kohteluun puuttuvat yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolait (2015).
MAHDOLLISEN DYSFORIAN HELPOTTAMINEN:
Koetko ahdistusta tai vierauden tunnetta oman kehon sukupuolitettuja piirteitä kohtaan? Tällaisen kehodysforian vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin (koululääkäri, terveyskeskuslääkäri tai kuka tahansa) ja pyytää lähetettä nuorten transpolille. Ikäraja sinne on yleensä 13 vuotta. Fyysisen dysforian helpottamiseksi voidaan tehdä jotain jo ennen sitä: voit esimerkiksi ottaa käyttöön binderin eli rintakehää litistävän tiukan aluspaidan. Voin lähettää sinulle sähköpostitse sen käyttöön liittyvän turvaohjeen: binderia ei esim. saa käyttää kuin muutaman tunnin päivässä, ettei se vaikuta keuhkojen toimintaan, lisää muita terveysriskejä tai hankaloita mahdollista tulevaa rintakehän maskulinisointia. Bindereita myydään myös suomalaisissa nettikaupoissa.
Lisäksi lääkäri voi määrätä sinulle yhdistelmäehkäisypillerit, jos kuukautiset tuottavat dysforiaa. Niillä voit kontrolloida ja harventaa kuukautisia niin, että kuukautiset tulevatkin esimerkiksi vain 4 kertaa vuodessa, eikä joka kuukausi. Keltarauhashormonivalmisteet (nekin ehkäisyyn tarkoitettuja ”minipillereitä” tai hormonikierukka) vievät kuukautiset jopa kokonaan osalta käyttäjistään. Kerro lääkärille miksi toivot ehkäisypillereitä, niin hän osaa valita sinulle oikean valmisteen. Kannattaa myös aina etukäteen kertoa transsukupuolisuudesta, jotta ammattilaiset osaisivat viitata sinuun oikein transpoikana. Jos peseytyminen ahdistaa, suihkussa käyntiä saattaa helpottaa pimeässä oleminen, aisteja harhauttava chilikarkin imeskely tai voit laittaa kylpyhuoneen ulkopuolelle soimaan rauhoittavaa musiikkia jne. Voimme yhdessä pohtia lisää mahdollisen kehodysforian helpottamista halutessasi.
Sosiaaliseen dysforiaan (eli siihen että kohdellaan ”väärän” sukupuolen perusteella) yleensä auttaa kutsumanimen muuttaminen sukupuolineutraaliksi (vaikkapa Paju, Havu tai Tuisku) tai ”miehen” nimeksi (tämäkin on hyvin perusteltuna mahdollista) - jos olet yli 15-vuotias, voit tehdä nimenmuutoksen ilman vanhempien suostumustakin. Voit myös pyytää sukupuolittamisen lopettamista - myös koululla kannattaa kertoa, miten haluaa tulla kohdatuksi sukupuolessaan/sukupuolettomuudessaan, esimerkiksi haluaako osallistua ”poikien” vai ”tyttöjen” liikuntaan jne. Nimenmuutoksen voi tehdä myös pelkästään Wilmaan tai mikä koulun järjestelmä käytössä nyt onkaan ilman että nimeä muuttaa vielä kokonaan. Voin auttaa sinua kaikessa tässä, jos pohdinnoissasi päädyt tähän suuntaan. Ks. esim. transperheet.fi (avautuu uuteen välilehteen). Se, että joku olettaa sukupuolesi väärin nimesi tai ulkopuolisen olemuksesi perusteella ei kerro mitään sinusta vaan olettajan ennakkokäsityksistä.
Tässä tietoa dysforian omahoidosta (avautuu uuteen välilehteen).
Tässä vielä Mielenterveystalon omahoito-opas sukupuoli-identiteetin jäsentämiseen (avautuu uuteen välilehteen). Mielenterveystalosta löytyy myös mm. ahdistuksen omahoito-ohjelma.
HOITOON HAKEUTUMINEN:
Suomessa on nuorisopsykiatrian alla kaksi sukupuoli-identiteettiin liittyvää yksikköä eli nuorten transpolia (Eva-yksikkö Tampereella ja Tak-yksikkö Helsingissä), jonne nuori voi saada lähetteen sukupuoli-identiteetin arviointia ja hoitoja varten. Tähän tarvitaan vanhempiesi suostumus. Täältä lisätietoa aiheesta (avautuu uuteen välilehteen). Tutkimusten jälkeen alaikäinen voi saada murrosiän väliaikaisesti pysäyttävää hormonihoitoa, jolla ”ostetaan aikaa” ja annetaan kasvurauha, jotta saat kehittyä omalla painollasi ollaksesi varma siitä, minkälaisia muutoksia kehoosi toivot ja tarvitset. Rintojen poistoa ja mahdollista sukuelinkirurgiaa tehdään vasta täysi-ikäisille Suomessa. Hoitoratkaisut ovat yksilöllisiä ja esim. vain osa transmiehistä toivoo leikkauksia sukuelimiin – sinun housujesi sisältö on yksin sinun asiasi, eikä se tee sinusta enempää tai vähempää miestä. Kun olet täyttänyt 18 vuotta, voit hakeutua tutkimuksiin ilman vanhempiesi lupaa aikuisten transpolille.
Asiakkaani ovat olleet oikein tyytyväisiä transprosessin tulokseen, vaikka sen olisi päässyt aloittamaan vaikka vasta aikuisenakin. Lopputulos voi siis olla aivan yhtä hyvä, vaikka hoidot alkaisivatkin myöhemmin, vaikka ymmärrän että odottaminen voi olla tuskallista. Pystyisitkö ajattelemaan kehostasi, että se on hyvä ja oikeanlainen, vaikka siinä on korjattavaa? Kehosi on kantanut sinua tähän saakka hienosti ja tulee kantamaan jatkossakin. Esimerkiksi diabeetikko tarvitsee kyllä insuliinia, jotta hänen kehonsa toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, mutta keho itsessään on silti hyvä ja aina kantajansa puolella. Sinäkin tarvitset ehkä jossain vaiheessa hoitoja, mutta kehossasi ei ole mitään ”väärää” vaan asioita, jotka tarvitsevat korjausta. Kehosi ei ole yhtään vähempää pojan/miehen keho, vaikka siinä on joidenkin perinteisten käsitysten mukaan naiskehoille tyypillisempiä asioita. Tiedän, että tällainen ajattelutavanmuutos on varmasti hankala, mutta se voisi helpottaa oloasi, jos koet voimakasta kehodysforiaa.
KAAPISTA ULOSTULO JA VANHEMPIEN SUHTAUTUMINEN:
Pohdi, voisitko puhua tästä vanhemmillesi turvallisesti. Sinulla ei ole velvollisuutta kertoa heille mietteistäsi, mutta jos päätät tehdä niin, varmista että sinulla on paikka mihin voit mennä, jos tilanne käy tukalaksi ja että sinulle on ihmisiä, jotka voivat tukea sinua, jos tilanne ei mene niin kuin toivoisit. Aloita kaapista tulo siis kaikkein turvallisimmista ihmisistä, joiden suhtautumisesta voit olla varma. Suhtautumista voi koittaa selvitellä myös etukäteen alkamalla puhua vaikka lehtijutusta tai elokuvasta, jossa on transsukupuolisuutta ja kuulostella toisen mielipiteitä asiaan. Mikään kiire kertomisella ei ole, ellet sitten tarvitse apua ahdistukseesi tai mahdolliseen dysforiaasi. Saat aivan rauhassa sulatella asiaa halutessasi. Jos haluat apua kaapista ulostulossa, niin voit ottaa meihin uudelleen yhteyttä. Kannattaa myös lukea Turvallisen kaapista ulostulon oppaamme (avautuu uuteen välilehteen).
Sinun ei tarvitse pohtia läheistesi mahdollista mielikuvien särkemistä tai heidän suhtautumistaan asiaan. Kukaan ei voi odottaa lapsiltaan mitään vaan vanhempien tehtävä on vastaanottaa lapsi sellaisena kuin hän tai joksi hän on tulossa, ja tukea häntä muutosten ja haasteiden läpi. Niitä meille jokaiselle tulee muodossa tai toisessa jossain vaiheessa elämää. Jos aikuisilla on vaikeuksia jonkin asian kanssa, heidän kuuluu hakea siihen itselleen tukea toisilta aikuisilta. Ei ole lapsen tehtävä kouluttaa tai tukea läheisiään tai tehdä heistä onnellisia. Sinä olet oma ainutlaatuinen itsesi, etkä ole kenellekään mitään velkaa. Jokainen vanhempi varmasti haluaisi, että lapsi on hänelle rehellinen mietteistään ja murheistaan. Moni vanhempi sureekin päinvastoin sitä, että lapsi ei ole aikaisemmin kertonut, mitä hänellä on sydämellään. Kaapista tulo on usein helpoin (ja turvallisin) tehdä kirjeellä/viestillä, jolloin myös vanhempi saa aikaa sulatella asiaa ennen sen käsittelyä yhdessä.
Monelle asiakkaalleni tutustuminen assertiivisiin oikeuksiin (eli lupaan olla jämäkkä vuorovaikutuksessa) on olla silmiä avaava kokemus. Lue lisää jämäkkyydestä Nyytin sivulta (avautuu uuteen välilehteen).
Tässä tietoa kohdennetusti vanhemmille (avautuu uuteen välilehteen).
Voit myös näyttää heille tämän viestin, jos haluat tai uskot, että sillä olisi helpompi aloittaa. Minä voin myös puhua vanhempiesi kanssa puhelimessa, jos haluat.
MUUTA APUA JA VERTAISTUKEA:
Jos koet ahdistusta, asiasta on tärkeä puhua jonkun kanssa. Silloin kannattaa aloittaa esim. koulupsykologista, jonka luokse pääsee ainakin kouluterveydenhoitajan kautta. Sukupuoleen liittyvät pohdinnat ovat tavallisia erityisesti nuorten joukossa, joten voit kertoa asiasi aivan suoraan ja sinulla on lupa odottaa asiallista vastaanottoa. Kouluterveydenhoitajalla, kuraattorilla, psykologilla ja lääkärillä on vaitiolovelvollisuus, joten voit aivan huoletta kertoa heille asiasta ilman että vanhempasi saavat tietää. Ethän jää yksin huoltesi kanssa! Jos ajattelet itsesi vahingoittamista, soita Kriisipuhelimeen mihin vuorokauden aikaan tahansa puh 09 2525 0111 https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua . Olisiko sinulla myös muita turvallisia ihmisiä, jolle voisit puhua asiasta? Isovanhempi? Opettaja? Kummi? Onko sinulla sateenkaarevia ystäviä tai muita läheisiä kavereita, kenelle voisit jutella turvallisesti ja luottamuksella?
Listaan seuraavaksi tahoja, jotka pystyvät auttamaan sinua ja perhettäsi:
Tuntuuko sinusta, että vastauksestani oli apua tai siinä kuvatut asiat voisivat koskea sinua? Pohtisin mielelläni kanssasi vaikka puhelimessa sitä, miten koet sukupuolesi ja minkälaista apua tai tukea tällä hetkellä tarvitsisit huolimatta siitä päädytkö pohdinnoissasi transsukupuolisuuden suuntaan tai johonkin muualle. Vaikka sinusta nyt tuntuu ehkä pahalta, niin asioilla on tapana järjestyä. Saat kasvaessasi koko ajan lisää vapauksia ja oikeuksia, ja olet joka hetki lähempänä omaa itseäsi. Toivon, että osaat iloita itsestäsi edes hetkittäin ja pääset sinuiksi itsesi kanssa. Olet ansainnut ymmärtävän ja hyväksyvän ympäristön, joka kannusta sinua olemaan aidosti oma itsesi. Muista, että olet paras itsesi juuri sellaisena kuin olet tai joksi olet matkalla. Tsemppiä :-)
Yst. terv.
seksuaaliterapeutti
Outi Santavuori
Puh. 044 988 5090
outi.santavuori@sinuiksi.fi
Valtakunnallinen Sinuiksi-palvelu
Hei,
kiitos kysymksestäsi ja pahoittelut vastauksen viipymisestä. Seksuaaliterapeutti vastaa kysymykseesi viikon 21 aikana (23.5. alkava viikko).
t. Riina | Nuortenelämä.fi
