Hei Dress!

Ajatuksesi siitä, että koittaisit lopettaa kalorien kyttäämisen ja söisit ruokaa arvottamatta (luokittelematta erikseen esimerkiksi herkkuja ja terveellisiä ruokia) kuulostaa erinomaisen hyvältä, eikä lainkaan siltä, että siitä koituisi sinulle haittaa. Se kuulostaa jopa sillä lailla viisaalta, että tällainen joustava suhtautuminen ruokaan ja ruokailuun kannattaisi ottaa ihan pysyväksi ohjenuoraksi syömiseen. Terve syöminen on kuitenkin ennen kaikkea joustavaa ja monipuolista.

Kaikkiaan se, miten kehomme käsittelee ravintoa ja minkä näköiseksi muodostuu, on hyvin yksilöllistä. Tuollainen kuvaamasi kaltainen runsas syöminen aiheuttaisi varmasti ennen pitkään ähkyn tunteen eikä sitä loputtoman pitkään voisi tai haluaisikaan jatkaa. Ähkyn tunteen syntymisen nopeuteen tokikin vaikuttavat siihenkin monet asiat – mm. se, millaisista lähtökohdista tällaiseen syömiseen on ruvettu, onko taustalla esimerkiksi voimakasta ruokailun rajoittamista ja mahdollisesti jopa siitä aiheutunutta energiavajetta. Se miten syömisen määrä näkyy, tai on näkymättä painossa, on sekin monen asian summa. Kehomme ovat erilaisia siinäkin, miten ne varastoivat ravintoa ja keräävät esimerkiksi nestettä. Eri henkilöiden välillä täysin samakin syöminen voisi aiheuttaa keskenään hyvin erinäköisen lopputuloksen.

Ruoka ja ravinto on meille ihmisille elinehto ja kun opettelemme kuuntelemaan kehomme lähettämiä viestejä, se kertoo kyllä millaista ravintoa ja minkälaisia määriä tarvitsemme voidaksemme hyvin. Se, että kovin voimallisesti pyrkii kontrolloimaan omia syömisiään kehon ulkomuodon muokkaamisen perusteella, kielii usein siitä, että voisi olla syytä pysähtyä miettimään omaa keho- ja ruokasuhdetta: Vievätkö ruokaan, ruokailuun tai kehoon liittyvät ajatukset mielessäsi paljon tilaa? Huomaatko kokevasi ahdistusta tai häpeää liittyen ruokailuun? Miten suhtaudut kehoosi, tuntuuko että sen pitäisi olla tietynlainen ollakseen hyvä tai kelpaava? Syömisen kontrollointi altistaa myös sille, että ymmärrys kehon lähettämiin viesteihin hämärtyy. Enää ei välttämättä huomaa olevansa nälkäinen tai kylläinen – tai vaihtoehtoisesti ei uskalla kunnioittaa näitä tuntemuksia ja toimia niiden mukaan.

Jos huomaat, että syömiseen tai kehoon liittyvät ajatukset aiheuttavat ahdistusta, hallitsevat arkeasi enemmän kuin toivoisit tai muuten tuntuvat ei-toivotuilta, kannattaa asiaan ehdottomasti tarttua ja hakea apua. Lisää tietoa syömishäiriöistä ja syömishäiriötyyppisestä oireilusta löydät täältä (linkki aukeaa uuteen ikkunaan). Voit myös halutessasi esimerkiksi soittaa syömishäiriöliiton tukipuhelimeen - lisätietoa täältä (linkki aukeaa uuteen ikkunaan) - ja pohtia omaa tilannettasi.

Mitä tulee pohtimaasi mekkoon – eikö vaatteiden tarkoitus kuitenkin ole saada meidät näyttämään hyvältä ennemmin kuin meidän saada vaate näyttämään hyvältä? Jos syöt, liikut ja lepäät kehoasi kuunnellen on sen mahdollista asettua juuri sinulle sopivaan hyvinvointipainoon, jossa sekä kehosi, että mielesi voivat parhaiten. Tällöin varmasti hyvä olo näkyy myös ulospäin ja juuri sinulle sopivat vaatteetkin näyttävät entistäkin paremmalta!

Hei, kiitos kysymyksestäsi. Terveydenhoitaja Matleena vastaa sinulle:

Hei!

Oireilusi ei kuulosta normaalilta vaan vaatii lisää tutkimuksia. Kerroit, että olet käynyt jo monenlaisissa tutkimuksissa. Oletko käynyt sukupuolitautitesteissä? Jotkut sukupuolitaudit voivat aiheuttaa virtsavaivoja. Ymmärrän, että voi tuntua turhauttavalta hakeutua uudelleen tutkimuksiin, jos aikaisemmista tutkimuksista ei löytynyt selittävää syytä. Ja kurjaa, jos koet, ettei tukiasuntosi ohjaajat ota oireitasi todesta. Valitettavasti näin netin välityksellä ei tarkemmin pysty sanomaan, mistä oireilusi voi johtua, vaan sinun tulee hakeutua uudestaan tutkimuksiin, esimerkiksi omalle terveysasemalle tai opiskeluterveydenhuoltoon.

Tsemppiä sinulle! Toivottavasti syy oireiluusi löytyy ja saat sitä kautta avun.

Terveydenhoitaja Matleena | Nuortenelämä.fi

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Halusit tietää, miksi selkäleikkaus ei välttämättä onnistu, sekä miten selkäleikkauksen onnistumisprosentti suhteutuu muihin tehtyihin leikkauksiin.

Ajatus leikkauksesta on varmasti pelottava, ja voi nostaa esiin erilaisia kysymyksiä ja huolia. Onkin hyvä selvittää asioita ja vaihtoehtoja tarkoin, ennen mahdollista leikkausta.

Leikkausten onnistuminen riippuu yksilökohtaisista tekijöistä kuten oireista (kesto, voimakkuus, laajuus jne) sekä itse tehtävästä operaatiosta ja sen soveltuvuudesta potilaalle. Ennen leikkauksia tulisikin arvioida potilaan yksilölliset oireet ja leikkauksen mahdolliset hyödyt potilaalle, sekä leikkauksen onnistumisen todennäköisyys.

Voimakaskaan selkäkipu ei sinänsä ole aihe leikkaushoidolle. Selkäleikkaus on aiheellinen, kun sen avulla voidaan laukaista hermopinne, korjata selän virheasento tai poikkeava liikkuvuus. Osa selkävaivoista on kuitenkin sellaisia, ettei niitä voi hoitaa leikkaamalla, koska niihin ei liity rakenteellisia syitä.

Leikkausaihe voi olla välilevytyrä, selkäydinkanavan ahtauma, nikamasiirtymä, osteoporoottinen murtuma, hyvänlaatuinen tai pahanlaatuinen kasvain, etäpesäke tai muu rakennemuutos. Joskus leikkauksen aiheena voi olla sellainen vaikea virheasento, josta on suuri haitta.

Kerroit, että sinulla on todettu välilevytyrä. Välilevytyrä tarkoittaa sitä, että välilevyn keskuksen hyytelömäinen aine vuotaa tai pullistuu ulos ja saattaa painaa tai ärsyttää hermoa. Mikäli kipu säteilee sääreen saakka, puhutaan iskiaksesta. Tällainen pullistuma on usein mahdollista saada vetäytymään takaisin selkämanipulaatiolla. Jos välilevyn rustorenkaat ovat jo kokonaan revenneet ja välilevyn massa on tunkeutunut ulos, ei tilanteeseen saada manuaalisella hoidolla mitään nopeaa hoitotulosta ja kyseeseen voi tulla jopa kirurginen toimenpide. Kannattaa kuitenkin aina kysyä ensin, onko vaivoille jotakin tehtävissä manuaalisesti, ennenkuin ryhtyy mihinkään dramaattisempaan toimenpiteeseen. Vähemmän kuin yksi kymmenestä iskiaspotilaasta joudutaan leikkaamaan. Suurin osa leikatuista saa kuitenkin leikkauksesta hyvän avun alaraajakipuun, mutta osalle voi jäädä jonkinasteisia selkäoireita.

Välilevytyrästä voit halutessasi lukea lisää täällä.

Selkäleikkauksesta toipuminen ja sen onnistuminen riippuu siis omasta selkävaivastasi, kiputilanteestasi ennen leikkausta, kudosten paranemisesta ja leikkauksen kokonaisvaltaisesta onnistumisesta. Mitä kauemmin kipua tai toimintakyvyn haittaa on ollut, sitä pidemmän aikaa toipuminenkin todennäköisesti kestää.

En löytänyt suoraa vastausta siihen, miten selkäleikkausten onnistumisprosentti suhteutuu muihin tehtyihin leikkauksiin. Selkäleikkaushoidosta on apua keskimäärin ainoastaan noin yhdelle sadasta selkäkipuisesta (onnistumisprosentti 1%). Tämän takia kohdennus ja tarkka pohdinta ennen leikkausta on tarpeen huomioida. Onnistumisprosenttiin vaikuttaa se, miten hyvin leikkaus on kohdennettu potilaan tarpeisiin sekä yksilökohtainen paraneminen leikkauksesta.

Selkäleikkauksista voit lukea lisää myös Mehiläisen sivuilta ja Selkäkanavan sivuilta.

Kehotan sinua keskustelemaan vielä lääkärin kanssa tarkoin asioista ja pohtimaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja. Kirjaa itsellesi vaikka etukäteen ylös kaikki sinua mietityttävät asiat ja käy niitä läpi lääkärin kanssa yhdessä. Suosittelen myös ottamaan jonkun toisen kaveriksi keskustelemaan lääkärin kanssa, jolloin tieto jakautuu useammalle taholle, ja sinua voidaan myös tukea paremmin. Toinen henkilö saattaa myös kysyä sellaisia kysymyksiä, joita sinulle ei välttämättä tule mieleen, mutta jotka voivat silti auttaa sinua.

Hurjasti tsemppiä asian selvittelyyn ja mahdolliseen leikkaukseen!

Po1nt.fi / Po1nt koordinaattori Asta

Hei nimimerkki Tyytyväinen!

Kiitos viestistäsi, jossa sanoitat hienosti pohdintojasi elämääsi liittyen. Ilahduttavaa kuulla, että olet tyytyväinen elämääsi. Jos jo elää omaa ihanne-elämäänsä, unelmia voi tosiaan olla vaikea keksiä. Eikä se mikään pakollinen juttu olekaan, niin kuin viestiäsi kommentoinut henkilökin totesi.

Ulkoa päin tulee paljon erilaisia viestejä ja odotuksia siitä, millaista elämän kuuluisi olla. Oleellista kuitenkin on se, millaista itse haluat elämäsi olevan. Koska olet tyytyväinen esimerkiksi nykyiseen asumismuotoosi, ei sinun tarvitse alkaa unelmoida omasta talosta, vaikka se monen muun unelma onkin. Sama pätee muihinkin elämän osa-alueisiin. Tärkeintä on, että saat elää sellaista omien arvojesi mukaista elämää, johon olet itse tyytyväinen. Ja voi tosiaan olla, että vaikka sinulla ei nyt olisi unelmia, saatat jossain kohtaa huomata unelmoivasi jostain asiasta – pienestä tai isommasta.

Joskus unelmien puuttumisesta saatetaan puhua mielenterveydenongelmien yhteydessä. Mutta ei siksi, että unelmien puuttuminen aiheuttaisi ongelmia, vaan koska esimerkiksi masennukselle yhtenä tyypillisenä oireena on näköalattomuus sekä tulevaisuususkon ja unelmien puuttuminen. Monesti myös ajatellaan, että unelmat ovat elämässä kantava voima. Ehkä tällaistenkin takia voi joskus törmätä sellaiseen asenteeseen, että unelmattomuus olisi vain negatiivinen asia.

Eri ihmiset ovat joka tapauksessa erilaisia unelmoijia. Joillakin on valtava määrä unelmia, joillakin on suuria ja joillakin pieniä unelmia. Jollakin on yksi iso unelma, jota tavoitella elämässä. Jotkut eivät unelmoi. Monet innostuvat ja saavat elämälle lisää merkitystä, kun heillä on unelmia, joita fiilistellä ja tavoitella.

Mukava kuulla, että hyödynnät mielikuvitustasi ja esimerkiksi matkustelet ajassa ja eri paikoissa lukemisen kautta. Se voi olla iso voimavara ja hyvinvoinnin lähde elämässä, samaan tapaan kuin monen kohdalla unelmointi on. 

Halutessasi voit lukea lisää unelmoinnista esimerkiksi Nyytin sivulta (avautuu uuteen välilehteen).

Kaikkea hyvää sinulle!

Lämpöisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi