Här hittar du frågor, kommentarer och svar som gäller Hälsa och Välmående. Om du inte hittar svaret i dina frågor, kan du skicka din fråga genom Ställ egna frågor -knappen. Frågorna besvaras av ungdomsinformations- och rådgivnings handledare och olika sakkunniga. Din fråga besvaras inom fem arbetsdagar. Du kan lämna en fråga anonymt. Även andra läsare har möjlighet att lämna kommentarer på din fråga. Du kan också fråga privat, då syns inte frågan offentligt på spalten utan du får svar per e-post.

Silmälaseihin tottuminen

En näe juuri mitään kaukana olevaa ilman laseja(esim kirjan lukukaan ei suju ellei tuo ihan nenän eteen), lisäksi laseilla korjataan hajataittoa. Tein kasvohoitoa kotona ja olin ilman laseja varmaan tunnin, luin samalla lehtiä hyvin läheltä. Tuntui etteivät silmät meinanneet tarkentaa kunnolla. Kun laitoin lopulta lasit takaisin, kaikki näytti omituiselta, tavallaan samalla ylitarkalta ja sumean zoomailevan liikkuvaiselta, vähän sama tunne kuin saadessani ekat silmälasini. Tovin päästä se meni ohi ja näin taas hyvin. Voiko olla että silmät tottuvat silmälaseihin/lasittomuuteen noin nopeasti? Pidän laseja aina paitsi nukkuessa ja suihkussa joten kokemusta ilmanolosta ei juuri ole…

(ei otsikkoa)

mulla on vuoden ollut virtsavaivoja tiheästi pitää käydä tässä lokakuun lopussa on ollut kovia kipuja pitää wc käydä 10-15 kertaa päivässä ennen oli wc 4-6 kertaa päivässä tilanne koko ajan muuttuu huomaksi kaikki testi tehty ei ole virtsatien tulehdusta koskaan eikä etu rauhasen tulehdusta eikä mitään vikaa löydy edelleen sama vaiva jatkuu hoidoista ole mitään apua virsatähystyksellä katsottu ei mitään löytynyt rakohuutelu ei auta vähän helpottaa erilaisia lääkeitä koitettu enkä saa riittävästi apua asun tukiasunnossa eikä ohjaajat edes ymmärrä minkälaisia kipuja on eikä ne edes tee mitään heidän mielestä on aika normaalia tämä tilanne missä vika virtsaputki punoitusta viime päivinä ollut voiko se vaikuttaa kipuihin

(Kysymys tullut Decibelistä. Kysymys ja vastaus näkyvät sekä Decibelin Kysy pois! -palstalla että Nuortenelämä.fi-palvelun Kysyttävää-palstalla.)

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei, kiitos kysymyksestäsi. Terveydenhoitaja Matleena vastaa sinulle:

Hei!

Oireilusi ei kuulosta normaalilta vaan vaatii lisää tutkimuksia. Kerroit, että olet käynyt jo monenlaisissa tutkimuksissa. Oletko käynyt sukupuolitautitesteissä? Jotkut sukupuolitaudit voivat aiheuttaa virtsavaivoja. Ymmärrän, että voi tuntua turhauttavalta hakeutua uudelleen tutkimuksiin, jos aikaisemmista tutkimuksista ei löytynyt selittävää syytä. Ja kurjaa, jos koet, ettei tukiasuntosi ohjaajat ota oireitasi todesta. Valitettavasti näin netin välityksellä ei tarkemmin pysty sanomaan, mistä oireilusi voi johtua, vaan sinun tulee hakeutua uudestaan tutkimuksiin, esimerkiksi omalle terveysasemalle tai opiskeluterveydenhuoltoon.

Tsemppiä sinulle! Toivottavasti syy oireiluusi löytyy ja saat sitä kautta avun.

Terveydenhoitaja Matleena | Nuortenelämä.fi

menkat

moi. Mulla on alkanut menkat noin puolivuotta sitten. Vähän yli. Ja aluksi oli todella paljon pahoinvointia ja kipuja, mutta vähän rauhoittui. minulla alkoi menkat normaalisti lokakuun alussa. Kesti 9pv ja loppui. Viikon päästä alkoi heti uudelleen. Ne kestivät 8pv ja loppui. Nyt siitä loppumisesta on 7pv ja alkoi taas. Todella runsasta ja en tiedä onko kovin normaalia. Olen kuullut että kova urheilu voi auheuttaa häiriöitä, ja minä urheilenkin luistelun parissa todella paljon. Mikä voisi olla syy ja täytyykö mennä lääkärille?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Emilia!

Kiitos kysymyksestäsi. Normaalisti menkat kestävät 2–7 päivää. On silti tavallista, että menkat ovat ensimmäiset 2–3 vuotta epäsäännölliset ja että vuodon kestokin heittelee. Menkkakierto yleensä säännöllistyy iän myötä. Menkkoihin voi myös vaikuttaa esimerkiksi stressi, kehonpainon lasku ja nousu, kilpirauhasen toiminnan muutokset ja mainitsemasi kova fyysinen rasitus. Menkat voivat olla runsaat myös ilman mitään erityistä syytä. Jokainen on omanlaisensa yksilö ja menkoissakin on paljon eroja yksilöiden välillä.

Jos menkat tulevat viikon välein ja kestävät kerrallaan yli viikon, voi se ymmärrettävästikin aiheuttaa harmitusta ja turhautumista. Pitkäkestoinen ja runsas vuoto voi myös aiheuttaa esimerkiksi hemoglobiinin laskua. Se puolestaan voi aiheuttaa raudanpuuteanemian (linkki avautuu uuteen välilehteen Terveyskirjaston sivulle) ja oirehtia esimerkiksi väsymyksellä, päänsäryllä, korvien huminalla, sydämen sykkeen nousulla sekä aiempaa herkemmällä hengästymisellä.

Kannustankin sinua käymään esimerkiksi kouluterveydenhoitajan luona juttelemassa asiasta. On nimittäin olemassa keinoja, jotka helpottavat menkkoihin liittyviä ikäviä oireita, kuten pitkittynyttä vuotoa, välivuotoja, runsasta vuotoa ja niin edelleen. Runsaita vuotoja voidaan niukentaa ja epäsäännöllisiä kuukautisia voidaan muuttaa säännöllisiksi. Kipuja voidaan lieventää ja poistaa. Terkkari osaa kertoa apukeinoista sinulle tarkemmin ja tarvittaessa ehdottaa sinulle mahdollisesti sopivia apukeinoja.

Keskustelut terkkarin kanssa ovat luottamuksellisia ja teidän kahden välisiä. Monet muutkin nuoret käyvät menkkoihin liittyviä keskusteluja terkkarin kanssa. Aihe on ihan arkipäivää terkkarin vastaanotolla.

Tsemppiä ja mukavaa talvea sinulle!  

Lämpöisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Miksi selkäleikkaus ei tahdo onnistua?

Minulla on magneettikuvassa todettu selän välilevytyrä, joka painaa hermojuuren tyveä, ja aiheuttaa hermon puristumaa. Seurauksena on, että oikeaan jalkaan alkaa koskea hyvin vähäinen seisominen ja käveleminen. Jalka on lähes käyttökelvoton. Käsittääkseni voi olla edessä selkäleikkaus. Se on pelottava ajatus. Mistä johtuu, että selkäleikkaukset epäonnistuvat niin usein? Olenko oikeassa, että niiden onnistumisprosentti on tosi pieni muihin leikkauksiin verrattuna? Oma tilanteeni vaikuttaa kyllä epätoivoiselta. Jos mitään ei tehdä, ei ole mahdollisuuksia normaaliin elämään. Jos leikataan, voi vaikka halvaantua, tai saada loppuiäksi kauheat kivut.

(Kysymys tullut Decibelistä. Kysymys ja vastaus näkyvät sekä Decibelin Kysy pois! -palstalla että Nuortenelämä.fi-palvelun Kysyttävää-palstalla.)

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Halusit tietää, miksi selkäleikkaus ei välttämättä onnistu, sekä miten selkäleikkauksen onnistumisprosentti suhteutuu muihin tehtyihin leikkauksiin.

Ajatus leikkauksesta on varmasti pelottava, ja voi nostaa esiin erilaisia kysymyksiä ja huolia. Onkin hyvä selvittää asioita ja vaihtoehtoja tarkoin, ennen mahdollista leikkausta.

 

Leikkausten onnistuminen riippuu yksilökohtaisista tekijöistä kuten oireista (kesto, voimakkuus, laajuus jne) sekä itse tehtävästä operaatiosta ja sen soveltuvuudesta potilaalle. Ennen leikkauksia tulisikin arvioida potilaan yksilölliset oireet ja leikkauksen mahdolliset hyödyt potilaalle, sekä leikkauksen onnistumisen todennäköisyys.

Voimakaskaan selkäkipu ei sinänsä ole aihe leikkaushoidolle. Selkäleikkaus on aiheellinen, kun sen avulla voidaan laukaista hermopinne, korjata selän virheasento tai poikkeava liikkuvuus. Osa selkävaivoista on kuitenkin sellaisia, ettei niitä voi hoitaa leikkaamalla, koska niihin ei liity rakenteellisia syitä.

Leikkausaihe voi olla välilevytyrä, selkäydinkanavan ahtauma, nikamasiirtymä, osteoporoottinen murtuma, hyvänlaatuinen tai pahanlaatuinen kasvain, etäpesäke tai muu rakennemuutos. Joskus leikkauksen aiheena voi olla sellainen vaikea virheasento, josta on suuri haitta.

Kerroit, että sinulla on todettu välilevytyrä. Välilevytyrä tarkoittaa sitä, että välilevyn keskuksen hyytelömäinen aine vuotaa tai pullistuu ulos ja saattaa painaa tai ärsyttää hermoa. Mikäli kipu säteilee sääreen saakka, puhutaan iskiaksesta. Tällainen pullistuma on usein mahdollista saada vetäytymään takaisin selkämanipulaatiolla. Jos välilevyn rustorenkaat ovat jo kokonaan revenneet ja välilevyn massa on tunkeutunut ulos, ei tilanteeseen saada manuaalisella hoidolla mitään nopeaa hoitotulosta ja kyseeseen voi tulla jopa kirurginen toimenpide. Kannattaa kuitenkin aina kysyä ensin, onko vaivoille jotakin tehtävissä manuaalisesti, ennenkuin ryhtyy mihinkään dramaattisempaan toimenpiteeseen. Vähemmän kuin yksi kymmenestä iskiaspotilaasta joudutaan leikkaamaan. Suurin osa leikatuista saa kuitenkin leikkauksesta hyvän avun alaraajakipuun, mutta osalle voi jäädä jonkinasteisia selkäoireita.

Välilevytyrästä voit halutessasi lukea lisää täällä.

 

Selkäleikkauksesta toipuminen ja sen onnistuminen riippuu siis omasta selkävaivastasi, kiputilanteestasi ennen leikkausta, kudosten paranemisesta ja leikkauksen kokonaisvaltaisesta onnistumisesta. Mitä kauemmin kipua tai toimintakyvyn haittaa on ollut, sitä pidemmän aikaa toipuminenkin todennäköisesti kestää.

En löytänyt suoraa vastausta siihen, miten selkäleikkausten onnistumisprosentti suhteutuu muihin tehtyihin leikkauksiin. Selkäleikkaushoidosta on apua keskimäärin ainoastaan noin yhdelle sadasta selkäkipuisesta (onnistumisprosentti 1%). Tämän takia kohdennus ja tarkka pohdinta ennen leikkausta on tarpeen huomioida. Onnistumisprosenttiin vaikuttaa se, miten hyvin leikkaus on kohdennettu potilaan tarpeisiin sekä yksilökohtainen paraneminen leikkauksesta.

Selkäleikkauksista voit lukea lisää myös Mehiläisen sivuilta ja Selkäkanavan sivuilta.

Kehotan sinua keskustelemaan vielä lääkärin kanssa tarkoin asioista ja pohtimaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja. Kirjaa itsellesi vaikka etukäteen ylös kaikki sinua mietityttävät asiat ja käy niitä läpi lääkärin kanssa yhdessä. Suosittelen myös ottamaan jonkun toisen kaveriksi keskustelemaan lääkärin kanssa, jolloin tieto jakautuu useammalle taholle, ja sinua voidaan myös tukea paremmin. Toinen henkilö saattaa myös kysyä sellaisia kysymyksiä, joita sinulle ei välttämättä tule mieleen, mutta jotka voivat silti auttaa sinua.

Hurjasti tsemppiä asian selvittelyyn ja mahdolliseen leikkaukseen!

Po1nt.fi / Po1nt koordinaattori Asta

Yrittävätkö feikkifaktoja levittävät parantaa ihmisrodun laatua?

Miksi jotkut ihmiset levittävät päivänselviä, ei millään muotoa järkeenkäyviä valheita ja jopa vetoavat vanhoihin valetutkimuksiin jotka on todistettu huuhaaksi ja väärennetyksi tai joissa on tulkittu tuloksia väärin, vaikka helposti saatavilla on älyttömästi luotettavaa ja nykyaikaista tutkimustietoa aiheesta? Esim. ”rokotteet aiheuttavat autismia”-tyypit, jokainen luotettavasti tehty tutkimus todistaa tuon väitteen vääräksi. Tai että ”voi ja täysrasvainen kerma ovat terveellisempiä kuin margariinit ja kevyttuotteet/kasvituotteet koska ne ovat luonnollisempia”. Onko niin että valheita levittävät tahtovat edistää/parantaa luonnonvalintaa ja ihmisrodun laatua, niin että tyhmimmät ihmiset kuolevat/vammautuvat ja vain järkevämmät pystyvät pysymään hengissä ja lisääntymään/pitämään lapsensa hengissä lisääntymisikään asti? Vai mikä idea hommassa oikein on?

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei Mievaan!

Kiitos kysymyksestäsi. Ihmisillä on erilaisia tarkoitusperiä levittäessään valheellista tietoa. Jollakin siis saattaa olla taustalla esimerkiksi tuo mainitsemasi ajatus.

Jotkut todella uskovat näihin tieteellisen tiedon vastaisiin feikkitietoihin ja salaliittoteorioihin. Levittäessään omia uskomuksiaan saattavat he ajatella tekevänsä hyvää muille, vaikka tieto olisikin juuri päinvastoin eli haitallista. Kyse voi olla esimerkiksi luotettavan tiedon puutteesta tai heikosta informaatiolukutaidosta.

Puutteellista tai väärää tietoa voidaan välittää epähuomiossa. Tätä kutsutaan misinformaatioksi. Tällöin tarkoituksena ei ole tahallaan johtaa ketään harhaan, kyse on enemmänkin vahingosta.

Disinformaatioksi puolestaan kutsutaan sellaista väärää tietoa, jota jaetaan tarkoituksellisesti. Tässä syynä voi olla esimerkiksi taloudellinen hyöty, poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen tai ilkivallan teko ja ihan vain pilailu. Jotkut haluavat provosoida tai manipuloida tarkoituksellisesti tiettyjä ihmisiä tai ihmisiä yleisesti. Jotkut salaliittoteorioihin uskovat levittävät salaliittoteoriaa, koska haluavat maalittaa tiettyjä henkilöitä poliittisista tai muista syistä.

Todettakoon siis, että syitä feikkifaktojen levittämiseen on monia.

Lue lisää mis- ja disinformaatiosta (avautuu uuteen välilehteen).

Salaliittoteorioista voit halutessasi lukea lisää Euroopan komission sivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Unelmien puuttuminen

Kaikkialla toitotetaan että terveillä ihmisillä on unelmia, että ihminen voi psyykkisesti hyvin kun on juttuja joita tavoitella/haluta, ilman haaveita vaipuu toivottomuuteen, jne. Mutta minä en löydä itselleni minkäänlaista unelmaa. Tuntuu, että minulla on jo kaikki mitä tarvitsen/haluan. Kotini on juuri minulle sopiva, rahatilanne on sen verran hyvä että voin välillä ostaa myös ”turhaa” tavaraa tai vaikkapa hieronnan pakollisten menojen lisäksi, fyysinen vointi on ok, psyykkinen vointi on ok, minulla on sukulaisia joihin pidän yhteyttä ja joiden kanssa vietän aikaa(he ovat tavallaan kavereitani), käyn viikottain harrastuksessa, minulla on silloin tällöin mahdollisuus käydä lomalla, saan sukulaisten lemmikeiltä aitoa hellyyttä ja kosketusta… Tuntuu, ettei minulta puutu mitään olennaista. En halua enempää ihmissuhteita, kumppania, lapsia, omaa lemmikkiä, arvostettua työtä, omaa taloa, mainetta&kunniaa, rikastumista, vaikutusvaltaa, tms. Toki muutama miljoona ekstrarahaa mahdollistaisi velallisten sukulaisten auttamisen(muiden onnea ja vakaata elämää on kiva seurata), ja itselleni vaikkapa laajemman reissaamisen ympäri maailmaa(mutta olen melko varma että siihenkin kyllästyisi lopulta ja palaisin vanhaan rentoon rutiiniin). Plus ei ole mahdollista saada rahapottia kun en edes lottoa tai mitään, joten ei kiinnosta kuvitella semmoista, se tuntuisi ajanhukalta. Käytän mielikuvitustani mieluummin lukemalla(matkustan lukiessani ilmaiseksi ajassa ja paikassa ja vaihdan hahmoani/näkökulmaani: koen lentämisen lohikäärmeellä, avaruuden painottomuuden, 1800-luvun siirtolaisten vaikean arjen, ruton kauhut, vedenalaisen maailman, jne, ihan vain kotisohvalla istuksimalla). Onko tämä tilanteeni ok vai olenko jotenkin ongelmainen? Jotenkin aina puhutaan negatiivissävytteisesti nuorista joilla ei ole mitään unelmia, ikään kuin se olisi tie tuhoon...

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Tyytyväinen!

Kiitos viestistäsi, jossa sanoitat hienosti pohdintojasi elämääsi liittyen. Ilahduttavaa kuulla, että olet tyytyväinen elämääsi. Jos jo elää omaa ihanne-elämäänsä, unelmia voi tosiaan olla vaikea keksiä. Eikä se mikään pakollinen juttu olekaan, niin kuin viestiäsi kommentoinut henkilökin totesi.

Ulkoa päin tulee paljon erilaisia viestejä ja odotuksia siitä, millaista elämän kuuluisi olla. Oleellista kuitenkin on se, millaista itse haluat elämäsi olevan. Koska olet tyytyväinen esimerkiksi nykyiseen asumismuotoosi, ei sinun tarvitse alkaa unelmoida omasta talosta, vaikka se monen muun unelma onkin. Sama pätee muihinkin elämän osa-alueisiin. Tärkeintä on, että saat elää sellaista omien arvojesi mukaista elämää, johon olet itse tyytyväinen. Ja voi tosiaan olla, että vaikka sinulla ei nyt olisi unelmia, saatat jossain kohtaa huomata unelmoivasi jostain asiasta – pienestä tai isommasta.

Joskus unelmien puuttumisesta saatetaan puhua mielenterveydenongelmien yhteydessä. Mutta ei siksi, että unelmien puuttuminen aiheuttaisi ongelmia, vaan koska esimerkiksi masennukselle yhtenä tyypillisenä oireena on näköalattomuus sekä tulevaisuususkon ja unelmien puuttuminen. Monesti myös ajatellaan, että unelmat ovat elämässä kantava voima. Ehkä tällaistenkin takia voi joskus törmätä sellaiseen asenteeseen, että unelmattomuus olisi vain negatiivinen asia.

Eri ihmiset ovat joka tapauksessa erilaisia unelmoijia. Joillakin on valtava määrä unelmia, joillakin on suuria ja joillakin pieniä unelmia. Jollakin on yksi iso unelma, jota tavoitella elämässä. Jotkut eivät unelmoi. Monet innostuvat ja saavat elämälle lisää merkitystä, kun heillä on unelmia, joita fiilistellä ja tavoitella.

Mukava kuulla, että hyödynnät mielikuvitustasi ja esimerkiksi matkustelet ajassa ja eri paikoissa lukemisen kautta. Se voi olla iso voimavara ja hyvinvoinnin lähde elämässä, samaan tapaan kuin monen kohdalla unelmointi on. 

Halutessasi voit lukea lisää unelmoinnista esimerkiksi Nyytin sivulta (avautuu uuteen välilehteen).

Kaikkea hyvää sinulle!

Lämpöisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Jos olet itse tyytyväinen tämän hetkiseen elämääsi, miksi mikään olisi vialla? Jos taas olisit tyytymätön tilanteeseesi, asia olisi toisin. Ehkä jossain vaiheessa löydät itsellesi unelman, mutta ei se mikään pakollinen asia ole.


Peniksen koko ja kivesten ja peniksen mittaus

Hei! olen 21-vuotias kuinka penis ja kivekset mitataan oikeaoppisesti ja onko penikseni normaalin kokoinen se on on 2cm pitkä

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki 21-vuotias!

Kiitos kysymyksestäsi. Peniksen koko mietityttää monia muitakin nuoria ja nuoria aikuisia. Kaikki penikset ovat yksilöllisiä ja myös erilaisia kooltaan ja ulkonäöltään. Peniksen normaalia kokoa on hankala määrittää. Usein se on myös tarpeetonta. 

Huomioitavaa on, että penistä ja kiveksiä on mahdollista mitata monin eri tavoin. Ei siis ole olemassa yhtä tiettyä oikeaoppista mittaustapaa. Mittaustulokset vaihtelevat mittaustavan mukaan. Yleisimmin peniksen pituusmitta otetaan häpyluun alareunasta peniksen kärkeen. Ympärysmitta taas otetaan joko tyvestä tai keskivarresta. 

Kivekset voidaan mitata sekä pituussuunnassa että leveyssuunnassa. Kivesten mittaaminen voi kuitenkin olla vaikeaa ja kivesten koko vaihtelee paljon yksilöittäin. Mittausvälineenä voi käyttää esimerkiksi mittanauhaa. Mittaaminen voi onnistua myös viivottimella.

Sukuelinten koko ei tavallisesti vaikuta niiden normaaliin toimintaan kuten virtsaamiseen ja lisääntymiseen. Voit olla tyytyväinen sukuelimiisi, jos virtsaaminen, erektiot ja siemensyöksyt onnistuvat normaalisti. Jos näissä toiminnoissa on jotain ongelmaa, suosittelen olemaan yhteydessä terveydenhuoltoon. Ole rohkeasti yhteydessä esimerkiksi koulun, työterveyden tai terveysaseman terveydenhoitajaan, jos penikseen, kiveksiin tai muutoin omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyy pulmia tai huolta.

Sexpon sivuilta saat lisää tietoa peniksestä ja sen koosta (avautuu uuteen välilehteen).

Mukavaa marraskuuta sinulle!

Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Peniksen koko ja kivesten ja peniksen mittaus

Hei! olen 21-vuotias kuinka penis ja kivekset mitataan oikeaoppisesti ja onko penikseni normaalin kokoinen se

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki 21-vuotias!

Kiitos kysymyksestäsi. Peniksen koko mietityttää monia muitakin nuoria ja nuoria aikuisia. Kaikki penikset ovat yksilöllisiä ja myös erilaisia kooltaan ja ulkonäöltään. Peniksen normaalia kokoa on hankala määrittää. Usein se on myös tarpeetonta. 

Huomioitavaa on, että penistä ja kiveksiä on mahdollista mitata monin eri tavoin. Ei siis ole olemassa yhtä tiettyä oikeaoppista mittaustapaa. Mittaustulokset vaihtelevat mittaustavan mukaan. Yleisimmin peniksen pituusmitta otetaan häpyluun alareunasta peniksen kärkeen. Ympärysmitta taas otetaan joko tyvestä tai keskivarresta. 

Kivekset voidaan mitata sekä pituussuunnassa että leveyssuunnassa. Kivesten mittaaminen voi kuitenkin olla vaikeaa ja kivesten koko vaihtelee paljon yksilöittäin. Mittausvälineenä voi käyttää esimerkiksi mittanauhaa. Mittaaminen voi onnistua myös viivottimella.

Sukuelinten koko ei tavallisesti vaikuta niiden normaaliin toimintaan kuten virtsaamiseen ja lisääntymiseen. Voit olla tyytyväinen sukuelimiisi, jos virtsaaminen, erektiot ja siemensyöksyt onnistuvat normaalisti. Jos näissä toiminnoissa on jotain ongelmaa, suosittelen olemaan yhteydessä terveydenhuoltoon. Ole rohkeasti yhteydessä esimerkiksi koulun, työterveyden tai terveysaseman terveydenhoitajaan, jos penikseen, kiveksiin tai muutoin omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyy pulmia tai huolta. 

 
Mukavaa marraskuuta sinulle! 

Ystävällisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Kynnenpalan takaisinkasvatus

Iskin sormeni napakasti kaappiin, ja kynnestä halkesi kulma irti(noin kolmasosa kynnen leveydestä ja kolmasosa kynnen pituudesta), niin että esiin tuli verestävän punertavaa kynnenalustaa, koko sormenpää on todella kosketusarka. Puhdistin alueen, leikkasin terävän kynnenkulman tasaisemmaksi ja laitoin laastarin. Voikohan paranemista nopeuttaa mitenkään? Auttaisiko esim. rasvaus jollain tietyllä rasvalla, tai kasvaisiko kynsi nopeammin takaisin jos söisin jotain tiettyä ruokaa tai jos ottaisin jotain vitamiinia? Tämä on tosi ärsyttävää…

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei ArkaSormi!

Kiitos viestistäsi. Ikävä kuulla, että sinulle on käynyt tuollainen harmillinen sattumus. Paranemista ei voi ihan hirveästi nopeuttaa. Paranemista kuitenkin edistää sen hyvä hoito ja hygienia, jolloin se ei todennäköisesti pääse esimerkiksi tulehtumaan. Hyvä siis, että olet hoitanut aluetta asianmukaisesti jo heti haaverin satuttua.

Tavallisesta monipuolisesta ruokavaliosta saadaan pienten haavojen paranemiseen ja kynsien kasvuun tarvittavat ravintoaineet. Apteekista saa ostettua erilaisia hoitotuotteita, jotka osaltaan voivat edistää sormen paranemista. Voit halutessasi käydä tutkimassa hoitotuotteita apteekissa ja kysyä työntekijältä neuvoja sopivien tuotteiden valitsemiseen. Siellä osataan neuvoa sinua myös vitamiinien suhteen.

Tsemppiä sormen paranteluun ja mukavaa viikonloppua!

Lämpöisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Sokeriyliannostus

Söin juhlissa paljon erilaisia leivonnaisia ja keksejä, ja älyttömästi karkkia lyhyessä ajassa. Tuli tosi sairas olo ja miltei oksensin. Olikohan verensokeri noussut liian ylös sokeriyliannostuksesta vai mistä oli kyse? En todellakaan aio tehdä samaa mokaa uudestaan… En ole edes diabeetikko.

Kommentoi
Näytä vastaukset

Nuortenelämä.fi vastaa

Hei nimimerkki Namihiiri!

Kiitos viestistäsi. On luonnollista, että kun syö suuren määrän makeita herkkuja kerralla, tulee siitä huono olo. Voi ällöttää, oksettaa ja turvottaa. Moni on varmasti kokenut saman. Tukala olo menee kuitenkin tavallisesti itsestään ohi. Tällaiset yksittäiset tapaukset eivät yleensä ole vaarallisia.

Tavalliseen terveelliseen ruokavalioon kuuluu herkuttelu silloin tällöin. Jos jatkuvasti tulee herkuteltua huonovointisuuteen asti tai syöminen muutoin aiheuttaa huolta, on omaa ruokasuhdetta hyvä pysähtyä tarkastelemaan. Millaisia tunteita ja ajatuksia ruoka ja syöminen aiheuttaa? Mikä ohjaa omaa syömistä? Liittyykö ruokailuun jotain kipukohtia?

Tarvittaessa lisää tietoa ja tukea saat SYLIltä (avautuu uuteen välilehteen).

Mukavaa lokakuun loppua sinulle.

Lämpöisin terveisin, Riina | Nuortenelämä.fi

Sivut