Kierrätyksellä tarkoitetaan tavaroiden uusiokäyttöä. Sen tarkoituksena on säästää luontoa, sillä uusien tavaroiden tuottaminen markkinoille kuluttaa energiaa ja raaka-aineita.
Kodissa kertyvä jäte lajitellaan sekajätteisiin ja biojätteisiin. Biojäte voidaan kierrättää kompostoimalla, jolloin siitä syntyy lopulta multaa, tai mädättämällä, jolloin mädätyksestä syntyvästä biokaasusta voidaan tuottaa energiaa. Biojätteisiin voi laittaa esimerkiksi ruoantähteet, teepussit, kahvinporot ja suodatinpaperit sekä hedelmien ja kananmunien kuoret.
Kotitalouksissa syntyy myös lasi- ja metallijätettä. Jos kotona ei ole niille soveltuvaa erillistä jäteastiaa, ne voi viedä jätteenkeräyspisteeseen. Kierrätyslasista valmistetaan lasipulloja, hillopurkkeja ja lasivillaa. Lasinkierrätyspisteeseen ei saa laittaa posliinia tai kuumennusta kestäviä lasiesineitä, kuten glögilaseja tai kahvipannuja. Myöskään ikkunalasit tai peilit eivät kuulu lasinkeräysastiaan. Metallinkeräysastiaan voi laittaa pienmetallia, kuten säilyketölkkejä, kattiloita, tyhjiä maalitölkkejä ja pieniä auton tai koneen osia.
Pantillisten pullojen kierrätys on helppoa, sillä lähes jokaisen kaupan yhteydessä on palautuspiste. Pantillinen lasipullo saattaa kiertää jopa kymmeniä kertoja.
Paperinkierrätysastiaan saa laittaa kaiken puhtaan ja kuivan mainospostin ja postin tuoman paperin, jossa ei ole foliota, muovia tai vahaa. Ikkunalliset kirjekuoret ja niittejä sisältävät lehdet saa laittaa paperinkeräykseen, kuten myös puhelinluettelot. Uusiopaperin tuotanto ja käyttö kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin kokonaan uuden paperin tuotto. Keräyspaperista valmistetaan esimerkiksi wc- ja talouspaperia sekä sanomalehtiä.
Vaatteita voi kierrättää monin tavoin. Lähipiiristä voi löytyä samaa vaatekokoa käyttävä tuttava, jolle vaatteita voi myydä tai antaa, tai jonka kanssa voi vaihtaa vaatteita. Isoksi tai pieneksi jääneet vaatteetkin löytävät yleensä ottajan. Rikki menneet vaatteet voivat saada uuden elämän vaikka lattiarättinä.
Vaatteita voi viedä myös kirpputorille, pelastusarmeijalle sekä erilaisiin hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyspisteisiin, jotka vastaanottavat mielellään puhtaita ja ehyitä vaatteita. Ne toimitetaan edelleen apua tarvitseville ihmisille esimerkiksi kehitysmaihin.
Elektroniikkaromu on Suomessa kierrätettävissä maksutta. Niiden kierrätyspisteinä toimivat esimerkiksi kunnalliset jäteasemat ja useat kodinkoneliikkeet. Niihin voi viedä hajonneen tietokoneen, television tai vaikkapa energiansäästölampun. Kunnalliset jäteasemat toimivat keräyspisteinä myös huonekaluille, erilaisille rakennusjätteille ja liuottimille sekä muoville. Tällaisia jätteitä ei saa jättää esimerkiksi kerrostalon roskakatokseen.
Kierrättämällä säästät sekä luontoa että lompakkoasi, kun aina ei tarvitse ostaa uutta. Jos olet epävarma siitä, mihin rikkinäisen tavaran voisi viedä hävitettäväksi, katso ohjeita kierrätys.info -nettisivuilta.
Lue lisää pakkauskierrätyksestä Suomessa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oyn nettisivuilta.
Saat lisää tietoa ja neuvontaa aiheeseen liittyvissä kysymyksissä nuorten tieto- ja neuvontapalveluista. Etsi lähin palvelusi Ihmiset&osoitteet -valikon kautta.
Sivu päivitetty viimeksi 16.03.2021.
Voit jakaa omat ajatuksesi ja kommenttisi aiheesta, hyödyntäen alla olevaa kenttää.