Ihminen jättää aina jälkensä sinne, missä kulkee. Jokainen voi osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri jalanjälki taakse jää.
Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ilmastokuormaa, joka syntyy tuotteen, toiminnan tai palvelun takia. Ilmastokuormitus lisää kasvihuonekaasuja ja aiheuttaa ilmastonmuutosta. Jokainen kuluttajan tekemä päätös on laskettavissa sen mukaan, paljonko päästöjä siitä syntyy. Ostamalla esimerkiksi kotimaisia kasviksia ulkomaisen lihan sijaan pitää oman hiilijalanjälkensä pienempänä, samoin suosimalla joukkoliikennettä yksityisautoilun sijaan.
Kuluttajan hiilijalanjälki voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Autolla ajaminen synnyttää suoria päästöjä. Epäsuorat päästöt syntyvät esimerkiksi banaanin ostamisesta, sillä banaani on kasvatettu ja tuotu kaupan hyllylle energiaa kuluttaen.
Periaatteessa lähes kaikelle toiminnalle on laskettavissa hiilijalanjälki. Se näkyy lautasella, leivän päällä, sähkölaskussa ja liikenteessä. Hiilijalanjälki ilmoitetaan kilogrammoina. Ekologinen jalanjälki taas ilmoitetaan pinta-alana: montako maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki eläisivät kuten minä? Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman suurimpia, intialaisten taas maailman pienimpiä.
Kuluttaja voi vaikuttaa hiilijalanjälkeensä paljonkin. Suurimmat päästöt syntyvät asumisesta, liikkumisesta ja ravinnosta. Ne ovat jokaiselle välttämättömiä, mutta niissä on myös paljon valinnanvaraa.
Vaihtamalla vihreään sähköön, asentamalla maalämpöpumpun ja teettämällä kodin energiakartoituksen voi pienentää hiilijalanjälkeään paljonkin alentamatta asumismukavuutta. Myös liikkumiseen paikasta toiseen voi vaikuttaa. Lomalle lähdettäessä lentoloman vaihtaminen junalomaan on ympäristöystävällinen teko, sillä lentämisen hiilijalanjälki on todella suuri. Työmatkapäästöt vähenevät pitämällä etätyöpäiviä ja korvaamalla autoilua pyöräilyllä ainakin kesäaikaan.
Ravinnosta aiheutuneita päästöjä voi vähentää esimerkiksi korvaamalla osa ruoasta kasvukaudella itse kerätyillä luonnon antimilla, kuten sienillä, marjoilla ja kalalla. Ruokailujen ja ruokaostosten suunnittelu myös kannattaa, sillä tällöin ruokajätteen määrä pienenee. WWF Suomen selvitysten mukaan puolittamalla naudanlihan kulutuksen ja korvaamalla sen esimerkiksi kalalla tai palkokasveilla tekee hyvää ympäristölle ja myös omat ruokailutottumukset laajenevat.
WWF selvitti kulutusvalinnat, joilla voit vaikuttaa eniten hiilijalanjälkeesi. Lue artikkeli WWF Suomen nettisivuilta.
Laske Takuusäätiön laskurilla oma hiilijalanjälkesi.
Lue luonnon monimuotoisuudesta lisää Ymparisto.fi-palvelusta.
Saat lisää tietoa ja neuvontaa aiheeseen liittyvissä kysymyksissä nuorten tieto- ja neuvontapalveluista. Etsi lähin palvelusi Ihmiset&osoitteet -valikon kautta.
Voit jakaa omat ajatuksesi ja kommenttisi aiheesta, hyödyntäen alla olevaa kenttää.
Sivu päivitetty viimeksi 16.03.2021.
Magda
anynomouse
j
Anonymous
Nuortenelämä Sini
Tieto on itseasiassa oikein. Ekologinen jalanjälki tarkoittaa maa- ja vesialueen kokoa, joka ihmisen kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen ja jätteiden käsittelyyn tarvitaan. Global Footprint Networkin mukaan vuonna 2016 suomalaisen ekologinen jalanjälki oli 6.1 globaalia hehtaaria, kun intialaisilla ekologinen jalanjälki vuonna 2016 oli 1.2 globaalia hehtaaria.
Tässä linkki WWF:n juttuun maailman ylikutuspäivästä liittyen ekologiseen jalanjälkeen.
https://wwf.fi/uutiset/2020/08/maailman-ylikulutuspaiva-koittaa-elokuussa/
Global Footprint Networkin sivut löydät täältä: https://www.footprintnetwork.org/
T. Sini
Antti
Anonymous
Anonymous
Risto
Sähköavusteiset kulkineet joita on ennen viety puhtaasti lihasvoimalla, vähentävät entisestään ihmisen fyysistä ponnistelua mikä johtaa syvenevään kansanterveydelliseen kriisiin.
Auton aikakaudella on kokoajan ollut ympäristöä säästäviä ja kuntoa kohentavia liikkumisvaihtoehtoja kuten kävely, rullaluistelu, rullalautailu ja pyöräily. Mutta nykytrendi haluaa lopettaa kaiken lihaskuntoa ja hapenottokykyä parantavan toiminnan tyystin.
Minälainen onkaan noiden sähkökuljettimien niinsanottu hiilijalanjälki? Hirvittää ajatuskin.
Risto
Thunbergilla on varmasti hyvät tarkoitusperät, mutta puheet ovat yhtä ja teot toista. Thunberg on elektroniikan suurkuluttaja ja älylaitteitaan tiheään päivittävä tyypillinen 2000-luvun teini. Hän lentää kerosiinia runsaasti polttavilla lentokoneilla ristiin rastiin ympäri maailmaa julistamaan ilmastonsuojelu-manifestiaan, vaikka nykyään konferensseihin voi osallistua netin välityksellä omasta kotoa toiselle puolelle maapalloa.
Missä on se sokea piste? Kun näennäisesti ekologiset hipsterit ovat todella huolissaan maailman tilasta ja kuvittelevat sädekehän päänsä päälle, mutta ovat ylikansallisten ympäristöstä ja ihmisoikeuksista piut paut antavien tuotemerkkien uskollisia käyttäjiä.
Woodstokissa -69 psykedeelisissä huuruissaan heiluneet hipit tekivät legendaariset kuteensa itse vanhoista resuista ja söivät roskiksista, tai kasvattivat itujaan jossain niityllä kommuuninsa liepeillä. Nyt vastaavat retrovermeet ostetaan kaupasta ja ne ovat jonkun voittoa takovien yritysten tekemiä. McDonaldsista tai Hesburgerista tilataan pyhimyksinä vegeburgereita, mutta voiko kaksinaamaisempaa tai tekopyhempää kuvitella?
Sivut