Kun tarvitset tietoa ja neuvontaa, nämä palvelut eri puolilla Suomea ovat apunasi:

Hiilijalanjälki

Ihminen jättää aina jälkensä sinne, missä kulkee. Jokainen voi osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri jalanjälki taakse jää.

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ilmastokuormaa, joka syntyy tuotteen, toiminnan tai palvelun takia. Ilmastokuormitus lisää kasvihuonekaasuja ja aiheuttaa ilmastonmuutosta. Jokainen kuluttajan tekemä päätös on laskettavissa sen mukaan, paljonko päästöjä siitä syntyy. Ostamalla esimerkiksi kotimaisia kasviksia ulkomaisen lihan sijaan pitää oman hiilijalanjälkensä pienempänä, samoin suosimalla joukkoliikennettä yksityisautoilun sijaan.

Kuluttajan hiilijalanjälki voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Autolla ajaminen synnyttää suoria päästöjä. Epäsuorat päästöt syntyvät esimerkiksi banaanin ostamisesta, sillä banaani on kasvatettu ja tuotu kaupan hyllylle energiaa kuluttaen.

Periaatteessa lähes kaikelle toiminnalle on laskettavissa hiilijalanjälki. Se näkyy lautasella, leivän päällä, sähkölaskussa ja liikenteessä. Hiilijalanjälki ilmoitetaan kilogrammoina. Ekologinen jalanjälki taas ilmoitetaan pinta-alana: montako maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki eläisivät kuten minä? Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman suurimpia, intialaisten taas maailman pienimpiä.

Kuluttaja voi vaikuttaa hiilijalanjälkeensä paljonkin. Suurimmat päästöt syntyvät asumisesta, liikkumisesta ja ravinnosta. Ne ovat jokaiselle välttämättömiä, mutta niissä on myös paljon valinnanvaraa.

Vaihtamalla vihreään sähköön, asentamalla maalämpöpumpun ja teettämällä kodin energiakartoituksen voi pienentää hiilijalanjälkeään paljonkin alentamatta asumismukavuutta. Myös liikkumiseen paikasta toiseen voi vaikuttaa. Lomalle lähdettäessä lentoloman vaihtaminen junalomaan on ympäristöystävällinen teko, sillä lentämisen hiilijalanjälki on todella suuri. Työmatkapäästöt vähenevät pitämällä etätyöpäiviä ja korvaamalla autoilua pyöräilyllä ainakin kesäaikaan.

Ravinnosta aiheutuneita päästöjä voi vähentää esimerkiksi korvaamalla osa ruoasta kasvukaudella itse kerätyillä luonnon antimilla, kuten sienillä, marjoilla ja kalalla. Ruokailujen ja ruokaostosten suunnittelu myös kannattaa, sillä tällöin ruokajätteen määrä pienenee. WWF Suomen selvitysten mukaan puolittamalla naudanlihan kulutuksen ja korvaamalla sen esimerkiksi kalalla tai palkokasveilla tekee hyvää ympäristölle ja myös omat ruokailutottumukset laajenevat.

WWF selvitti kulutusvalinnat, joilla voit vaikuttaa eniten hiilijalanjälkeesi. Lue artikkeli WWF Suomen nettisivuilta.

Luonnon monimuotoisuudesta voit lukea lisää Ymparisto.fi-palvelusta.

 

Saat lisää tietoa ja neuvontaa aiheeseen liittyvissä kysymyksissä nuorten tieto- ja neuvontapalveluista. Etsi lähin palvelusi Ihmiset&osoitteet -valikon kautta.

Voit jakaa omat ajatuksesi ja kommenttisi aiheesta, hyödyntäen alla olevaa kenttää.

Alla olevassa laatikossa voit kommentoida aihetta. Ylläpito hyväksyy ja julkaisee kommentit.
Ke, 08/07/2019 - 11:27
Uudet ympäristön ja terveyden turmelijat: Sähköpyörät ja sähköpotkulaudat. Kumpikin vempele kuluttaa luonnonvaroja ja pilaa ilmastoa kohtuuttomasti, mutta niiden tuotanto ja käyttö on vasta alussa.
Sähköavusteiset kulkineet joita on ennen viety puhtaasti lihasvoimalla, vähentävät entisestään ihmisen fyysistä ponnistelua mikä johtaa syvenevään kansanterveydelliseen kriisiin.
Auton aikakaudella on kokoajan ollut ympäristöä säästäviä ja kuntoa kohentavia liikkumisvaihtoehtoja kuten kävely, rullaluistelu, rullalautailu ja pyöräily. Mutta nykytrendi haluaa lopettaa kaiken lihaskuntoa ja hapenottokykyä parantavan toiminnan tyystin.
Minälainen onkaan noiden sähkökuljettimien niinsanottu hiilijalanjälki? Hirvittää ajatuskin.
Pe, 08/02/2019 - 02:03
16-vuotias Greta Thunberg on profiloitunut ilmastolähettilääksi. Hän saarnaa ihmisten vastuusta ilmastonmuutoksesta, ja kuinka mitkään toimet ilmaston pelastamiseksi eivät ole olleet toistaiseksi läheskään riittäviä.
Thunbergilla on varmasti hyvät tarkoitusperät, mutta puheet ovat yhtä ja teot toista. Thunberg on elektroniikan suurkuluttaja ja älylaitteitaan tiheään päivittävä tyypillinen 2000-luvun teini. Hän lentää kerosiinia runsaasti polttavilla lentokoneilla ristiin rastiin ympäri maailmaa julistamaan ilmastonsuojelu-manifestiaan, vaikka nykyään konferensseihin voi osallistua netin välityksellä omasta kotoa toiselle puolelle maapalloa.
Missä on se sokea piste? Kun näennäisesti ekologiset hipsterit ovat todella huolissaan maailman tilasta ja kuvittelevat sädekehän päänsä päälle, mutta ovat ylikansallisten ympäristöstä ja ihmisoikeuksista piut paut antavien tuotemerkkien uskollisia käyttäjiä.
Woodstokissa -69 psykedeelisissä huuruissaan heiluneet hipit tekivät legendaariset kuteensa itse vanhoista resuista ja söivät roskiksista, tai kasvattivat itujaan jossain niityllä kommuuninsa liepeillä. Nyt vastaavat retrovermeet ostetaan kaupasta ja ne ovat jonkun voittoa takovien yritysten tekemiä. McDonaldsista tai Hesburgerista tilataan pyhimyksinä vegeburgereita, mutta voiko kaksinaamaisempaa tai tekopyhempää kuvitella?
Ti, 07/23/2019 - 15:11
Ajatellaanpa tilanne jossa liikenne sähköistyy, eli leijonanosa autoista on täys-sähköautoja. Tämän toteuttamiseksi raskaan energiantuotannon (Ydin/hiilivoima) kapasiteettia joudutaan lisäämään tuntuvasti halvan ja tehokkaan sähköntuotannon takaamiseksi jotta sähköautojen latauspisteitä on saatavilla maamme joka kolkkaan ja että miljoonia sähköautoja voitaisiin ladata yhtaikaa, myös talvipakkasten paukkuessa kovimmillaan.
Sähköautojen akkuja ei ainakaan vielä valmisteta puiden lehdistä, vaan uusiutumattomista raaka-aineista. kaivosteollisuus huhkii rankasti sen eteen että akkuja pystytään tuottamaan valtavia määriä ja nopeasti. Tämä vaatii myös sen, että akut valmistetaan halvoilla kustannuksilla vähintäänkin kyseenalaisissa työoloissa ja ympäristönäkökulmat sivuuttaen.
Sähköauton elinkaari perinteisiin polttomoottoriautoihin nähden on huomattavsti lyhyempi, eli autoja valmistetaan yhä enemmän ja se tulee samalla moninkertaistamaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen ja ilmastohaitat. Yhden sähköauton valmistamiseen vaadittavia raaka-aineita joudutaan haalimaan eri mantereilta, ja kuljettamaan jalostuslaitoksiin jossa ne prosessoidaan kaikkea muuta kun ekologisesti. Sitten vielä autojen kuljettaminen myyntiin maailman markkinoille kasvattaa omaa raskasta osuuttaan hiilijalanjäljestä.
Toisin sanoen liikenteen täyssähköistäminen nopeuttaa ympäristökatasrofin etenemistä huomattavasti.
Jos moottoriliikenne halutaan siirtää oikeasti kestävämmän kehityksen tielle, niin jo olemassa olevia kulkuneuvoja aletaan muuttaa kaasulla, metanolilla ja muilla vaihtoehtopolttoaineilla käyviksi. Polttomoottori itsessään ei ole paholaisen pannu. Sillä on merkitystä mitä siinä poltetaan ja kuinka hyvin palokaasut käsitellään ennenkun ne tulevat pakoputkesta ulos.
Nykyisen autokannan päivittäminen vähäpäästöisemmäksi ja autojen käyttöiän kasvattaminen hidastaa ympäristön tuhoutumisprosessia liikenteen osalta. On aivan mielisairasta kauhistella vanhaa autokantaa ja yllyttää ihmisiä ostamaan kiihtyvällä tahdilla tuliteriä autoja, perustelemalla sitä järjettömällä "Uusi auto on ekoteko" valheella. Siihen päälle vielä vanhojen liikenteestä poistettujen autojen hävitysprosessi.
Suurimmat ympäristömme kannalta olevat ongelmat ovat paheneva tuotannon ja kulutuksen kierre ja koko länsimaisen elämänmuodon ylipöhöttyminen sekä hallistematon väestön lisääntyminen maapallolla.
Ilmastonmuutosprosessi etenee junan lailla vaikka tekisimme mitä, mutta meidän on silti irtaannuttava uusien tavaroiden tuomasta pelastuksen harhasta, ja opittava kohtuullisempaan ja taspainoisempaan elämänmuotoon kroonisen kerskakulutuksen sijaan.
Ti, 07/23/2019 - 00:24
1970-luvulla syntyneiden ja sitä nuorempien hiilijalanjälki on suurin ja raskain. Olemme sitä niinsanottua kertakäyttö/kerskakulutus-sukupolvea jolle kaikkea on mielettömästi saatavilla ja helposti.
1970-luvulla keskivertokansalainen polki pyörällä töihin, säästi vyö kireänä väritelkkariin eikä edes voinut uneksia lentomatkoista kaukomaihin. Varakkaimmissa perheissä oli auto ja kesämökki ja Keihäsmatkoilla lennettiin Kanarialle tai Mallorcalle, kerran muutamassa vuodessa.
Nyt on autoja, skoottereita, mönkkäreitä sun muita kulkineita tungokseen asti. Autotiet ovat oikeita kilparatoja ja mopot huristavat yötäpäivää ettei melulta ja käryltä saa hetken rauhaa.
Marketit ovat tupaten täynnä vaikka mitä ja ostoskärrit kaksinkertaisia entisiin verrattuina. Myös suomalaiset ovat vähintään kaksinkertaisia olemukseltaan. Tämä nykypolvi syödä mässyttää muttei juuri kuluta, sillä liikkumista ja kaikenlaista fyysistä ponnistelua varotaan viimeiseen asti. Jos haluaa nähdä hoikkia ja sorjia suomalaisia, niin enimmäkseen heitä esiintyy vanhoissa elokuvissa.
Siinä missä ennen puhelin oli useamman henkilön jakama samassa taloudessa ja kesti käytössä kymmeniä vuosia, niin nyt puhelin on jokaisella omassa taskussa ja se vaihdetaan uuteen joka toinen vuosi. Samoin muut padit tabletit ja älyvempeleet. Minkälaiseen katastrofiin tällainen kehitys meitä johdattaakaan.
Yhä useampi lentää ja yhä useimmin ja yhä kauemmas, kun pitää päästä ottamaan selfie jossain vuoren huipulla tai Buddha-temppelin edessä. Niitä räpsäisyjä sitten somessa jakamaan.
Suomessa kasvaa uusi umpinarsistinen sukupolvi jolla on pelkkiä oikeuksia. Kun pilalle paapottu sukupolvi saa omia lapsia, niin on ihan turhaa odottaa minkäänlaista kasvatusta tai oikean ja väärän opettamista.
To, 04/25/2019 - 14:29
Oon Robotti, nimeni on Obotti!
Terveisii merkonomeille Järvenpäähä♥
Ti, 04/16/2019 - 11:44
hahaaa
Su, 03/10/2019 - 22:42
Minäkään en ole robotti, mutta nielaisin eilen vahingossa mutterin.
Ke, 01/02/2019 - 10:21
En ole robotti, mutta muttereita löytyy.