Yksipuolinen ihastus

Hei. Olen sanalla sanoen epätoivoinen. Pääsin juuri rippikoulusta, joka oli elämäni parhaita kokemuksia. Ainoastaan yksi asia jäi ahdistamaan ja kalvamaan.
Leirillä oli eräs hyvin kaunis tyttö, kutsutaan häntä nyt vaikka Lotaksi. Hän oli kanssani samassa isosryhmässä. Jo aiemmin keväällä riparitapaamisissa olin havainnut Lotan vilkuilevan minua aina välillä ja olin itsekin katsellut häntä. Leirillä ihastuin häneen jo ensimmäisenä päivänä tulisesti ja silmäpeli jatkui koko viikon. Leirin 3.viimeisenä päivänä hän alkoi kuitenkin hymyillä minulle leveämmin ja lämpimämmin, supattaen aina välillä ystävänsä kanssa molemmat minua vilkuillen. Hymyilin tietysti takaisin, mutta en saanut kerättyä rohkeutta kertoa tunteistani. Viimeisenä aamuna tajusin menettäneeni ehkä lopullisesti tilaisuuteni, ja En kyennyt katsomaan Lottaa silmiin, niin murtumapisteessä olin. Lopulta Bussimatkalla Kotiin romahdin lopullisesti ja hiljaa itsekseni nyyhkytin tuskaani lievemmäksi. Bussin saavuttua perille Näin hänet Matkatavaroiden luona ja katsoimme vielä kerran silmiin.
Olin bussissa pyytänyt häntä Instagram-seuraajaksi. Hän pyysikin seurata minua ja kun hyväksyin sen, toivoin sen johtavan johonkin. Hän kuitenkin hylkäsi pyyntöni. Tästä lannistuneena aloin miettimään, olinko uponnut taas yksi puolisen rakkauteen. Toivon ettei se pidä paikkaansa, sillä en ole koskaan nähnyt mitään niin lempeää kuin katse jolla tyttö minua katsoi.
Olemme eri yläkouluissa ja seuraavan kerran näkisimme vasta elokuun lopulla konfirmaatioon harjoituksissa.
Miten saisin häneen yhteyden ilman että vaikutan liian tungettelevalta tai nopeasti etenevältä.
Kiittäen, Villejavalle (Nimimerkki muuten tulee Kirsi Kunnaksen runosta)