Muutto omaan asuntoon

Hei, olen lastensuojelulaitoksessa asuva 14v tyttö. Täytän syyskuussa 15v ja menen ensi syksynä yhdeksännelle luokalle. Peruskoulun loputtua olen suunnitellut hakevani Kuopion seudulle lukioon. Välimatka on Siikajoen ja Kuopion välillä niin pitkä, etten nykyisestä laitoksesta käsin voi haluamassani lukiossa käydä. Eli pitäisi vaihtaa laitosta. En pidä nykyisestä sijaishuoltopaikastanikaan ja uuteen vaihtaminen (taas), tuskin olisi hyvä psyykkisen voinnin kannalta. Huostaanoton purkaminen eli se että asuisin jommankumman vanhemman luona, ei ole mahdollista. Joten itse näen ainoana vaihtoehtona omaan kotiin muuttamisen. Se on ollut haaveena jo pitkään. Muuttaisin siis jo ennestään tutulle paikkakunnalle (olen Kuopiosta kotoisin), ja ympärillä olisi kuitenkin vahva tukiverkko ja muuten tuttu ympäristö. Omat vanhemmat minulla on kaikesta huolimatta elämässä mukana, joten saisin varmasti myös heiltä mm. rahallista tukea. Kummatkin vanhemmat asuvat kuitenkin Kuopion seudulla ja minulla on siellä myös vahva tuttava-ja kaveriverkosto. Olen myös muutaman laitoksessa työskentelevän ohjaajan kanssa asiasta puhunut ja kuulemman käytännön taidoissa ei ole mitään vikaa. Osaan huolehtia itsestäni ja kuulemman pärjäisin ja selviäisin arjesta hyvin, lukuun ottamatta huonoa psyykkistä vointia. Pelkään että huonovointisuutta voidaan pitää esteenä itsenäisesti asumiselle. En tiedä kenen kanssa voisin näistä asioista puhua, sillä tällä hetkellä mm. sosiaalityöntekijäkin on sanonut että itsenäinen asuminen on vielä kaukainen asia. Kukaan ei huomio toiveitani ja pelkään että minut siirretään toiseen laitokseen itsenäistymisen sijaan. Itsetuhoinen en ole, enkä ole koskaan ollut. Näen tulevaisuudessa paljon hyvää. Vointini ei kuitenkaan ole niin huono, etten selviäisi arjen suorittamisesta tälläkään hetkellä. Voimia ei ole mihinkään turhaan ja ylimääräiseen, mutta määrätyistä ja pakollisista asioista olen kyennyt selviytymään tähänkin asti. Mitä asioita minun pitäisi huomioida tai kehen ottaa yhteyttä? Luultavasti tulen asiasta lähipäivinä sossun kanssa puhumaan mutta pelkään vastausta "en tiedä vielä". Minulle on sanottu että se on yksi mahdollisuus, mutta pelkään silti ettei minua kuunnella. Itse en näe vaihtoehtona jäädä nykyisellekään paikkakunnalle. Kuitenkin onhan tässä vielä yhdeksäs luokka aikaa, mutta mietin tätä asiaa päivittäin. Ajatus siitä että pääsen asumaan itsenäisesti, auttaa minua ainoana asiana jaksamaan eteenpäin. En sitten tiedä miten käy jos se ei olekaan mahdollisuus.